Uutiset

Uusi, luonnollinen vahapinnoite tekee vaatteista vedenpitäviä

Tutkijat hyödynsivät pinnoitteessa Brasilia-palmun lehdistä saatavaa vahaa. Vahakäsittely on myrkytön, eikä se heikennä tekstiilien hengittävyyttä.
The new wax solution has shown great success in making a wide range of fabrics water resistant.
Matilda Tuure Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta suunnitteli ja valmisti kolme takkia, joihin vahapinnoitetta kokeiltiin. Kuva: Valeria Azovskaya

Huoli tekstiilien ympäristövaikutuksista lisää kestävästi tuotettujen materiaalivaihtoehtojen, kuten puusta valmistettavien selluloosakuitujen, kysyntää. Niiden vedenpitäviksi saaminen on kuitenkin tähän asti ollut ongelma: monissa markkinoilla olevissa tuotteissa vedenpitävyys on saatu aikaan myrkyllisillä kemikaaleilla, kun taas myrkyttömät vahat heikentävät hengittävyyttä.

Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosakuiduille sopivan ekologisen ja vettähylkivän vahapartikkelipinnoitteen, joka säilyttää myös tekstiilin hengittävyyden ja luonnollisen tunnun. Pinnoitteessa käytetään karnaubavahaa, jota saadaan Brasiliassa kasvavan palmun lehdistä. Samaa vahaa käytetään myös esimerkiksi lääkkeissä ja elintarvikkeissa, hedelmien pintakäsittelyssä sekä autovahoissa. Pinnoite sopii tekstiilien lisäksi myös muille selluloosapohjaisille materiaaleille.

Käsittelyssä vaha sulatetaan ja hajotetaan vedessä vahapartikkeleiksi, jotka ovat anionisia eli negatiivisesti varautuneita, aivan kuten selluloosakin. Jotta vahapartikkelit kiinnittyvät hyvin selluloosan pintaan, tarvitaan väliin jotain kationista eli positiivisesti varautunutta, sillä vastakkaisesti varautuneet partikkelit vetävät toisiaan puoleensa. Aiemmissa tutkimuksissa tähän käytettiin polylysiini-nimistä luonnon proteiinia.

”Polylysiini on kuitenkin erittäin kallista. Nyt tehdyssä tutkimuksessa korvasimme sen huomattavasti edullisemmalla, jo kaupallisessa käytössä olevalla kationisella tärkkelyksellä”, kertoo tohtorikoulutettava Nina Forsman.

Kationinen tärkkelys ei ole aivan yhtä tehokasta kuin polylysiini, mutta kaksi tärkkelys- ja kaksi vahapartikkelikerrosta riittävät tekemään tekstiilistä vedenpitävän.

Vahaus ja värjäys samalla kertaa

Tutkijat vertasivat vahapartikkeleilla käsiteltyjen tekstiilien hengittävyyttä markkinoilla jo olevilla tuotteilla käsiteltyihin tekstiileihin. Uusi vahakäsittely teki tekstiileistä vedenpitäviä ja säilytti samalla niiden hengittävyyden. Kaupallisilla vahoilla tuloksena oli joko hyvä hengittävyys ja heikko vedenkestävyys tai päinvastoin. Myrkyllisiä kemikaaleja sisältävillä suihkeilla käsiteltyjen tekstiilien hengittävyys oli hyvä mutta vedenkestävyys hiukan huonompi kuin nyt kehitetyllä vahakäsittelyllä.

Monitieteisessä tutkimusryhmässä oli alusta asti mukana myös suunnittelija Matilda Tuure Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Hän suunnitteli ja valmisti osana maisterin tutkinnon lopputyötään  kolme takkia, joihin uutta vahapinnoitetta kokeiltiin ja näin testattiin sen toimivuutta käytännössä.

Vahapartikkelipinnoite voidaan lisätä tekstiiliin kastamalla, suihkuttamalla tai harjaamalla ainetta pensselillä tekstiilin pintaan. Tutkijat testasivat kaikkia kolmea menetelmää. Kastaminen sopii pienemmille vaatekappaleille, suihkuttaminen tai harjaaminen isommille. Teollisessa tuotannossa vahapartikkelikäsittely voisi olla osa tekstiilin viimeistelyprosessia. Vahapartikkeliin voidaan lisätä myös väripigmenttiä, jolloin värjäys ja tuotteen käsittely vedenpitäväksi onnistuu yhdellä kertaa.

Pesuainepesua vahakäsittely ei kestä. Siksi tuote soveltuu parhaiten harvemmin pestäville ulkovaatteille. Käytön yksinkertaisuuden vuoksi kuluttaja voisi mahdollisesti itse lisätä pinnoitetta tekstiiliin aina pesun jälkeen. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimus- ja kehitystyötä.

Tutkijat tarkastelivat myös vahakäsittelyn jälkeisen kuivumislämpötilan vaikutusta vedenpitävyyteen. Tutkimus osoitti, että paras vedenkestävyys saadaan, kun kuivumislämpötila on alhaisempi kuin vahan sulamislämpötila.

”Testasimme pinnoitetta eri tekstiilimateriaaleilla: viskoosilla, tencelillä, puuvillalla, hampulla ja puuvillaneuloksella. Huomasimme tekstiilien pintakarheudella olevan vaikutusta siihen, miten hyvin se hylkii vettä – mitä karheampi pinta, sen parempi. Tämä johtuu siitä, että karhealla pinnalla vesipisaran kosketus tekstiilin pintaan tapahtuu pienemmällä alueella”, Forsman kertoo.

Tutkimus julkaistiin Carbohydrate Polymers -lehdessä. Linkki julkaisuun (sciencedirect.com)

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Nina Forsman
[email protected]

Vahapartikkelipinnoitetta voidaan käyttää monien eri selluloosakuitujen kanssa. Yleisin selluloosakuitu on puuvilla. Sen viljelyyn liittyy kuitenkin monia ympäristöongelmia, ja siksi maailmalla etsitään sille kiivaasti vaihtoehtoja. Yksi niistä on Aalto-yliopiston ja Helsingin-yliopiston kehittämä Ioncell-menetelmä, jolla voidaan valmistaa ekologisesti laadukasta tekstiilikuitua niin puusta kuin kierrätysmateriaaleista. Lue lisää Ioncellistä täältä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Pöydällä kipsimallin tekovälineitä
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Käsikirja johdattaa keramiikan maailmaan

Keramiikan käsikirja johdattaa lukijan kaikkiin saven kanssa työskentelyyn liittyviin aiheisiin tekstien, kuvien, kuvituksien, animaatioiden ja videoiden avulla.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen pitkät hiukset auki seisoo portaikossa ja katsoo ylöspäin kameraan
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Mariana Salgado on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuoden alumni

Palvelumuotoilun asiantuntija korostaa muotoilijoiden roolia yhteisen politiikan luomisessa ja osallistumisen vahvistamisessa.
Aalto Digital Creatives Batch 5 Kickoff iWing/Agrid/Aalto 12032024
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Digital Creatives -ohjelmaan valittiin 14 ideaa

Aalto-yliopiston viides luovien alojen esihautomo-ohjelma alkoi Aalto Startup Centerissä 12.3.2024.