Uutiset

”Datatiedettä opiskelemalla ei rajoita omia työmahdollisuuksiaan”

Ennen kuin Angeline Jayanegara aloitti datatieteen opintonsa Aalto-yliopistossa, hän opiskeli muotisuunnittelua. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä datatieteilijänä muotialalla.
Angeline Jayanegara istuu oranssilla nojatuolilla ja katsoo kameraan. Taustalla näkyy tuoleja ja ikkunaa.
Angeline Jayanegaran lempiasioita Aalto-yliopistossa ovat opiskeluun saatava tuki ja hyvät opiskeluun tarkoitetut tilat. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Ollessaan kouluikäinen Angeline Jayanegara rakasti piirtämistä ja haaveili muotisuunnittelijan urasta. Kiinnostus muotia kohtaan sai hänet muuttamaan lukion jälkeen kotimaastaan Indonesiasta Singaporeen opiskelemaan muotisuunnittelua. Valmistuttuaan hän päätti kuitenkin opiskella lisää ja täysin uutta alaa, datatiedettä Suomessa ja Aalto-yliopistossa.

Angeline piti matematiikasta jo kouluikäisenä. Lukiolaisena hän edusti kouluaan kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa. ”Pidän ongelmanratkaisusta. Se, että löydän ongelmaan ratkaisun, tuntuu hyvältä.”

Hän opiskelee nyt toista vuottaan Aalto-yliopiston datatieteen kandiohjelmassa. Aallon datatieteen opiskelijat oppivat taitoja, joiden avulla voi ratkaista oikean elämän ongelmia algoritmisuunnittelun, koneoppimisen, tekoälyn, tilastollisen päättelyn, operaatioanalyysin ja optimoinnin avulla.

Datatiede on poikkitieteellinen ala. Se keskittyy tieteellisiin metodeihin, joita käytetään tekemään päätelmiä datan perusteella ja rakentamaan malleja monimutkaisista ongelmista. Alan tekniikat ja teoriat ovat peräisin niin matematiikan, tilastotieteen, informaatiotieteiden kuin tietotekniikan aloilta.

Kun Angeline alkaa ensi lukuvuonna työstää kandidaatintutkielmaansa, hän toivoo löytävänsä projektin, jossa voisi datan avulla esimerkiksi tutkia muoti- tai väritrendejä. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä datatieteilijänä muotiteollisuudessa. ”Nykyään dataa on saatavilla kaikkialla, joten datatiedettä opiskelemalla ei rajoita omia työmahdollisuuksiaan. Dataa voi kerätä millä tahansa alalla.”

Suomessa ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin joissakin muissa maissa

Angeline Jayanegara

Angeline aikoo tehdä myös maisteriopintonsa Aallossa koneoppimisesta, datatieteestä ja tekoälystä. ”Se antaa minulle parhaan mahdollisen pohjan työskennellä datatieteen alalla. Maailma muuttuu yhä digitalisoituneemmaksi ja tulevaisuudessa dataa on saatavilla yhä enemmän.”

Suomi on huoleton maa opiskelijalle

Opintojensa ensimmäisen puolentoista vuoden aikana Angeline on oppinut paljon uutta ohjelmoinnista ja matematiikasta. Aallossa hän pitää etenkin siitä, että tukea opintoihin on tarjolla paljon. Esimerkiksi Laskutuvassa autetaan kaikilla Aallon matematiikan kursseilla opiskelevia. Tukea saa myös ohjelmoinnin opiskeluun.

Otaniemen kampuksella on paljon tapahtumia ja tekemistä, ja myös opiskelutilat ovat hyvät. ”Kun haluaa opiskella, voi mennä mihin tahansa kirjastoon. Ympäristö on minulle todella iso plussa”, Angeline sanoo.

Koska yliopisto on hyvin kansainvälinen, on helppo saada ystäviä eri puolilta maailmaa tulevista ja eri ikäisistä ihmisistä. Se auttaa omien verkostojen luomisessa, Angeline huomauttaa.

Alun perin hän halusi opiskella Suomessa, koska oli kuullut suomalaisen koulujärjestelmän lukeutuvan maailman parhaisiin ja Suomen olevan turvallinen paikka asua. Asuttuaan Suomessa pari vuotta hän on yhä tätä mieltä.

”Suosittelen opiskelemaan Suomessa, sillä se on turvallinen maa teini-ikäisille ja opiskelijoille, ja ihmiset ovat rehellisiä. Täällä ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin joissakin muissa maissa.”

Angeline asuu Helsingissä, joten hän matkustaa säännöllisesti Helsingin puolelta Espooseen, missä Aalto-yliopisto sijaitsee. ”Pidän todella paljon paikallisesta julkisesta liikenteestä. Liikkuminen mihin tahansa Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla on todella helppoa.”

Jos hän muuttaa joskus pois Suomesta, hän jää kaipaamaan syksyistä marjanpoimintaa ja sienestystä. Suomalaiset jokamiehenoikeudet ovat maailmalla harvinaisuus. ”Kaipaisin myös lunta ja Lapin revontulia sekä ympäristöä, jossa saan vapaasti olla sellainen kuin olen.”

Hae opiskelemaan datatiedettä Aalto-yliopistossa! Haku on käynnissä 7.–20. tammikuuta 2021

Angeline Jayanegara potrettikuvassa
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Angeline Jayanegara, datatieteen kandiopiskelija

Koulutus: Muotisuunnittelun opinnot Nanyang Academy of Fine Artsissa (Singapore), valmistuu tekniikan kandidaatiksi Aalto-yliopistosta 2021

Asuu Helsingissä

On kotoisin Lombokin saarelta Indonesiasta

Suurin opintoihin liittyvä saavutus: Opiskeluapuraha muotisuunnittelun opintoihin Singaporessa, osallistuminen matematiikkaolympialaisiin lukioikäisenä, menestys runo- ja piirustuskilpailuissa

On myös

Unissa puhuja. "Jos minulle puhuu, kun olen unessa, saatan vastata. Olen kuullut tämän kämppiksiltäni."

Ajattelija. "Mietin paljon elämää ja elämäntarkoitusta. Luen aiheesta paljon ja etsin siihen liittyviä kirjoja kirjastosta."

Maalari. "Maalaaminen rauhoittaa minua. Voin syventyä maalaamiseen tuntikausiksi aina siihen saakka, että työ on valmis. Maalaan vesiväripaperille guassiväreillä sekä kankaalle akryylimaalilla."

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mies sukeltamassa radikaalin luovuuden verkkokurssille. Kuva: Lina Jelanski
Opinnot Julkaistu:

Päivitä osaamistasi: opiskele radikaalin luovuuden perusteet

Luova ajattelu ja sen mukana kehittyvä muutoskyky ovat tulevaisuuden ydinosaamista kaikilla aloilla. Aalto-yliopisto avaa 14.11.2024 maksuttoman radikaalin luovuuden johdantokurssin verkossa suomeksi ja englanniksi.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.
Students speaking
Opinnot Julkaistu:

Anna palautetta Sisun käytöstä Aallossa

Käyttäjäpalautetta Sisusta kerätään kyselyllä