Euroopalla ja Suomella on mahdollisuudet nousta maailman kärkeen akkujen kiertotaloudessa
”EU-komissio on laatinut akkuja koskevan eurooppalaisen strategisen toimintasuunnitelman. Aiomme sen avulla synnyttää Eurooppaan innovatiivisen, kestävän ja kilpailukykyisen akkuekosysteemin”, sanoo Lois Brett, joka johtaa Euroopan komission Joint Research Centerin energianvarastointiprojektia.
Toimintasuunnitelmaan on koottu kattava joukko konkreettisia toimenpiteitä käsittäen akkujen materiaalit, tuotantoteknologiat, sovellukset, uusiokäytön ja kierrätyksen. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio kutsui Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätykseen tutkimusta Aalto-yliopiston ja Outotecin johdolla. Aalto-yliopiston toimesta on viime aikoina myös rakennettu BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals) -ekosysteemiä BATtobe-projektissa. BATCircle-konsortion tarkoituksena on parantaa kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen ja akkukemikaalien tuotantoprosesseja ja lisää litiumioniakkujen kierrätystä. Se haluaa vahvistaa yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyöllä useiden suomalaisten yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kaupunkien kanssa.
BATCircle-toimijat kokoontuivat eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa Aalto-yliopistoon 15.1. 2019 pohtimaan muun muassa sitä, miten Euroopan laajuista yhteistyötä voidaan tiivistää. Tilaisuudessa saatiin kattava kuva siitä, millaista tutkimusta akkujen kierrätykseen liittyen eri maissa on olemassa ja ketä toimijoita on mukana. Tämän jälkeen kartoitettiin tutkimuksen aukkokohdat ja esiin nousseet tarpeet.
”Työpajoissa nousi esille muun muassa se, että meidän on tulevaisuudessa otettava huomion lopputuotteen kierrätettävyys hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua”, kertoo BATCircle-konsortion johtaja, professori Mari Lundström.
Tällä hetkellä aasialaiset toimijat hallitsevat koko akkualan arvoketjua. Mutta Aalto-yliopistossa järjestetty tilaisuus osoitti sen, että Euroopalla ja Suomella on mahdollisuudet nousta maailman kärkeen akkujen kiertotaloudessa.
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.