Uutiset

Naisyrittäjät pelkäävät sotaa enemmän kuin miehet

Naisyrittäjät pelkäävät Ukrainassa käytävää sotaa enemmän kuin miespuoliset kollegansa, käy ilmi Kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta.
Opiskelijoita työskentelemässä. Kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Professori Ewald Kiblerin yhteistyössä professori Charlotta Sirénin (St.Gallenin yliopisto) ja professori Matthias Finkin (Grenoble Business School) kanssa tekemässä tutkimuksessa analysoitiin, kuinka nais- ja miesyrittäjät Euroopan eri maissa näkevät ja reagoivat Ukrainan-sodan seurauksiin.

Tutkimus paljasti, että naisyrittäjät eivät pelkästään pelänneet sotaa miehiä todennäköisemmin, vaan myös pelkäsivät miehiä enemmän sodan leviämistä heidän maahansa – yli puolet (54,1 %) naisista pelkäsi tätä, miehistä vain 40 %.

Tulokset perustuvat yli 550 haastatteluun yritysten omistajien kanssa neljästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Suomesta, Italiasta ja Saksasta.

”Yksi selitys sukupuolten väliselle erolle voidaan löytää psykologisista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että yleisesti ottaen naiset ilmoittavat miehiä herkemmin pelosta ja ahdistuksesta, koska heillä on taipumus yliarvioida vaaran todennäköisyys ja varautua pahimpaan”, sanoo professori Kibler.

Tutkimus paljasti myös, että Ukrainaan hyökänneestä Venäjästä kauempana sijaitsevissa maissa asuvat yrittäjät pelkäävät sodan leviämistä maahansa enemmän kuin Venäjää lähempänä asuvissa maissa asuvat.

Italiassa asuvista yrittäjistä 72 % ilmoitti olevansa huolissaan asumisesta sotaa käyvässä maassa, mutta Suomessa vain 52 % yrittäjistä on huolissaan tästä.

”Tämä havainto on linjassa tunnetun ”pelon etäisyyden” ja ”tuntemattoman pelon” argumentin kanssa – mitä lähempänä vaarallista kohdetta tai tapahtumaa, kuten ydinvoimalaa, olet, sitä vähemmän sitä pelkäät. Ihmiset, jotka ovat lähempänä vaaraa/tapahtumaa, tässä tapauksessa Venäjää, voivat joko yrittää välttää ajattelemasta uhkaa pysyäkseen toimintakykyisinä tai luottavat siihen, että heillä on hyvä käsitys kriisistä, kuten Ukrainan sodasta”, professori Sirén sanoo.

”Kun huomioidaan läheinen suhde ulkoisten kriisitapahtumien synnyttämän pelon ja yrittäjyydessä läsnä olevan epäonnistumisen pelon välillä, suositamme kahta asiaa: politiikan päättäjien ja Euroopassa yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden on otettava nykyistä paremmin huomioon vivahde-erot pelontuntemuksissa niin naisten ja miesten välillä kuin sota-aluetta lähempänä ja kauempana sijaitsevissa maissa asuvien yrittäjien välillä”, sanoo professori Fink.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.