Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi
Suomi on jo nyt Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia. Kansallisten toimijoiden – virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen – on aktivoiduttava osallistumaan EU:n akkuteknologian tavoitteiden asetteluun ja kehityshankkeisiin, jotta teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen. Tällä hetkellä litium-akkujen tuotanto on keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Euroopan komissio on huolissaan keskittymisen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle ja peräänkuuluttaa yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi.
Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä ja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on tarkasteltu akkuteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Hallituksen teollisuus- ja energiapolitiikan tueksi olisi laadittava kansallinen akku/energiavarastostrategia kattamaan koko arvo- ja liiketoimintaketju. Tämä auttaisi houkuttelemaan akkuteollisuuden uusia investointeja Suomeen sekä tuottamaan entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa.
Vastuullista kaivostoimintaa on laajennettava ja kierrätysprosesseja kehitettävä
Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa tulisi olla strategian kärjessä. Laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin ei ole mahdollista ilman kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen laajennusta. Tämä edellyttää vastuullista kaivostoimintaa ja mahdollisimman ympäristömyönteisten prosessien käyttöä kemikaalien ja akkujen valmistuksessa. Akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Suomessa on jo nykyisellään merkittävä litiumakkumetallien ja -kemikaalien tuotantokeskittymä, jonka tuotteiden jalostusarvoa voidaan edelleen kasvattaa ja jonka pohjalle olisi mahdollista rakentaa ainutlaatuisia kierrätysprosesseja. Akkujen kiertotalous on yksi keskeisistä CloseLoop-projektin tutkimusaiheista.
Ympäristö- ja kiertotalousnäkökohtien huomioiminen on suomalaisen akkuteollisuuden osaamisen keskeinen markkinointivaltti. Tästä on pidettävä huolta, ja osaamis- ja koulutustarpeet koko arvoketjussa kaivostoiminnasta sovelluksiin ja kiertotalouteen on selvitettävä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö TkT Pertti Kauranen pertti.kauranen@aalto.fi
Professori Maarit Karppinen maarit.karppinen@aalto.fi
Prosessori Mari Lundström mari.lundström@aalto.fi
Kuva: Adolfo Vera
Lue lisää uutisia
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle
Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.