Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin
Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet koneoppimisen avulla luomaan mallin, joka pystyy ihmisen kaltaisella tavalla syöttämään tekstiä puhelimella. Malli on ensimmäinen laatuaan, ja uusi merkkipaalu nykyaikaisen tekstinsyötön mallintamisessa. Sen avulla on mahdollista simuloida erilaisia käyttäjäryhmiä – nuorista vanhoihin ja yhdellä sormella kirjoittaviin – ja selvittää, millaiset tekijät helpottavat ja toisaalta vaikeuttavat tekstinsyöttöä erilaisilla käyttäjillä.
“Puhelimen näpyttely vaatii sorminäppäryyttä sekä visuaalista hahmotuskykyä: painamme nappeja, oikoluemme tekstiä ja korjaamme virheitä. Käytämme apuna myös työmuistiamme. Toisilla esimerkiksi automaattinen tekstinkorjaustoiminto voi auttaa tässä, toisilla se taas vaikeuttaa kirjoittamista”, sanoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta.
Tutkijoiden luomalle mallille voi antaa lauseen, jolloin se liikuttaa “silmiään ja sormiaan”, ja käyttää työmuistiaan, aivan kuten ihmiset näppäillessään. Se myös tekee samanlaisia virheitä ja korjaa niitä.
“Loimme simuloidun käyttäjän, jolla on ihmisenkaltainen näkö- ja motorinen järjestelmä. Opetimme sitä miljoonia kertoja näppäinsimulaattorissa. Lopulta se oppi näppäilytaitoja, joita voi hyödyntää myös simulaattorin ulkopuolella erilaisissa näppäilytilanteissa”, Oulasvirta kertoo tutkimusprosessista.
Tavoitteena paremmat käyttöliittymät
Tekstinsyöttöä ennustava tutkimusmalli on kehitetty yhteistyössä Googlen kanssa. Tavoitteena on arvioida ja optimoida puhelinten näppäimistöjä, ja malli täydentää oikeilla käyttäjillä tehtyä, usein kallista ja aikaavievää testausta.
Antti Oulasvirta johtaa Aalto-yliopistossa tutkimusryhmää, joka tutkii erityisesti laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Mallien avulla voi esimerkiksi testata ja parantaa käyttöliittymiä sekä selittää ihmisen käyttäytymistä tehtävänsuoritustilanteissa. Ihmisen käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuria harppauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.
“Pystymme opettamaan tietokonemalleja siten, että emme tarvitse havaintoaineistoa suurelta ihmisjoukolta tehdäksemme ennusteita. Käyttöliittymiä on joka puolella ympärillämme – pohjimmiltaan alan tutkimuksella luodaan siis toimivampaa yhteiskuntaa ja sujuvampaa arkea”, Oulasvirta toteaa.
Tutkijat esittelevät tuloksensa toukokuun puolivälissä CHI-konferenssissa, joka on arvostetuin tieteellinen julkaisufoorumi ja tapahtuma ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen alalla. Julkaisu on jo saatavissa verkossa.
Lisätietoja
Tekoäly oppi kirjoittamaan puhelimella ihmisen tavoin
Tutkijat kehittivät tekoälymallin, joka osaa ennakoida ihmisten silmien ja sormien liikkeet kosketusnäytöllä. Mallin pohjalta voidaan kehittää muun muassa parempia tekstinsyöttöohjelmia ja näppäimistöjä erilaisten käyttäjien tarpeisiin.
Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin – ero perinteiseen näppäimistöön on enää 25 prosenttia
10–19-vuotiaat naputtavat kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin vanhempansa, tuore tutkimus osoittaa.
Lue lisää uutisia
BATCircle2.0:n menestys vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjun huipulla
Aalto-yliopiston johtaman tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena syntyi vaikuttavia tutkimustuloksia.
Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Aaltoon saapui täydessä vauhdissa kokonainen ryhmä tutkimaan ääriolosuhteissa viihtyviä bakteereja
Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.