Puurakenteinen Pikku-Finlandia avautui Töölönlahdelle
Moduuleista koostuva puinen rakennus mäntypilareineen on näyttävä: pinta-alaa on 2 700 neliömetriä. Rakennus ulottuu Töölönlahden puistosta aina merenlahdelle asti emonsa Finlandia-talon edessä.
Suunnittelu käynnistyi vuonna 2019 opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Tilaaja oli Helsingin kaupunki. Kansainvälisellä 18 opiskelijan kurssilla jokainen suunnitteli oman ehdotuksen, joista neljä valittiin jatkotyöstettäväksi ryhmissä. Yksi näistä oli Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest. Lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän jatkokehittämä työ. Kurssia ohjasivat professorit Pirjo Sanaksenaho ja Pekka Heikkinen.
Opiskelijaryhmä jatkoi rakennuksen arkkitehteina toteutukseen asti yhteistyössä Pekka Heikkisen ja Arkkitehdit NTR Oy:n kanssa.
Rakentaminen Töölönlahdelle alkoi huhtikuussa 2021, ja rakennus otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Se tulee olemaan paikalla Finlandia-talon peruskorjauksen ajan, vuoteen 2025 asti.
Loviisan metsistä mäntypilareiksi Töölöön
Yksi näyttävimmistä Pikku-Finlandian pääelementeistä on arkkitehtien itsensä valitsemat 95 mäntypilaria, jotka tukevat rakenteita sekä ulko- että sisätiloissa. Valikointi oli tarkkaa.
”Mäntyjen kanssa menimme ulkonäkö edellä,” Jaakko Torvinen sanoo.
Myös rakennustekniset seikat vaikuttivat: 120 ehdokkaan joukosta poimittiin lopulta käyttötarkoitukseen sopivimmat.
Puut haettiin Loviisasta, jossa ne työstettiin valmiiksi paikallisen Timberpoint Oy:n tehtaalla. Yleensä puurakentamisessa vältellään oksia, Pikku-Finlandiassa ne ovat yksi tärkeistä yksityiskohdista.
Kun Torvinen oli metsureiden avustuksella valinnut sopivat puut, kaarna poistettiin niin, että puun pinta ei kärsi.
”Kaarnat ja nila pestiin pois painepesurilla, mikä jätti jäljelle puun sileän pinnan.”
Osa männyistä tuotiin paikalle valmiiksi isokokoisiin moduuleihin kiinnitettyinä ja loput kymmenellä rekkakyydillä huolellisesti suojattuina. Kuljetusta varten puut suojattiin ilmavalla harsolla, jotta kosteus ei kondensoidu materiaalien väliin ja pilaa puun pintaa.
Luonnon materiaalit ja teolliset elementit sulassa sovussa
Mäntypilarien vahvat oksat levittäytyvät rakennuksessa paikoittain puuviidakon lailla tekniikkaa sisältävien kattopaneelien ylitse.
Torvisen mielestä tässä tiivistyy orgaanisen materiaalin ja teollisesti tuotettujen komponenttien sopusointuinen käyttö parhaimmillaan: Vaikka puuta ei voitu millintarkasti mitata, se istuu ympäristöönsä muotonsa mukaan.
”Huolellisten suunnitelmien ansiosta pilareiden sijoittaminen sujui yllättävän kivuttomasti”, Torvinen kertoo.
Rakennuksessa on käytetty laajasti eri puumateriaaleja. Seinät ovat CLT:tä, eli ristiinlaminoitua puuta, väliseinät ovat kuusipaneloituja ja lattia korkkimattoa.
Rakennus on suunniteltu muuntuvaksi. Puumoduuleista koostuva rakennus voidaan purkaa ja siirtää seuraavaa käyttötarkoitusta varten, joka todennäköisesti on koulu tai päiväkoti. Käyttöikä on 20–30 vuotta.
Pikku-Finlandian tulevaisuus on selvillä, mutta vastavalmistuneen arkkitehdin omat suunnitelmat ovat vielä avoinna.
”Haaveissa on jatkaa puurakentamisen kanssa. Usein ensi vaiheen suunnittelua rajaavat pohdinnat siitä, onko jokin mahdollista toteuttaa vai ei. Haluan kääntää ajatuksen toisinpäin. Lähdetään liikkeelle rajattomista suunnitelmista, sitten mietitään, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa.”
Kuten Pikku-Finlandian kanssa – ensin oli ajatus männyistä.
Pikku-Finlandia avautui yleisölle maaliskuun alussa. Se tuo kaupunkilaisille ja matkailijoille uuden ja viihtyisän, kaikille avoimen olohuoneen Töölönlahdelle. Töölönlahden rannan puolella on esimerkiksi yleisölle avoin kahvila ja terassi.
Lue myös uutinen
Teksti: Annika Artimo
Kuvat: Mikko Raskinen
Skissikuvat: Jaakko Torvinen
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kvanttilukutaitoa kaikille
Mikä yhdistää tietokonetta, matkapuhelimia ja GPS-järjestelmää? Entä digikameroita, aurinkopaneeleita ja kuituoptiikkaa? Niiden kaikkien toiminta perustuu kvanttifysiikan ilmiöihin.
Totta vai tarua: 3D-tulostuksella voidaan valmistaa avaruusraketti?
Apulaisprofessori Mika Salmi oikoo 3D-tulostuksesta vallitsevia mielikuvia. Salmen professuurin ala on kestävä kehitys valmistuksessa.
Verhottua valtaa paljastamassa – kolme tutkijaa kertoo, miten he tuovat näkyviin piilevää vallankäyttöä
Vuorovaikutus on aina myös vallankäyttöä – oli kyse sitten ihmisten keskinäisestä, ihmisten ja eläinten välisestä tai ihmisten ja teknologian kohtaamisesta.