Uutiset

Pieni Suomi on metallien kiertotaloudessa iso tekijä

Suomi valittiin vetämään Euroopan akkukierrätyksen strategista suunnittelua. Siitä on kiittäminen kovatasoista tutkimusta ja alan toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Professor Mari Lundström Aalto University
"Tulevaisuudessa metallit voidaan teknologian avulla merkitä ja jäljittää – meillä voi olla reilun kaupan metalleja samalla lailla kuin nyt banaaneja ja kahvia. " Kuva: Aalto-yliopisto, Aleksi Poutanen

Mari Lundström, hydrometallurgian apulaisprofessori

Tutkimusalani on hydrometallurgia eli metallien valmistaminen vesiliuoksissa. Samalla olen metallien kierrätyksen asiantuntija ja ison rahoituksen saaneen akkumetallien kiertotaloutta edistävän BATCircle-konsortion vetäjä.

Kun tulin teollisuudesta yliopistoon, mietin, mikä olisi sellaista uutta osaamista, jota yliopisto voisi alalle tarjota. Aurinkokennojen ja sähköautojen nopea yleistyminen tarkoittaa, että meillä on tulevaisuudessa käsissämme valtavia määriä metallijätettä, jonka kierrättämisestä kenelläkään ei ole laajaa teollista kokemusta. Teollisuus keskittyy luonnollisesti toimintaan, joka tuottaa jo lyhyellä aikavälillä voittoa, eikä siksi voi yksin ratkoa kaikkia uusia metallien kiertotalouden haasteita. Yliopistot voivat auttaa tässä tutkimuksen kautta – ja olla samalla vaikuttamassa yhteiskuntaan.

Kaksi vuotta sitten Suomi ei päässyt edes Euroopan unionin Strategisen energiateknologiaohjelman SetPlanin valmisteluryhmään. Sitten kokosimme neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja 22 yritystä BatCircle-konsortioksi. EU näki yhteistyön potentiaalin, ja Aallon ja Outotecin johtama konsortio sai vastuulleen koko maanosan akkukierrätyksen strategisen suunnittelun.

Tämän vuoden helmikuussa Business Finland myönsi BatCirclelle 10 miljoonan euron rahoituksen. Konsortion tavoitteena on, että Suomeen syntyisi jopa 5 miljardin euron akkumarkkinat. Vahvuutemme on, että meillä on hallussa koko elinkaari primäärikaivostoiminnan tehostamisesta kierrätysprosessien parantamiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Se on Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen juttu.

Minua kiinnostaa erityisesti se, miten metallien kierrätyksestä saadaan oikeasti kannattavaa. Tutkimuksessa tätä on joskus arvosteltukin: julkaisujen arvioijat ovat moittineet esimerkiksi käyttämiemme raaka-aineiden heterogeenisyyttä ja kysyneet, miksemme käyttäneet puhtaampia, edustavampia näytteitä. Me haluamme kuitenkin käyttää oikeaa akkujätettä, jota kierrätykseenkin tulee, jotta tutkimus on edustavaa ja hyödyllistä käytännön kannalta.

Metallien kiertotaloudessa on monta haastetta. Yksi niistä on kierrätyksen järjestäminen. Nyt esimerkiksi puhelimet jäävät ihmisten laatikoihin eivätkä päädy kiertoon. Teollisuudessa ja yhteiskunnassa tarvitaan myös keskustelua siitä, miten tuotteiden kierrätettävyyttä voitaisiin parantaa. Digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit voivat mullistaa monia asioita. Tällä hetkellä esimerkiksi auton akku on kierrättämisen kannalta vähän kuin musta laatikko, jonka tarkka kemiallinen sisältö on arvoitus. Tulevaisuudessa metallit voidaan teknologian avulla merkitä ja jäljittää – meillä voi olla reilun kaupan metalleja samalla lailla kuin nyt banaaneja ja kahvia. Voi myös olla, että autokauppaan ei kuulukaan auton metalleja vaan ne palautuvat valmistajalle, tai sitten koko auto vain liisataan.

Toivon, että BATCirclesta syntyy kahdessa vuodessa tutkimusta, jonka avulla suomalaisyritykset voivat luoda uusia tuotteita ja palveluita: integroida kierrätettyjä raaka-aineita perinteisiin prosesseihin, ottaa talteen uusia metalleja tai myydä kierrätysosaamistaan ulkomaille. Me haluamme tehdä sellaista työtä, että Suomi ja Aalto-yliopisto nähdään maailmalla jatkossakin ykköspartnereina metallien kiertotaloudessa.

Puhtaasta energiasta räätälöityyn lääketieteeseen – uusi kirja kertoo yliopiston vaikuttavuudesta

Aaltovaikutus on kunnianosoitus kymmenien tutkijoiden kunnianhimoiselle ja tinkimättömälle työlle.

Lue lisää
Aalto Effect book cover / Photo by Mikko Raskinen
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.
Valaistu moottoritie, merta, rakennuksia ja taivasta
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva sijoitus tekoälyyn – Suomeen perustetaan ELLIS-instituutti tehostamaan tutkimusta ja houkuttelemaan osaajia

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut merkittävän tuen hallitukselta ja lahjoittajalta.
Samuel Girmay laboratoriossa, yllään valkoinen laboratoriotakki ja suojalasit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalilaboratoriot edistävät saavutettavaa ja kielitietoista luonnontieteen opetusta

Väitöskirjatutkija Samuel Girmay on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä rahoituksen projektilleen, jonka tavoitteena on parantaa luonnontieteiden opetuksen saavutettavuutta ja kielitietoisuutta yläkouluissa virtuaalilaboratorioiden avulla.