Uutiset

Aalto-yliopisto ja japanilainen Murata laajentavat materiaalitieteen rajoja

Tutkimusyhteistyössä syvennyttiin nanoteknologian uusiin alueisiin.
Nanocellulose printing papers
Photo: Valeria Azovskaya

Japanilainen Murata Manufacturing Company etsii jatkuvasti uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä Japanissa että maailmanlaajuisesti. Tämä johti tutkimuskumppanuuteen Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen kanssa. Professori Orlando Rojaksen tutkimusryhmän materiaalitieteen ja kuitujen käsittelyn asiantuntemus osoittautui yhteistyölle erityisen ihanteelliseksi lähtökohdaksi.

”Teemme töitä, jotta löydämme luonnosta ratkaisuja moniin materiaalitarpeisiimme. Kestävä tapa tähän on tarkastella metsää, joka on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista. Puukomponenttien ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Rojas.

Vaikka Muratan ensisijainen kiinnostuksen kohde ei tuntuisikaan olevan suomalainen metsä, niin Aallon biotuotteiden ja kuituteknologian osaamisen ja Muratan innovatiivisten kehityshankkeiden välille löytyi ainutlaatuinen yhteys. 

”Yhteistyömme keskittyy synteettisten polymeerien muotoa kontrolloivaan valmistusteknologiaan. Aallolla on syvällistä tietämystä rakenteeltaan hyvin järjestäytyneiden luonnonpolymeerien, kuten selluloosan muotoa kontrolloivasta valmistusteknologiasta”, toteaa Murata Manufacturing Companyn New Business Development -yksikön johtaja Michinori Nozaki.

Kohti uusien materiaalien käsittelyä

Yhteistyöprojektin ensimmäiset kontaktit Muratan ja Aallon välillä syntyivät Espoon kaupungin aloitteesta, kun se halusi tuoda Suomea ja Japanin liike-elämän kehitystä lähemmäs toisiaan. 

"Espoon kaupunki auttaa suomalaisten ja japanilaisten yliopistojen ja yritysten välistä yhteydenpitoa. Espoo sekä Business Finlandin kaltaiset toimijat ovat tässä suhteessa erittäin hyödyllisiä, sillä ne luovat tarpeita ja yhteyksiä, tavoittavat ihmisiä, helpottavat viestintää ja auttavat keskustelujen aloittamisessa eri osapuolten välillä”, Rojas sanoo.

Aallon tutkimusryhmälle projekti on ollut ainutlaatuinen siinä mielessä, että tavoitteena ei ole kehittää uutta materiaalia tai lopputuotetta, vaan auttaa Murataa prosessissa ja tarjota yritykselle suunta kohti uusien materiaalien käsittelyä.

”Uusien materiaaliominaisuuksien kehittäminen vaatii uusia tutkimusavauksia. Tämän tyyppisen tutkimuksen haasteena on sen luontainen epävarmuus. Useimmat löydetyt ratkaisut saattavat epäonnistua, jolloin tarvitaan uusia reittejä ja tutkimuksia. Lopulta päästään onnistuneeseen lopputulokseen”, kertoo professori Rojas.

”Tiimimme tutkijoille tämä on ollut loistava mahdollisuus olla mukana ratkaisemassa todellisia haasteita, joilla on aitoa vaikuttavuutta. He analysoivat ilmiöitä, jotka ovat tieteellisesti innostavia ja samalla arvokkaita materiaalien kehityksen ja sovellusten näkökulmasta.”

Muratalle yhteisprojekti on luonut uusia arvoja ja mahdollistanut yliopiston tutkimustiedon ja kokemuksen hyödyntämisen yrityksen tarpeisiin.

”Muratan ja Aallon välisen läheisen vuorovaikutuksen kautta molemmat voivat jakaa yhteisen tutkimuksen tavoitteet ja ehdottaa ideoita niiden saavuttamiseksi”, sanoo Nozaki. 

Työtä huippuluokan tutkimuslaitteistoilla

Yhteistyön onnistumista avitti sen hyvä organisointi. Yhteiset tavoitteet saavutettiin.

”Mielestäni suomalaisilla ja japanilaisilla on samanlainen työfilosofia – molemmat ovat hyvin suunnitelmallisia ja perinpohjaisia siinä, mitä tekevät. Työ eteni systemaattisesti ja aikataulun mukaisesti”, toteaa Rojas.

Aallon tutkimuslaboratoriot Espoon Otaniemessä tarjosivat tilat ja laitteistot kokeellisen työn tekemiseen. 

"Biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella on erinomainen tutkimusinfrastruktuuri tiloineen, yksi maailman parhaista tällä alalla. Modulaariset ja kokeelliset laitteet ovat ihanteellisia tämän tyyppiseen yritysyhteistyöhön”, Rojas sanoo. 

”Näen kasvavaa tarvetta tällaiselle yhteistyölle, jossa tutkijatiimi auttaa yritystä kehittymään uusien edistyksellisten teknologioiden, materiaalien ja valmistusmenetelmien alueella.”

Teksti: Marjukka Puolakka

Lisätietoa:

Elli Käpylä

Elli Käpylä

Corporate Relations Manager, FinnCERES and Bioinnovation Center
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Skanskan kehitysjohtaja Jan Elfving esiintyy Rakennustekniikan päivässä 2024
Yhteistyö Julkaistu:

Rakennustekniikka kutsuu yrityksiä mukaan tulevaisuuden kehitystyöhön

Jo keväiseksi perinteeksi muodostunut rakennustekniikan laitoksen järjestämä sidosryhmätapahtuma Rakennustekniikan päivä pidettiin 25.4.2024 Dipolissa Otaniemessä.
Three female students studying
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hae siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston yhteisille tutkimusprojekteille

Aalto-yliopisto, KU Leuven (Belgia) ja Helsingin yliopisto avaavat tutkimusyhteistyön käynnistämistä tukevan siemenrahoitushaun. Rahoitushaku on käynnissä 10. syyskuuta 2024 asti.
Lahjoitus Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspisteeseen
Kampus Julkaistu:

Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspiste nyt A Blocissa

Boksi sijaitsee kauppakeskus A Blocin 1. kerroksessa R-kioskia vastapäätä ja on käytettävissä keskuksen aukioloaikojen mukaisesti.
Kestävä digitaalinen arki Turussa, banneri: Minna Vigren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aikamatka vuoteen 2050 – kestävän digitaalisen arjen teemaviikko levittäytyy Turkuun toukokuun lopussa

Kestävä digitaalinen arki -teemaviikolla 25.5.–2.6. Turussa pohditaan, minkälaista kestävä digitaalinen arki on, miten sitä voisi edistää ja kuvitellaan myös, miltä tulevaisuuden kestävä digitaalinen arki näyttäisi.