Kesätyö Akustiikan laboratoriossa tarjoaa vapauden tutkia ja kokeilla
Suurin osa Aalto-yliopiston opiskelijoista viettää kesänsä kampuksen ulkopuolella. Akustiikan ja audioteknologian pääaineen maisteriopiskelijat, Rapolas Daugintis ja Michael McCrea, pääsivät tänä kesänä tutustumaan työskentelyyn akateemisessa ympäristössä, sillä heidät palkattiin työskentelemään Akustiikan laboratorioon kiehtovien tutkimusprojektien pariin. Sähkötekniikan korkeakoulu palkkaa vuosittain kymmeniä opiskelijoita kesätyöntekijöiksi.
Oletko koskaan huomannut, että äänesi kuulostaa erilaiselta tuulisella säällä? Rapolas tutkii, miten tuuli vaikuttaa siihen, kuinka kuulemme oman äänemme. Tutkimus on jatkoa professori Ville Pulkin tutkimukselle, jossa selvitettiin, miten tuuli vaikuttaa siihen, kuinka muut kuulevat äänemme.
”Tällä hetkellä mallinnan ihmisen päätä ja sitä, miten tuuli vaikuttaa ääneen. Tuulen vaikutusta ääneen voi kokeilla myös itse, kun pyöräilee sillalla tai jollain muulla tuulisella paikalla ja kuuntelee omaa ääntään, kun huutaa eri suuntiin”, Rapolas sanoo.
Rapolas työskenteli aikaisemmin akustiikan konsulttina ja hänen mielestään on ollut mielenkiintoista tutustua yritysmaailman ja akateemisen maailman välisiin eroihin.
”On ollut mielenkiintoista nähdä miten akateeminen tutkimusryhmä työskentelee ja jakaa tietoa tiimin kanssa. Kun kerron jollekin tiimissä tutkimuksestani, hän saattaa esimerkiksi ehdottaa minulle jotain tutkimusta luettavaksi tai tarjota apua”, Rapolas jatkaa.
Cocktailkutsujen simulointia
Michaelin tutkimusprojekti liittyy ilmiöön nimeltä cocktailkutsuilmiö, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa meluisassa huoneessa oleva henkilö kykenee kuuntelemaan haluamaansa ääntä, vaikka huone on täynnä eri suunnasta tulevia ääniä.
”Tutkin, miten voimme havaita sen, mistä suunnasta äänet tulevat ja miten voimme eristää äänet, joita emme halua kuulla. Tällä hetkellä simuloin huoneita, joissa on useita äänilähteitä ja mikrofoneja, jotka kuuntelevat niitä”, Michael kertoo.
Ennen kuin Michael päätyi opiskelemaan Aaltoon, hän teki kandiopintonsa Washingtonin yliopistossa Technology and Arts -ohjelmassa. Kandiopintojen jälkeen hän työskenteli yliopistolla tutkijana ja kiinnostui entistä enemmän ääniteknologiasta ja 3D-äänestä.
”Vuosien saatossa halusin työssäni kokeilla uusia tekniikoita ja tutustuin erilaisiin tutkimuksiin. Monet lukemistani tutkimuksista, erityisesti ne, joista olin kaikista vaikuttunein, oli tehty Aalto-yliopistossa. On ollut merkityksellistä saada työskennellä niiden tutkimusten tehneiden ihmisten kanssa”, Michael sanoo.
Paljon tilaa uusille tutkimuksille
Tutkimustyö alalla ei todellakaan ole valmis ja kysyntä audioteknologian ja akustiikan osaajille kasvaa koko ajan. Michael ja Rapolas ovat kiinnostuneita monista aiheista, mutta mitä aiheita he haluaisivat tulevaisuudessa tutkia tarkemmin?
“Etsin edelleen täsmällistä kiinnostuksen kohdettani, mutta alalla on paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Tutkimusta tarvitaan lisää esimerkiksi eri tilojen ja erityisesti ulkotilojen akustiikan simuloinnissa, koska kyseessä on niin suuri alue”, Rapolas sanoo.
Michael on innostunut tutkimaan tilaääntä ja near field -ilmiötä. Hänellä on jo selkeä visio siitä, mitä hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä.
”Koska minulla on taustaa taiteen parissa, haluaisin olla mukana kehittämässä ohjelmistoja ja työkaluja, joita taiteilijat ja suunnittelijat voisivat hyödyntää”, hän kertoo.
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.