Uutiset

Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla

Ensimmäiset äänikirjat luotiin vuonna 1932 vinyylilevyille. Huomattava äänikirjamarkkinoiden kasvu alkoi myöhemmin 1960-luvulla tekniikan kehittymisen ja kasettinauhojen myötä ja 1980-luvulla CD-levyjen myötä. Nykyään äänikirjoja voidaan luoda tekoälyn tekstistä puheeksi -työkaluilla.
The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles book cover

Tuotantotaloudenlaitos (TUTA) on julkaissut ensimmäisen tekoälyäänikirjan (neljä kirjan lukua), joka on toteutettu autoetnografisena tutkimusprojektina kesällä 2023 Timo Seppälän, Tomasz Muchan ja Juri Mattilan toimittamasta kirjasta 'The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles´. Autoetnografia on omaelämäkerrallinen tutkimuksen tekemisen tapa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut tai muuten tuotetut kenttämuistiinpanot muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston.

Tekoälyyn perustuvan äänikirjaprojektin motivaatio oli varsin suoraviivainen. Vanhemman lehtorin Timo Seppälän työkaveri koneteollisuudesta mainitsi kerran, ettei hänellä ole aikaa lukea Timon kirjaa, mutta hän voisi kuunnella sitä työmatkalla tai kotiin palatessaan. 

Miten tekoälypohjainen äänikirja tehtiin? 

"Minä luin tekoälytyökalulle 20 ja kollegani Tomasz 50 lausetta. Huomasimme, että 50 lauseen ääninäyte tuottaa paljon paremman äänenlaadun, joten minä menin takaisin studioon ja luin vielä 60 lausetta. Näiden perusteella tekoälytyökalu kloonasi äänemme ja käytti niitä kirjan kertojana", Timo kuvailee äänikirjan tekoprosessia.  

Kirjan tuottaja Laura Loikas opiskelee Aallossa tuotantotaloutta. Hänet palkattiin kesällä kuukaudeksi työskentelemään projektin parissa. Laura vertaili ja valitsi käytettävän teknologian, teki äänien kloonauksen ja muokkasi kirjan artikkelit niin, että tekoäly voi lukea niitä. Sitten hän tuotti mp3-tiedostot ja muokkasi kohdat, joissa tekoäly teki virheitä. Kaikkiaan tuotantokustannukset olivat noin 200 euroa ilman palkkakustannuksia. 

"Opetusmateriaalit tuotetaan yleensä kirjallisessa muodossa, mutta tulevaisuudessa mitä tahansa kirjallista opetusmateriaalia voidaan tuottaa helposti audiona tekoälytyökalujen ja -sovellusten avulla. Tämä antaa myös opiskelijalle uusia työkaluja oppia asioita paikasta riippumatta. Tämän hankkeen tuloksena voimme nyt muuntaa kirjallista materiaalia äänitteeksi kohtuullisella laadulla, pienemmillä kustannuksilla ja suuremmalla tehokkuudella. Seuraavalla kerralla annamme ohjeet tähän prosessiin", sanoo Timo.

Kuuntele äänikirja

Lue lisää kirjasta 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Anne Sunikka, Anton Sigfrids and Pekka Marttinen
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 kokosivat yhteen avoimuuden asiantuntijoita ympäri Suomen

Yli 90 osallistujaa paikan päällä ja 90 osallistujaa Zoomissa kuunteli esityksiä tekoälystä, lakiaiheista ja datan hallinnasta sekä avoimen tieteen ajankohtaisista asioista Suomessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Aalto-yliopisto, VTT ja avoimen tieteen koordinaatio.
Puumateriaalitiede-tutkimusryhmä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Parempaa puuta

Suomi tunnetaan puusta. Lauri Rautkarin johtama Puumateriaalitiede-tutkimusryhmä keskittyy nimensä mukaisesti juuri puuhun, joka kiinnostaa nyt kenties enemmän kuin koskaan.
Moritz Scherleitner, School of Business
Nimitykset Julkaistu:

Apulaisprofessori Moritz Scherleitner jäseneksi Nuorten Tiedeakatemiaan

Monitieteisen Nuorten Tiedeakatemian jäsenet pyrkivät edistämään tiedettä ja vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa.
Uimahalli. Kuva: Pixabay
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uimahallien energiankulutus voidaan pudottaa jopa kolmannekseen, kiitos uuden työkalun

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä työkalu on tarkoitettu uusien uimahallien hanke- ja esisuunnitteluvaiheeseen sekä vanhojen uimahallien saneerausten suunnitteluun.