Uutiset

Irene Purasachit törmäsi kukkateollisuuden jäteongelmaan – nyt hän tekee hylätyistä kukista materiaalia kukkaroihin ja käsilaukkuihin

Julkaistu:
Lähes puolet myyntiin kasvatetuista kukista päätyy roskikseen eikä kuluttajia ilahduttamaan. Muotoilun maisteriopiskelija ja kukkafani Irene Purasachit keksi ongelmaan ratkaisun ja tuli Suomeen sitä toteuttamaan.
Irene Purasachit

Lontoon floristikurssin piti olla välivuotta viettäneen Irene Purasachitin toteen käynyt unelma.

”Olen aina rakastanut kukkia, ja kurssilla saisin työskennellä niiden keskellä”, Thaimaassa kasvanut ja muotoilun kandiopinnot suorittanut Purasachit kertoo.

A purse made of leather-like material created from flower waste, red roses stand out from the purse
Iltalaukku on tehty joustavasta, hieman nahkaa muistuttavasta materiaalista.

Kukkabisneksen kestävyyshaasteet paljastuivat nopeasti. Koska myyntiin kelpaavat vain virheettömät kukat, noin 40 prosenttia kasvatetuista kukista heitetään pois ketjun eri vaiheissa. Kukkasienet, joita floristit käyttävät asetelmien teossa, taas päästävät veteen runsaasti mikromuoveja.

Kandityössään Purasachit oli jo valmistanut hedelmien kuorista maljakoita, tarjottimia ja tuolinpäällisiä. Saisiko kukkajätteestä jalostettua muovivaahdosta tehdyn kukkasienen korvaajan? Tai muokattua siitä muita uusiutuvia materiaaleja?

Muotoilija ei kelvannut laboratorioon

Ajatuksesta innostunut Purasachit törmäsi kotiyliopistollaan ongelmaan: hän tarvitsi toteutukseen lisäoppia materiaaleista ja kemiantekniikasta, mutta muotoilijalle sitä ei haluttu tarjota.

Purasachit kahlasi läpi kansainvälisten yliopistojen tarjontaa ja löysi etsimänsä: Aalto-yliopiston Chemarts-sivuaineen. Siinä muotoilun ja materiaalitieteiden opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhdessä uusia biopohjaisia materiaaleja.

”Aallon aito monialaisuus toi minut tänne maisteriopintoja suorittamaan.”

Floral Foam
Biohajoava kukkasieni on tehty 100-prosenttisesti kukista, lähinnä iiriksistä ja neilikoista.

Purasachit hyödyntää kukkajätettä kolmella eri tavalla. Terälehdet hän kuivaa, jauhaa ja sekoittaa massaksi, josta prässättynä syntyy joustavaa, hieman nahkaa muistuttavaa materiaalia. Varsista ja lehdistä hän keittää sellumaista seosta, johon lisää sidosaineita. Sen jälkeen hän joko prässää sen paperiksi tai paistaa uunissa kukkasieneksi.

Kukista ainakin ruusut, iirikset, neilikat ja auringonkukat sopivat raaka-aineeksi. Omaksi suosikikseen Purasachit nostaa ruusun.

”Sen kukinnossa on paljon terälehtiä ja kauniita, vaihtelevia sävyjä, jotka yritän säilyttää mahdollisimman hyvin”, hän sanoo ja korostaa, että uuden biomateriaalin kanssa on omat haasteensa.

”Sitä ei voi ommella yhtä rennosti ja vauhdilla kuin vaikka nahkaa eikä se ole yhtä kestävää. Mutta valmistamani korttikotelo on ollut käytössä jo pari kuukautta ja on yhä kuin uusi.”

Uutta liiketoimintaa

Purasachitin synnyinmaassa ylenpalttinen kukkien käyttö on olennainen osa kulttuuria. Yksin Bangkokin valtavilla Pak Klog Talatin kukkamarkkinoilla on 500 myyjää, joista jokainen tuottaa päivittäin noin kuution verran kukkajätettä.

Osana maisterityötään Irene Purasachit on ideoinut mallia kukkapajalle, joista ensimmäistä suunnitellaan juuri Bangkokin kukkamarkkinoiden yhteyteen. Paja yhdistäisi raaka-aineet, materiaalituotannon, suunnittelun ja myynnin ja loisi näin uusia, kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintaa.

Bio leather
Joustavaan, nahkaa muistuttavaan materiaaliin on käytetty ruusun ja neilikan terälehtiä. Sitä voi ommella tavallisella ompelukoneella.

Kukkamateriaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopassa. Suomessa Purasachit on kaavaillut yhteistyötä muun muassa FlowerResque ry:n kanssa, joka kokoaa kakkoslaatuisista kukista kimppuja ja toimittaa niitä esimerkiksi hoitokoteihin. Saksassa hän neuvotellut pienen tennareihin erikoistuneen kenkävalmistajan kanssa.

”Ehkä meillä pian on kukkatennarit”, hän sanoo.

”Tavoitteeni on löytää uusia hyviä kumppaneita, joiden kanssa testata materiaalia, kehittää prototyyppejä ja skaalata prosessia isompaan mittakaavaan.”

coin purse
Irene Purasachit suunnitteli ja valmisti kukkajätteestä erilaisia kukkaroita.

Irene Purasachit valmistui maisteriksi vuonna 2021 ja toimi opettajana Aalto-yliopistossa. Hän oli tittelillä Entrepreneur in Residence DesignFarmBerlin startup -yrityskiihdyttämössä ja vuonna 2022 hän perusti yrityksen Flower Matter biopohjaisten materiaalien kierrättämiseen.
 

Kaikki kuvat: Irene Purasachit

Instagram @irenepurasachit
Verkkosivu: www.irenepurasachit.com
Sähköposti: [email protected]

CHEMARTS

CHEMARTS-verkkosivusto

Lue lisää
kuvassa kahdet kädet levittävät läpinäkyvää limaa punaista taustaa vasten

Contemporary Design - Design, Master of Arts (Art and Design)

Mitkä vaihtoehtoiset materiaalit soveltuvat parhaiten muovin korvaamiseen? Miten perinteiset kädentaidot voidaan yhdistää nykyaikaiseen suunnitteluun? Millaisia tuotteita tarvitsemme muuttuvassa yhteiskunnassamme?

Irene Purasachit opiskeli Contemporary Design -maisteriohjelmassa. Olisiko se myös sinun unelmasi? Hakuaika Aallon maisteriohjelmiin alkaa 1. joulukuuta, lue lisää täältä!
Iittala Experimental Design Process
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.