Kukoistusta ja keskittämistä
Neuvolatoiminta sai Suomessa alkunsa jo vuonna 1922. Neuvola alkoi yhtenäiskulttuurin nimissä välittää tietoa, jota aikaisemmin siirsivät eteenpäin suvun vanhat viisaat naiset. Yksi syy neuvolatoiminnan käynnistämiselle oli huoli lapsi- ja äitikuolleisuudesta. Siihen neuvolat toivatkin selkeän parannuksen – kuolleisuusluvut ovat nykyään alhaisimpien joukossa maailmassa.
Suomessa äitiyskuolemia on 1–7 vuosittain. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden vuonna 2020 oli 1,8. Myös 1–14-vuotiaiden lasten kuolemat ovat käyneet yhä harvinaisemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 58 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana.
Tietotekniikan väitöskirjatutkija, doulayrittäjä ja synnytysvalmentaja Marjaana Siivola sanoo, että vuosituhannen vaihteessa oli eräänlainen neuvolan kukoistuskausi.
”Neuvola tarjosi fyysisiä kohtaamisia, läsnäoloa, tuttuja hoitajia ja vertaistukeen perustuvia synnytysvalmennuksia.”
Kukoistuskauden jälkeen neuvola- ja synnytyspalveluita alettiin keskittää, ja nykyisin terveydenhoitajia ja neuvolalääkäreitä on usein alle suositusten edellyttämä määrä.
Jos vielä ennen koronaepidemiaa ajateltiin, että synnytysvalmennusta ei voisi järjestää verkossa, ajatukset ovat nyt muuttuneet. Korona-aikana järjestetyssä webinaarissa saattoi olla jopa tuhat osallistujaa kerralla.
Marjaana Siivola ja uuden median suunnittelun ja oppimisen professori Teemu Leinonen ovat kollegoineen tutkineet synnytysvalmennuksen toteuttamista niin sanottuna käänteisenä luokkahuoneena.
”Osallistujat voivat tutustua materiaaliin itsenäisesti. Verkossa voi katsoa videoita, lukea, tutustua synnytyshuoneeseen, sektiosaliin ja perhehuoneeseen virtuaalisten 360° kuvien kautta, pelata synnytyspeliä tai katsoa virtuaalilasien avulla synnytysvideota. Virtuaalisissa tapaamisissa saadaan vertaistukea, vastauksia mielessä pyöriviin kysymyksiin ja opitaan myös toisten kysymyksistä”, Marjaana Siivola kertoo.