Kohti parempaa maailmaa tilannetta ja käyttäjää ymmärtämällä

Kiinnostus Afrikkaan ja mahdollisuus toteuttaa siihen liittyviä projekteja. Muun muassa nämä asiat ovat saaneet tohtorikoulutettava Pietari Keskisen viihtymään Aalto-yliopistossa kandiopintojensa alusta saakka – yhteensä melkein kymmenen vuotta.

Afrikka kiinnosti Keskistä jo lapsena, kun hän katseli Avara luonto -televisiosarjaa ja haaveili tutkimusmatkailusta. Syksyllä 2013, Keskisen ollessa tekniikan kandidaatti Aallossa järjestettiin Aalto in Africa -opiskelijaprojekti. Sen myötä hän pääsi matkustamaan ensimmäistä kertaa Sambiaan ja Etelä-Afrikkaan yhdessä viidenkymmenen muun opiskelijan kanssa.

Matkan ja informaatioverkostojen opintojensa myötä Keskinen alkoi miettiä, miten maailmasta voisi tehdä paremman paikan yliopistossa opittuja taitoja hyödyntämällä. Se ei välttämättä vaatisi ”kovan teknologian” tekemistä vaan pikemminkin kontekstin ja käyttäjien ymmärtämistä.

Nyt Keskinen on tutkijana Fusion Grid -hankkeessa, jossa ovat Aallon lisäksi olleet mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Nokia, Green Energy Finland ja Suomen yliopistokiinteistöt. Hankkeen tavoitteena on viedä toimivat tietoliikenneyhteydet ja sähköverkko alueille, joille raskaan tietoliikenneinfran rakentaminen olisi taloudellisesti kannattamatonta – etenkin köyhien maiden pienyhteisöihin. Hanke on saanut Business Finlandilta 1,5 miljoonan euron rahoituksen.

Projektissa tietoliikenneverkon peruselementtinä on LTE-tukiasema, johon energia tulee sähkön varastointiin kykenevästä aurinkovoimalasta. Aurinkovoimalan yhteyteen rakennetaan mikroverkko, joka tarjoaa pienelle yhteisölle myös sähköenergiapalveluita. Aallosta mukana hankkeessa ovat Keskisen ohella tietotekniikan laitoksen professori Marko Nieminen, vieraileva tutkija Karin Fröhlich ja diplomityötään tekevä Niina Arvila. ”Pohdimme, että kun pystymme viemään sähkön ja netin kohteeseen, minkälaisia digitaalisia palveluita voisimme rakentaa siihen päälle”, Keskinen kertoo.

Tavoitteena on helpottaa paikallisille ihmisille elinkeinon saantia helpottavien palveluiden käyttö. Keskinen käy projektissa läpi etenkin sitä, mitä hyötyä digitaalisista alustoista voisi olla köyhien maiden ihmisille.

Esimerkiksi hän nostaa Uberin. Taksikyytejä tarjoavan sovelluksen kaltaiset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuden, mutta niihin liittyy myös ongelmia. Ympäristössä, jossa ei ole pohjoismaista sosiaaliturvajärjestelmää, ne voivat tuoda tärkeällä tavalla uusia mahdollisuuksia elinkeinon hankkimiseen tai oman osaamisen kehittämiseen. Toisaalta palvelun kautta itsensä työllistävällä on usein yrittäjän vastuu muttei vastaavaa vapautta.

Windhoekin koodarit tuntuivat tutuilta

Fusion Grid -projekti pilotoidaan ensimmäistä kertaa joulukuussa namibialaisessa Oniipan kaupungissa. Suomalaisilla on kaupunkiin pitkät yhteydet, sillä siellä toimi jo 1800-luvun lopulla suomalaisen lähetystyön keskuspaikka. Tänä vuonna Suomen suurlähetystö aikoo järjestää itsenäisyyspäivänjuhlansa poikkeuksellisesti pääkaupunki Windhoekin sijaan Oniipassa. Pilotti käynnistyy samassa yhteydessä: kaupunkiin on tarkoitus viedä aurinkopaneelit, aurinkovoimajärjestelmä ja internet-yhteys.

Namibiasta on tullut Keskiselle tuttu maa. Vuonna 2015 hän lähti vaihto-opiskelijaksi Windhoekissa toimivaan Namibia University of Science and Technologyyn. Maisterivaiheen opiskelijalle oli kuitenkin tarjolla niukasti kursseja. Niinpä Keskinen päätyi mukaan informaatiotieteiden professori Heike Winschiers-Theophilusin tutkimusryhmään.

Matkaillessa oppii ja saa kokea joka kerta jotain uutta. Ymmärrys maailmasta kasvaa. Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli, miten ihmiset ovat loppujen lopuksi kaikkialla melko samanlaisia. ”Kun olin siinä namibialaisessa yliopistoskenessä ja näin erilaisia koodareita, se tapa, jolla he pukeutuivat ja puhuivat, oli tosi tuttu. Siihen tyyliin, että jos olisimme olleet Suomessa, olisin osannut sanoa, missä firmassa kukakin on töissä.”

Namibialaisessa yliopistossa syttyi palo tehdä tutkimusta. Suomeen palattuaan Keskinen hyödynsi siellä tehtyä tutkimustyötä diplomityössään, ja Winschiers-Theophilusista tuli lopulta hänen väitöskirjaohjaajansa.

Keskinen asui Windhoekissa puoli vuotta. Kaupungista on tullut eräänlainen koti kaukana, henkisesti pysyvä tukikohta. ”Tunnen sen aika hyvin. Minulla on siellä suhteita aika monenlaisiin tahoihin ja tuttuja jonkun verran. On aina mukava mennä Windhoekiin. Se tuntuu hallittavalta – siltä, että tiedän, miten tämä kaupunki toimii.”

Informaatioverkostojen koulutus tarjosi yleissivistystä ja käytännön taitoja

Fusion Grid päättyy loppuvuonna 2020. Keskinen toivoo valmistuvansa tekniikan tohtoriksi pian sen jälkeen mutta voivansa jatkaa tulevaisuudessakin Afrikka-projektien parissa. Toisaalta myös hyvinvoinnin edistäminen lähempänä kiinnostaa. Hän haluaisi hyödyntää aiemmissa projekteissa kehitettyjä metodeja esimerkiksi auttamalla syrjäytyneitä kotimaassa. ”Minusta olisi kiinnostavaa pyrkiä tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää teknologiajuttua myös Suomessa.”

Keskinen on kotoisin Hämeenlinnasta. Lukion jälkeen oli selvää, että hän haluaa lähteä opiskelemaan pääkaupunkiseudulle. Opinto-ohjaaja suositteli Aallon informaatioverkostojen koulutusohjelmaa, joka tuntui monipuoliselta: suuntaukselta, joka mahdollistaisi monenlaisten juttujen tekemisen. ”En ihan tarkalleen tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Olin kuitenkin aika hyvä matikassa ja tietyllä tapaa diplomi-insinöörin hommat kiinnostivat.”

Opiskellessa informaatioverkostojen ohjelma tuntui yleissivistävä mutta opetti myös tärkeitä käytännöntaitoja. ”Siellä pääsi kiinnostavalla tavalla yhdistämään teknologiaa, luonnontieteitä ja ihmistieteitä. Se antoi hyvän ponnahduslaudan monenlaisiin tehtäviin.”

Jos Keskinen muuttaisi nyt pois Helsingistä, hän jäisi kaipaamaan ravintoloita, palveluita ja kesäisin esimerkiksi Uimastadionia. ”Tykkään tämmöisen isomman kaupungin tuulista.”