Uutiset

Mika Järvinen jalostaa kuonasta ja hiilidioksidista kannattavaa liiketoimintaa

Energiatekniikan professorin mielestä tieteen tulee tuottaa ratkaisuja suuriin ympäristöongelmiin.
Professori Mika Järvinen
"Mietin koko ajan suurta kuvaa. Miten toimintani vaikuttaa ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön? Kuinka tulokset palvelevat esimerkiksi kiertotaloutta?" Kuva: Evelin Kask / Aalto-yliopisto

Professori Mika Järvinen, mitä tutkit ja miksi?

Teemme ryhmäni kanssa bioenergian ja jätteiden energiatekniseen hyödyntämiseen sekä kiertotalouteen liittyvää tutkimusta, tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Yksi isoimmista hankkeistani tällä hetkellä liittyy teräksen valmistuksessa syntyvän kuonan hyötykäyttöön. Olemme kehittäneet Slag2PCC-prosessin, jossa yhdistämme salmiakkivedellä (NH4Cl) teräskuonasta liuotetun kalsiumin hiilidioksidiin. Tuloksena syntyy kalsiumkarbonaattia eli synteettistä saostettua kalkkikiveä (PCC). Vähennämme siis kuonan määrää ja sidomme hiilidioksidia eli yhdistämme kaksi huonoa asiaa yhdeksi tarpeelliseksi. Samalla saamme myös kalsiumin kierrätettyä.

PCC:tä käytetään paljon teollisuuden raaka-aineena. Esimerkiksi tulostuspaperista neljännes on kalsiumkarbonaattia, ja sitä tarvitaan myös maalien, muovien, sementin ja tiilten valmistuksessa. Syntyvä kalsiumkarbonaattijauhe voidaan myös kierrättää takaisin terästuotantoon, jolloin kalkkikiveä ei tarvitse louhia niin paljon luonnosta. Prosessille myönnettiin ensimmäinen patentti 2011, ja toinen hakemus on käsiteltävänä.

Urani alkuvaiheessa tein tiedettä tieteen vuoksi, tutkimisen ilosta. Nyt ajattelen, että se ei riitä vaan mietin koko ajan suurta kuvaa. Miten toimintani vaikuttaa ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön? Kuinka tulokset palvelevat esimerkiksi kiertotaloutta? Jotta ratkaisut saadaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa, täytyy prosessien olla taloudellisesti kannattavia.

Miten sinusta tuli tutkija?

Tein diplomityöni teollisuudelle. Vaikka työ oli mielenkiintoista ja nautin siitä, huomasin haluavani päästä syvemmälle asioihin kuin teollisuuden kiireessä oli mahdollista. Eli tutkintotodistusta noutaessani tiesin jo, että minusta tulisi tutkija.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Väitöskirjan valmistuminen oli varmasti ensimmäinen. Sain tehdä sen teollisuuden rahoituksella, mistä olin tosi otettu.

Kaikista hienoin ja unohtumattomin hetki on ollut, kun maailman tekniikan alan yliopistojen kärkeen kuuluva CalTech myönsi meille Resonate Award -palkinnon 2015. Palkinto tuli juuri maailman ensimmäisestä Slag2PCC-prosessin pilottilaitoksesta, ja olimme vastaanottamassa sitä Aspen Ideas -festivaaleilla yhdessä tutkijani Arshe Saidin kanssa.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Tutkijalta vaaditaan tiedonjanoa. Jos joku sanoo, että tämä on hyvä, koska niin on tehty 50 vuotta, sitä ei saa vain hyväksyä – pitää haluta tietää miksi ja miten se voitaisiin tehdä paremmin. Tutkijan pitää olla myös pitkäjänteinen, jaksaa vääntää ja välillä hakata päätä seinään, eikä pelätä epäonnistumista. Ja pitää olla yleistä mielenkiintoa asioita kohtaan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivoisin, että vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, sillä pidän myös opetuksesta tosi paljon ja haluaisin ehtiä tehdä sekä sitä että tutkimusta rauhassa.

Odotan myös, että saamme Slag2PCC:n loput haasteet ratkottua ja menetelmästä kaupallisesti selkeästi kannattavan. Nyt olemme jo ihan siinä kannattavuuden rajalla.  Koska prosessissa käytettävää liuotinta joutuu säännöllisesti lisäämään, liuottimen hinta on ollut yksi pullonkauloista. Myös teräskuonan hinta vaihtelee. Suomessa se on melko kallista, mutta esimerkiksi Japanissa meille maksettaisiin sen käytöstä, koska kaatopaikkasijoitus ei ole siellä mahdollista tai on erittäin kallista. Japanissa on myös teollisuutta, jolle liuotinkemikaali on sivutuote – ja teollisuutta, joka tarvitsee valmistamaamme kalsiumkarbonaattia. Japanin tuottamasta kuonasta voitaisiin tehdä kaikki heidän tarvitsemansa PCC – mikä mieletön tilaisuus!

Kun tuotantohinta saadaan tarpeeksi pieneksi, tuote menee kaupaksi – ja valmistusteknologia yleistyy nopeammin. Maailmalla kaivataan esimerkkejä oikeasti toimivasta kiertotaloudesta – me olemme omalla alallamme tässä työssä pioneereja.

Mika Järvinen ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

Teräskuonasta arvomineraalia

Otaniemen kampuksella toimii maailman ensimmäinen laite, joka valmistaa terästeollisuuden sivutuotteesta 50 kertaa arvokkaampaa raaka-ainetta.

Lue lisää, miten teräskuonasta jalostetaan korkealaatuista kalsiumkarbonaattia.
Kuvassa on sanko, joka on täynnä teräksen valmistuksessa syntyvää tummaa kuona-ainetta. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.