Kieliteknologia yhdistää alumni Tiina Lindh-Knuutilan mielenkiinnon kohteet

Tiina Lindh-Knuutila työskentelee ratkaisuarkkitehtinä Lingsoftilla, joka on kieli- ja käännöspalveluita tarjoava yritys. Hän on päässyt aitiopaikalta seuraamaan, miten kieliteknologia ja koneoppiminen ovat ottaneet lyhyessä ajassa suuria harppauksia eteenpäin. Tiinan mukaan kysyntä kieliteknologian tarjoamille ratkaisuille kasvaa jatkuvasti, ja alan osaajia suorastaan revitään töihin.

Miksi kiinnostuit kieliteknologiasta?

Kaikki lähti siitä, että olin laajasti kiinnostunut kielestä ja kommunikaatiosta, mutta myös teknisistä ratkaisuista, joilla kieltä voi tutkia sekä helpottaa ihmisten elämää. Olen ollut kohtalaisen hyvä ongelmanratkaisussa, matematiikassa ja fysiikassa, minkä lisäksi meillä on insinöörisukutausta.

Hain opiskelemaan tekniikkaa pääaineeseen, jossa oli kaikista eniten vaihtoehtoja. Myöhemmin kieliteknologia ilmestyi pääainevaihtoehdoksi ja ajattelin, että se yhdistää kätevästi kiinnostuksen kohteeni. Yhdistin siihen myös yleisen kielitieteen ja fonetiikan opintoja Helsingin yliopistosta.

Mikä oli parasta opinnoissasi?

Kaikki oli kivaa! Meillä oli hirveän hyvä opiskelijaporukka ja tykkäsin olla mukana kiltatoiminnassa. Toimin Sähköinsinöörikillassa opintomestarina ja istuin useamman vuoden toimikunnissa. Kiltatoiminnassa pääsi vaikuttamaan siihen, miten yliopisto ja opiskelijat pelaavat yhteen.

Opetus oli hyvää ja opiskelijaelämä oli todella aktiivista. Itse kävin myös vaihdossa Pariisissa Telecom Paris -yliopistossa, jonne en varmastikaan olisi muuten päässyt, mutta Erasmus-vaihdon kautta se onnistui. Aalto-yliopistolla on hyvät yhteistyöverkostot ja vaihdossa oleminen oli mieletön kokemus!

Millaisia eväitä sait opinnoista työelämään?

Kun on pärjännyt tämän tasoissa opinnoissa, oppii itseohjautuvuutta ja työn tekemisen mentaliteettia. Opinnoissa ja kiltatoiminnassa oppi paljon siitä, miten tehdään yhdessä asioita ja miten vaikkapa kokouksissa asiat toimivat. Sain Aallosta myös tutkijatohtorin paikan, sillä jäin väitöskirjani jälkeen työskentelemään Kielen kuvantaminen -tutkimusryhmässä Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.

Hyvän korkeakoulun tutkinto ja verkosto kantavat tosi pitkälle. Olen saanut paljon hyviä ystävyyssuhteita opiskeluajoilta ja olemme kuin mentoriverkosto. Kun näemme toisiamme, puhumme myös työasioista ja huomaamatta opimme jatkuvasti lisää toisiltamme.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Työskentelen Lingsoftilla ratkaisuarkkitehtinä eli kieliteknologioiden yleisasiantuntijana. Työssäni yritän saada asiakkaiden tarpeet ja meidän tarjoamat palvelut kohtaamaan. Asiakkaamme saattavat esimerkiksi tarvita puheentunnistusta, jolla lääkärien sanelemat potilaskertomukset saadaan tekstimuotoon nopeammin tai tekstityspalveluita, joiden kysyntä on kasvanut uusien saavutettavuusvaatimusten myötä.

Päädyin Lingsoftille ihan hakemalla – tunnen ihmisiä kieliteknologian alalta ja ajattelin, että osaamisprofiilini olisi hyödyllinen, koska puhun sujuvasti sekä koodaria, myyjää että pomoa.

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Mahtavalta! Mahdollisuuksia valtavasti ja tämän alan ihmiset suunnilleen revitään töihin. Tekninen taso on tällä hetkellä todella hyvä: työkaluvalikoima on valtava ja tietokoneiden laskentakapasiteetti on kasvanut. Koneoppimisen tekninen taso on parantunut, mutta edelleen tarvitaan paljon asiantuntijoita, jotka ymmärtävät, miten asiat toimivat. Alalla alkaa olla hyvin ymmärrystä myös etiikasta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa luokitellaan työhakemuksia hyviin ja huonoihin vanhojen hakemusten perusteella, siellä on todennäköisesti joku harha, jota täytyy ymmärtää. Luokittelujärjestelmä voi olla esimerkiksi rasistinen.

Millaisia vinkkejä antaisit maisteriopintoja aloittaville?

Mielestäni kaikkien ei ole pakko ymmärtää algoritmeja sillä tasolla, että niitä pystyy muokkaamaan. On kuitenkin tärkeä ymmärtää todennäköisyyksiä ja sitä, voiko algoritmiin luottaa. On hyvä syventää myös teoriaymmärrystä eikä ottaa vain soveltavia kursseja. Ei kannata pelätä myöskään projektikursseja, joissa työskennellään oikeiden ongelmien kanssa.

Suosittelisin alaa kaikille, joita se kiinnostaa. Ala ei kehity, jos täällä on vain yhdenlaisia ihmisiä. Tekniikka tarvitsee erilaisia katsontakantoja, koska silloin osataan huomioida myös erilaisia asioita. Rooleja on valtavasti: jos haluaa virittää algoritmeja ja puhua muille ihmisille melko harvoin, se onnistuu. Toisaalta on myös sellaisia rooleja, joissa pääsee päivittäin tekemisiin toisten ihmisten kanssa.