Uutiset

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Yläosastaan avoimilla OTC-kammioilla tutkitaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ekosysteemeihin tundra-alueilla. Kuva Latnjajauresta Ruotsista. Kuva: Sybryn Maes / Uumajan yliopisto.

Tundraekosysteemien toiminta muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä, ja saa ne vapauttamaan arvioitua enemmän hiiltä, ilmenee Nature-lehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta. Nämä muutokset voivat muuttaa tundran hiilinieluista hiililähteiksi, mikä puolestaan pahentaa entisestään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Yli 70 tutkijasta koostuva kansainvälinen tutkijaryhmä simuloi kokeellisesti lämpenemisen vaikutuksia 28 tundrakoealalla eri puolilla maailmaa yläosastaan avointen kammioiden (open-top chambers, eli OTC) avulla. OTC-kammiot toimivat ikään kuin minikasvihuoneina, estäen tuulta ja sitoen samalla lämpöä paikallisen lämpenemisen aikaansaamiseksi.

Lämmityskokeissa ilman lämpötila nousi 1,4 astetta ja maaperän lämpötila 0,4 astetta, lisäksi maaperän kosteus laski 1,6 prosenttia. Tutkijat havaitsivat, että lämpeneminen ja kuivuminen kasvattivat kesäajan ekosysteemihengitystä 30 prosenttia. Tämä lisääntynyt hiilen vapautuminen johtui niin maaperän kuin kasvillisuudenkin nopeutuneesta toiminnasta. Muutokset jatkuivat ainakin 25 vuotta lämmityskokeen alkamisen jälkeen, mitä aiemmat tutkimukset eivät olleet paljastaneet.

Tutkimuskammio tundramaisemassa.
OTC-kammio Kilpisjärvellä auttaa kertomaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tundran ekosysteemiin. Kuva: Anne Tolvanen / Luonnonvarakeskus.

“Tiesimme toki jo aiempien tutkimusten perusteella, että todennäköisesti havaitsemme hiilen vapautumisen lisääntymistä lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että kasvu on todella huomattava, ajasta ja paikasta riippuen jopa lähes nelinkertainen aiempiin arvioihin verrattuna”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Sybryn Maes ruotsalaisesta Uumajan yliopistosta.

Tutkimuksessa ilmeni, että ekosysteemihengityksen lisääntyminen myös vaihteli maaperän olosuhteiden, kuten typpi- ja pH-tasojen mukaan. Hiilen vapautumisessa havaittiin siis maantieteellisiä eroja, ja joillain tundra-alueilla hiiltä vapautuu enemmän kuin toisilla. Tutkijoiden mukaan on tärkeää kyetä ymmärtämään lämpenemisen sekä maaperän olosuhteiden ja hiilen vapautumisen välisiä yhteyksiä mahdollisimman hyvin, jotta jatkossa voidaan luoda aiempaa parempia ilmastomalleja.

"Työmme arvioi ensimmäistä kertaa kokeellisesti lämpenemisen vaikutusta hiilen vapautumiseen tundraekosysteemeissä näin laajasti ja näin kattavan ekosysteemianalyysin avulla”, kommentoi professori Ellen Dorrepaal Uumajan yliopistosta.

Tutkimus tarjoaa samalla laajan näkökulman arktisen- ja vuoristotundran ekosysteemeihin, sillä siinä arvioidaan ekosysteemihengityksen lisääntymistä koko tundra-alueella, ja annetaan samalla aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa lämpenemisen vaikutusten alueellisesta vaihtelusta.

“Havaitsimme, että jotkin alueet – etenkin osia Siperiasta ja Kanadasta – olivat herkempiä lämpenemiselle. Tulostemme mukaan lämpeneminen lisää hiilen vapautumista kaikkialla tundralla, mutta tarvitsemme lisää paikallista tutkimustietoa, erityisesti maaperän koostumuksen vaihtelusta, jotta pystymme pienentämään arvioiden isoa epävarmuutta ja parantamaan ennusteita”, sanoo Aalto-yliopistosta tutkimukseen osallistunut professori Matti Kummu.

Tutkijat painottavat, että on elintärkeää ymmärtää miten ekosysteemit muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena ja miten nämä muutokset vaikuttavat ilmastoomme. Tutkimuksen tulokset ovat erinomainen lähtökohta yhä paremmille ilmastomalleille. Tutkijat aikovat jatkossa tarkentaa tuloksia  analysoimalla, miten kyseiset koealueet muuttuvat ajan mittaan, sekä laajentamalla kokeen kattavuutta ottamalla mukaan uusia koealueita.

Suomesta tutkimukseen osallistui Aalto-yliopiston lisäksi tutkijoita Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lapin yliopistosta, Oulun yliopistosta sekä Luonnonvarakeskuksesta.

"Tutkimus on esimerkki pitkän aikavälin kansainvälisen tutkimusyhteistyön voimasta ja siitä, kuinka se voi tarjota tietoa mittavista ekosysteemimuutoksista", kertoo professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

”Vuonna 1994 perustettu koealueemme subarktisella Kilpisjärvellä edustaa tässä tutkimuksessa Suomea. Se on maailmanlaajuisesti yksi tämän tutkimusryhmän pitkäaikaisimmista kenttäkohteista”, Tolvanen jatkaa.

Sybryn Maes

Tutkijatohtori, Uumajan yliopisto

Anne Tolvanen

Professori, Luonnonvarakeskus
 Matti Kummu

Matti Kummu

Professori
T213 Built Environment

Sari Stark

Yliopistotutkija, Arktinen keskus Lapin yliopisto

Maija Marushchak

Akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Twitter-profiili ja maski-emojit otsikossa. Taustalla on kasvi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pahantahtoisten bottien määrä kasvoi somessa huomattavasti koronapandemian aikana

Aalto-yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja yhteistutkimus paljastaa, miten botit muovasivat kansanterveyteen liittyvää keskustelua koronapandemian aikaan erityisesti Twitterissä.
Aalto University Senior Lecturer Sorin Paraoanu stands at the Low Temperature Lab in the Nanotalo building.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Sorin Paraoanu rakentaa kvanttilaitteita, jotka tutkivat universumimme salaisuuksia

Teknillisen fysiikan laitoksen professoriksi nimitetty Sorin Paraoanu rakentaa kvanttisensoreita ja suunnittelee kokeita, jotka selvittävät universumimme salat.