Uutiset

Michael Hummel: Ympäristöystävällisiä, uusiutuvia materiaaleja öljypohjaisten tuotteiden tilalle

Tutkijoiden täytyy olla tiimipelaajia, sanoo biopolymeerikemian ja -tekniikan professori.
Michael Hummel, kuva: Jaakko Kahilaniemi
Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto

Professori Michael Hummel, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin biopolymeerikemiaa ja -tekniikkaa. Biopolymeerit ovat elävien organismien tuottamia isoja molekyylejä, esimerkiksi hiilihydraatteja niin kuin selluloosa ja polypeptidejä kuten proteiinit. Ne ovat uusiutuvia ja biohajoavia. Olemme aina osanneet hyödyntää biopolymeerejä, mutta kuluneen vuosisadan aikana olemme kuitenkin tulleet koko ajan riippuvaisemmiksi synteettisistä polymeereistä, kuten muoveista.

Nykyään tiedämme jo hyvin synteettisten, öljypohjaisten polymeerien aiheuttamat ongelmat, ja että meidän on jälleen ryhdyttävä käyttämään enemmän luonnon materiaaleja. Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään paremmin eri lähteistä saatujen biopolymeerien ominaisuuksia ja rakenteita, jotta voisimme valmistaa niistä kestäviä, ympäristöystävällisiä tuotteita. Tämä edellyttää vihreän kemian ja energiaa säästävien teknologioiden käyttöä ja kehittämistä.

Miten sinusta tuli tutkija?

Tähän on vaikea vastata. Luulen, että hyvä kemianopettaja lukiossa sai kiinnostukseni syttymään luonnontieteitä kohtaan. Ei minulla ollut suunnitelmia ryhtyä kemistiksi, mutta lukion jälkeen ajattelin, että voisihan sitä kokeilla. Siitä on noin 20 vuotta, enkä ole katunut hetkeäkään.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Tutkijana työskenteleminen on ollut uskomaton matka lukuisine hienoine hetkineen ja kokemuksineen. Nostaisin kuitenkin kolme asiaa ylitse muiden. Olen työskennellyt Ioncell-teknologian parissa siitä asti kun tulin Suomeen vuonna 2009. Ioncell-menetelmässä käytetään erityistä liuotinta, jonka avulla puupohjaisesta selluloosasta saadaan tekstiilikuituja. Kului neljä vuotta ja satoja – joskus hyvinkin turhauttavia – yrityksiä, kunnes löysimme sopivan liuottimen. Muistan hyvin sen maaliskuisen päivän vuonna 2013, kun vihdoin saavutimme läpimurron.

Toinen urani kohokohta oli kesällä 2016, kun sain sähköpostitse tiedon, että rahoitushakemukseni Euroopan tutkimusneuvostolle (ERC) oli hyväksytty. Ja viimeisimpänä ehdottomasti nimitykseni professoriksi Aaltoon.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Sanoisin intohimo, sillä tutkijan pitää suhtautua intohimoisesti tutkimusalaansa. Tämä olisi tietysti hyvä piirre ammatissa kuin ammatissa. Tutkijan pitää olla myös vähän nörtti. Tarkoitan tällä sitä, että hän saa tyydytystä ja iloa pienimmistäkin yksityiskohdista. Tutkimustyössä on tärkeää nauttia pienistä edistysaskeleista ja säilyttää innostus, vaikka lopputulos ei vielä olisikaan näköpiirissä.

Tänä päivänä tutkijan on tärkeää olla myös hyvä tiimipelaaja. Ne ajat ovat menneet, kun tutkija oli kuin yksinäinen susi hautautuneena kuukausikaupalla laboratorioonsa kunnes koki Heureka-hetkensä. Tutkimus on nykyään hyvin monitieteistä, ja ongelmat joita yritämme ratkoa, vaativat monien eri alojen asiantuntijoiden panosta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tietysti toivon, että voin vaikuttaa tutkimuksellani tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan. Haluan ehdottomasti kehittää uusia ratkaisuja ja ympäristöystävällisiä materiaaleja korvaamaan uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.