Opiskelijan opas

Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely

Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely

Hyväksytty Aalto-yliopiston akateemisten asiain komiteassa 10.5.2011.
Muutokset hyväksytty Aalto-yliopiston akateemisessa komiteassa 10.9.2013.

Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely (pdf) 

1 Tarkoitus

1.1 Eettisyys arvona

Aalto-yliopiston arvojen mukaan yliopiston toiminnan perustana ovat eettisyys, avoimuus ja tasa-arvo. Aalto-yliopiston strategiassa tämä tarkoittaa muun muassa, että

1. Aalto-yliopistoyhteisön toiminta perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja objektiivisuuteen ja

2. Aalto-yliopistossa menestyminen perustuu kaikille avoimiin kriteereihin, joiden tavoitteena on tasapuolinen hyvistä suorituksista palkitseminen.

Tavoitteena on, että Aalto-yliopiston opiskelijat menestyvät opinnoissaan ja työelämässä noudattaen hyviä tieteellisiä ja taiteellisia sekä oman alansa ammatillisia käytäntöjä.

Säännöt koskevat opiskelijan koko opintopolkua Aalto-yliopiston kaikilla aloilla. Eettisten sääntöjen tarkoituksena on turvata opiskelijan oppiminen sekä opiskelijan omia että muiden saavutuksia kunnioittaen. Oppiminen vaatii opiskelijan omaa älyllistä ponnistelua. Vilpillisin keinoin hankittu opintosuoritus ei osoita opiskelijan todellista osaamista. Vilppi on epäkunnioittavaa käytöstä sekä opettajaa että yliopistoyhteisöä kohtaan.

1.2 Eettisyys säännöissä

Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (OOS) 39-40 §:issä määrätään seuraavaa:

39 § Opetusta ja opiskelua koskevat eettiset säännöt

Kaikessa opetuksessa ja opiskelussa tulee ottaa huomioon hyvä tieteellinen käytäntö. Taiteelliseen toimintaan liittyvässä opetuksessa ja opiskelussa tulee lisäksi huomioida hyvät taiteelliset käytännöt.

Opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuuksista ja muista opintosuorituksen tekemisestä annettuja ohjeita. Opiskelijan tulee tutustua saatavilla oleviin ohjeisiin ja pyytää epäselvissä tapauksissa ohjausta.

Opettajien tulee kehittää opetustaan sekä opiskelijoiden ohjausta siten, että opiskelijat saavat ohjeet opiskelussa sallituista menetelmistä ja kiellettyjen menetelmien käyttämisen mahdollisuutta rajoitetaan.

40 § Eettisten sääntöjen rikkomusten opiskeluun kohdistuvat seuraamukset

Opiskelijan opintosuoritus voidaan jättää arvostelematta, jos hänen katsotaan rikkoneen eettisiä sääntöjä sen tekemisessä. Eettisiä sääntöjä rikkoneelle opiskelijalle voidaan määrätä yliopistolaissa säädetyin perustein kurinpitorangaistus.

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa tarkemmat ohjeet 39 §:ssä ja 40 §:ssä mainituista opiskelua koskevista eettisistä säännöistä ja niiden rikkomusten käsittelystä.

Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 25 §:n mukaan tenttitilaisuuksien järjestämisestä määrätään tarkemmin korkeakouluissa. Korkeakoulut ovat ohjeistaneet myös tenttirikkomusten käsittelystä.

Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 2 §:n mukaan opintosuorituksella tarkoitetaan kaikkia erikseen arvosteltavia suorituksia eli opinnäytteitä, kursseja ja kurssien osasuorituksia.

2 Eettiset säännöt opiskelussa

2.1 Hyvä tieteellinen käytäntö ja hyvät taiteelliset käytännöt

Aalto-yliopisto on sitoutunut noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen”. Ohjeen mukaan yksi tieteellisen tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden sekä luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) edellyttämällä tavalla. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002, s. 3, korvattu 1.3.2013 Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa (HTK 2012)) Tutkimuseettinen neuvottelukunta on määritellyt hyvän tieteellisen käytännön tunnuspiirteitä. Niihin kuuluvat

1. tiedeyhteisön toimintatapojen noudattaminen,

2. tieteelliset kriteerit täyttävien ja eettisesti kestävien menetelmien käyttö ja tieteen avoimuus julkaisuissa,

3. muiden työn ja saavutusten huomioiminen,

4. tutkimuksen dokumentoinnin tarkkuus ja taso,

5. tutkimusryhmän jäsenten oikeuksien ja velvollisuuksien kirjaaminen,

6. rahoituksen ja sidonnaisuuksien julkisuus,

7. hyvien hallintokäytäntöjen noudattaminen,

8. esteellisyyden huomioiminen,

9. tarvittavat tutkimusluvat ja eettinen ennakkoarviointi tietyillä aloilla.

Tunnuspiirteet löytyvät kokonaisuudessaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan oppaasta.(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002, s. 3 ja 2012 s. 6 kts. edellinen kommentti. HTK 2012 – ohjeen johdosta lisätty kohdat 8-9.) 

Hyvä taiteellinen käytäntö sisältää pitkälti samat elementit kuin hyvä tieteellinen käytäntö. Sekä tieteen tekijä että taitelija ovat yhteiskunnan jäseninä moraalisessa vastuussa teoistaan. Tieteen tekijän tai taitelijan toimintaa ei tarkastella pelkästään tieteellisistä tai taiteellisista lähtökohdista. (Laiho 2009) 

2.2 Hyvät käytännöt opiskelussa

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet koskevat tutkimuksen lisäksi myös opetusta ja opiskelua soveltuvin osin. Opiskelijoista erityisesti jatko-opiskelijoiden tulee perehtyä niihin. Tieteen etiikka koskee kuitenkin koko yliopistoyhteisöä ja sen kaikkia tutkintoa suorittavia ja muita opiskelijoita.

Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (Tutkintoasetus 794/2004) mukaan jatko-opiskelijan tulee muun muassa saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi lisäksi olla, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Tutkintoasetuksen mukaan maisterin tutkinnon tavoitteisiin kuuluvat valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön, sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Tutkintoasetuksen mukaan kandidaatin tutkinnon yhtenä tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet taiteelliseen työhön. Sekä kandidaatin- että maisterin tutkintoihin johtava koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Myös kandidaatti- ja maisteritason opiskelijoiden on tutustuttava hyvään tieteelliseen käytäntöön ja/tai hyvään käytäntöön taiteellisessa toiminnassa ja huomioitava nämä opinnoissaan.

2.3 Hyvien käytäntöjen edistäminen opiskelussa

Hyviä käytäntöjen edistäminen tulee huomioida opetussuunnitelmatyössä siten, että jokaiseen tutkintoon kuuluu vähintään orientointijakso, jossa kyseisen alan hyvät käytännöt ja yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt käsitellään, tai opiskelijoille ainakin selvästi tiedotetaan, mistä tieto näistä asioista on saatavilla. Aalto-yliopiston tulee huolehtia, että olennainen tieto on opiskelijoiden ja opettajien saatavissa myös asiaa käsittelevien kurssien ulkopuolella.

Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opettajien tulee kehittää opetustaan sekä opiskelijoiden ohjausta siten, että opiskelijat saavat ohjeet opiskelussa sallituista menetelmistä ja kiellettyjen menetelmien käyttämisen mahdollisuutta rajoitetaan. Tavoitteena on opettaa hyvät käytännöt ja ehkäistä rikkomuksia. Opettaja suunnittelee opetuksensa ja tehtävänsä oppimisen näkökulmasta. Oppimista edistää esimerkiksi tehtävien suunnittelu siten, että vastaaminen niihin plagioimalla on vaikeaa.  (Kts. Carroll 2007 sivut 33-40 ”Designing courses for deterring plagiarism” ja sivut 41-48 “Using assessment to deter plagiarism”)  Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti ryhmätöiden ohjeistukseen, jotta sallitun yhteistyön rajat olisivat opiskelijoille selvät. Opettajan tulee puuttua havaitsemiinsa huonoihin käytäntöihin heti. Opettajan tulee ohjeistaa oikeista käytännöistä kysyvää opiskelijaa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden tulee sitoutua opiskeluun eettisiä sääntöjä noudattaen. Opiskelijan oletetaan noudattavan lakia ja tietävän jo yliopistoon tullessaan perusperiaatteet siitä, mikä ei ole sallittua (mm. tenttivilppi, plagiointi, opintosuorituksen tekeminen toisen puolesta). Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuuksista ja opintosuoritusten tekemisestä annettuja ohjeita. Opiskelijan tulee tutustua saatavilla oleviin ohjeisiin ja pyytää epäselvissä tapauksissa ohjausta. Opiskelija on viime kädessä vastuussa omasta oppimisestaan ja sallittujen käytäntöjen selvittämisestä. Tietämättömyys ei kelpaa selitykseksi, kun tieto on saatavissa.

3 Eettisten sääntöjen rikkomukset

3.1 Rikkomustyypit

Opiskelun eettisten sääntöjen eli hyvien käytäntöjen vastaisia rikkomuksia ovat piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä tai taiteellisesta käytännöstä sekä vakavampana tekona vilppi.

3.2 Piittaamattomuus hyvistä tieteellisistä ja taiteellisista käytännöistä

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä vilpin eri muodot tieteellisessä toiminnassa on käsitelty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa. Hyviä taiteellisia käytäntöjä ei ole määritelty erityisesti. Seuraavassa on havainnollistettu tieteelliseen käytäntöön peilaten piittaamattomuutta tieteellisessä ja taiteellisessa toiminnassa.

Piittaamattomuudella tarkoitetaan laiminlyöntejä ja holtittomuutta tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen suorittamisessa ja teoksen tekemisessä. Esimerkiksi muiden tekijöiden osuuden vähättely julkaisuissa, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin teoksiin ja niiden käytön tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja harhaanjohtava raportointi voivat olla piittaamattomuutta. Piittaamattomuuteen luetaan myös samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (itsensä plagiointi) (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 9)  Piittaamattomuutta voi olla myös yleisen hyvän tavan vastainen toiminta, kuten kiusaaminen tai syrjintä. Piittaamattomuutta on myös välinpitämättömyys oman työn mahdollisten seurausten pohdinnasta.

Itsensä plagiointi (engl. autoplagiarism)

Itsensä plagioinnilla opinnoissa tarkoitetaan omien töiden kierrättämistä uusissa opintosuorituksissa. Tällöin tekijä ei siis yritä esittää toisen työtä omanaan, vaan käyttää omia aiempia opintosuorituksiaan uudestaan tuomatta tätä esiin. Jos omia töitä (tekstiä, kuvia, kaavioita tms.) käytetään uudelleen, on alkuperäisten lähteiden lisäksi viitattava omaan aiempaan työhönsä. Tahallinen ja laajamittainen itsensä plagiointi voidaan katsoa myös vilpiksi. Opiskelijan jatkaessa alempaan tutkintoon tekemänsä opinnäytteen aiheesta ylemmän tutkinnon opinnäytettä hänen tulisi viitata aiempaan opinnäytteeseensä alansa hyvien käytäntöjen ja opettajan antamien ohjeiden mukaisesti.

3.3 Vilpillinen menettely opinnoissa

Vilppiä opinnoissa on ennen kaikkea tahallinen, epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opinnoissa on oppimisen testaamiseen liittyviä tenttisääntöjä, joiden rikkominen katsotaan vilpiksi. Vilpin eri muodot tieteellisessä toiminnassa on käsitelty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa. Näitä ovat sepittäminen, havaintojen vääristely ja luvaton lainaaminen, jotka ovat vilppiä myös opinnoissa.   Alla kuvataan tarkemmin opintoja koskevien eettisten sääntöjen rikkomuksiksi katsottavia vilpin eri muotoja.

Tenttivilppi (engl. cheating on exam)

Tenttivilpillä eli yleisemmin lunttaamisella tarkoitetaan kiellettyihin keinoihin tai apuvälineisiin turvautumista tentissä. Vilppiä on myös lunttaamisen yritys.

Luvaton lainaaminen eli plagiointi, (engl. plagiarism)

Plagioinnilla tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin, tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 9).  Plagiointi tieteellisessä tai taiteellisessa toiminnassa voi olla lisäksi kaavion, ohjelmakoodin, visuaalisen, auditiivisen tai minkä tahansa muun teoksen luvatonta lainaamista. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 9). 

Tieteellisessä ja taiteellisessa työssä hyödynnetään aiemmin tehtyä tiedettä ja taidetta. Alan teosten hyvä tuntemus osoittaa oppineisuutta. Asianmukainen viittaustekniikka lähdeteoksiin on perusvaatimus yliopistotason opintosuorituksissa. Lisäksi tekijän on annettava oma panoksensa. Orjallinen toistaminen harvoin osoittaa yliopistotasolla vaadittavaa osaamista. Vilppiä toisen teosten toistamisesta tulee, kun käytettyä lähdettä tai lainauksen laajuutta yritetään peitellä esimerkiksi harhaanjohtavin viittauksin tai jättämällä viittaukset pois.

Luvalliseen lainaamiseen liittyy myös tekijänoikeuslain sitaattioikeutta koskeva 22§. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lainaukset eivät siis saa olla tarkoitukseensa nähden liian pitkiä, mutta eivät myöskään liian lyhyitä.  Sitaattioikeuden tarkoitus on, että jokaisella on mahdollisuus kommentoida ja kritisoida julkistettua teosta, mutta sitaatilla täytyy olla järkevä tarkoitus, kuten lähdetekstin kritisoiminen tai omien argumenttien tukeminen (Mäkinen 2006, s. 160).  Luvallista lainaamista on myös kuvien käyttö havainnollistamaan esimerkiksi harjoitustöiden ja opinnäytteiden tekstiä kuvalähde ja kuvan tekijä ilmoittaen. Tekijänoikeuslain 25 §:n mukaisesti julkistetuista taideteoksista ja valokuvista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia tieteelliseen esitykseen. Huom! Tekijänoikeuslain kohta koskee vain julkistettua teosta, mutta myöskään julkistamatonta teosta ei saa plagioida. Muutoinkaan toisen tekemää, mutta tekijänoikeuksista vapaata materiaalia ei saa esittää omana.

Alla on lueteltu joitakin plagioinnin yleisimpiä muotoja opintosuorituksissa. Luettelo ei ole tyhjentävä, joten opiskelijan tulee epäselvissä tapauksissa kysyä opettajalta asianmukaisesta toimintatavasta. Opettajan antamia ohjeita on noudatettava. Plagioinnin välttämisessä on syytä huomata, että tärkeää on sekä lähteiden maininta että lainauksen merkitseminen ja asianmukainen koko.

  • sitaatit tai sanatarkat lainaukset ilman, että tätä ei selkeästi tuoda esille

Suoraa lainausta käytettäessä on tuotava ilmi, että kyseessä on nimenomaan lainaus, ei kirjoittajan oma teksti. Lainauksen voi ilmaista esimerkiksi lainausmerkeillä ja lisäksi lähde on mainittava. Lukijalle pitää olla selvää, mikä osa työstä on tekijän omaa ja mikä lainattua (Carroll 2007, s. 18). Olennaista siis on, että toisen tekstiä, kuvaa, ohjelmakoodia tai muuta teosta ei saa esittää omana.

  • lähdetekstin vähäinen muuntelu, esimerkiksi muutaman sanan tai sanajärjestyksen muuttaminen

Plagiointi on jonkun toisen tekstin, kuvan, ohjelmakoodin tai muun teoksen esittämistä omana. Jos vain muutamia sanoja tai sanajärjestystä on muutettu, teksti ei ole tekijän omaa ts. oman ajattelun tulosta. Myös esimerkiksi toisen argumentaation tai tekstin rakenteen tarkka seuraaminen voi olla plagiointia.

  • puutteet viittaustekniikassa

Viittaustekniikan tulee olla sellaista, että lainaus erottuu selvästi kirjoittajan omasta tekstistä (esim. kursiivi tai lainausmerkit (”)) ja lainatun osan lähde on selvästi merkitty siihen kohtaan, missä lainausta käytetään. Viittaustekniikoita on erilaisia riippuen eri alojen traditioista. Lähdeviitteen tulee olla listattuna siten, että muutkin kykenevät sen perusteella löytämään saman alkuperäisen lähteen.

  • leikkaaminen ja liimaaminen (engl. copy-paste)

Internetissä oleva materiaali helpottaa tiedonhakua, mutta on syytä muistaa, että tällöinkin kyse on jonkun muun aikaansaamasta tekstistä tai muusta teoksesta. Myös internet-lähteitä käytettäessä on noudatettava samoja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevia ohjeita. Internet-lähteiden merkitsemiseen lähdeluetteloon on kussakin viittaustekniikassa omat tapansa, joissa yleensä julkaisupäivän lisäksi kerrotaan myös viittauspäivä.

  • suora käännös alkuperäistekstistä ilman merkintää suorasta lainauksesta

Lähdetekstin kääntäminen sanasta sanaan tai vain hieman muunnellen toiselle kielelle voi myös olla plagiointia. Lähde on mainittava, vaikka teksti käännettäisiin toiselle kielelle.

  • sääntöjen vastainen yhteistyö (engl. collusion)

Sääntöjen vastaisella yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että yhteistyössä tehty työ saadaan näyttämään siltä, kuin olisi tehty yksin tai ilman avustusta.

Mahdollisten avustajien käyttäminen ja näiden osuus esimerkiksi opinnäytteessä on mainittava. (Kts. myös Carroll 2007, s. 18)  Sääntöjen vastaista yhteistyötä saattaa tapahtua myös silloin, kun oppimistehtävästä on keskusteltu ensin toisen opiskelijan kanssa ja sitten kumpikin raportoi opitun yksin omanaan yhdessä kirjoitetun tekstin avulla. Usein tehtävän pohtiminen yhdessä on sallittua, mutta jos tehtävä on yksilötyö, sen kokeellinen osa ja raportointi on tehtävä itse yksin.

Itsensä plagiointi (engl. autoplagiarism) kts. piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

Vakavissa tapauksissa omien opintosuoritusten kierrättäminen näennäisesti uusina voidaan katsoa vilpiksi. Esimerkiksi aikaisempaan tutkintoon tehdyn opinnäytteen esittäminen uutena opinnäytteenä (muunnelmana tai käännöksenä) toiseen tutkintoon lähdettä mainitsematta voidaan katsoa vilpiksi.

Sepittäminen (engl. fabrication)

Sepittämistä on tekaistujen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 8). Opintosuorituksissa sepittämistä voi olla esimerkiksi virheellisen päätelmän tietoinen esittäminen oikeana.

Havaintojen vääristely (engl. misrepresentation, falsification)

Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 8).  Taiteellisessa toiminnassa tätä on esimerkiksi työprosessin kulkuun liittyvä tietoinen havaintojen vääristely. Tekniikan alalla vääristelyä voi olla työn tulosten esittely tahallisesti niin, että teknisten ratkaisujen toimivuudesta syntyy väärä kuva. Sepittäminen ja havaintojen vääristely ovat sellaisia vilpin muotoja, jotka opinnoissa voivat tulla eteen esimerkiksi opintoihin kuuluvassa selvitys- ja tutkimustyössä.

Anastaminen (engl. misappropriation)

Anastamisella tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 9).  Anastaminen voi tulla esille esimerkiksi ryhmätyössä. Taiteellisessa toiminnassa anastamista on myös esimerkiksi toisen työpanoksen esittäminen omissa nimissään kollektiivisessa projektissa.

4 Rikkomusten käsittely ja seuraamukset

4.1 Seuraamukset

Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opintosuoritus voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelijan katsotaan rikkoneen eettisiä sääntöjä sen tekemisessä. Jos opiskelija saa opintosuoritukseen liittyvän vilpin takia kurinpitorangaistuksen, opintosuoritus hylätään kokonaisuudessaan ilman akateemista arviointia. Eettisten sääntöjen vastaisesti tehty opintosuoritus johtaa yleensä muutoinkin opintosuorituksen hylkäämiseen, koska tällainen suoritus ei osoita vaadittua osaamista. Jos vilpin yritys ilmenee tenttitilaisuudessa, valvoja voi keskeyttää tentin tekemisen kyseisen opiskelijan osalta.

Pelkästään eettisten sääntöjen rikkomuksen vuoksi opiskelijaa ei voi estää osallistumasta kurssin tai opintosuorituksen tekemiseen silloin kun mahdollisuus siihen seuraavan kerran järjestetään. Opettajalle ei kuitenkaan ole velvollisuutta ryhtyä asianmukaisesti hylätyn tai arvostelematta jätetyn tentin tai muun opintosuorituksen osalta erityisjärjestelyyn, jolla opiskelija voisi tehdä uuden opintosuorituksen. Kurssin suorittamisen edellytyksenä olevan osaopintosuorituksen arvostelematta jättäminen tai hylkääminen voi siten käytännössä johtaa koko kurssin hylkäämiseen. Yliopistolain 45 §:n mukaan vilpilliseen menettelyyn syyllistynyttä opiskelijaa voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Myös toista opiskelijaa vilpissä avustanut opiskelija voi saada kurinpitorangaistuksen.

Vasta opintosuorituksen arvostelun tai hyväksilukemista koskevan päätöksen jälkeen ilmenevä vilppiepäily voi johtaa aiemman päätöksen oikaisemiseen ja kurinpitotoimiin.

4.2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden soveltaminen

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) menettelyohjeita (HTK-ohje 2012) sovelletaan myös opintosuoritusten yhteydessä ilmenneiden rikkomusepäilyjen käsittelyyn riippumatta opiskelijan opintojen vaiheesta, jos kysymys on samalla epäilystä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta tutkimustoiminnassa. HTK-ohjeen mukaista selvitysmenettelyä sovelletaan  hyväksyttyjen ja/tai julkaistujen maisterin tutkinnon ja jatkotutkintojen opinnäytteitä koskevien rikkomusepäilyjen käsittelyyn. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, s. 10)   HTK-ohjeen mukaista selvitysmenettelyä sovelletaan myös sellaisen rikkomusepäilyn käsittelyyn, joka koskee opiskelijan tarkastettavaksi tai hyväksyttäväksi jättämää lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa. Muutoin maisterin tutkinnon tai jatko-opintojen opinnäytteen tekovaiheessa HTK-ohjeen mukaista selvitysmenettelyä sovelletaan ainoastaan, jos epäilty opiskelija sitä itse vaatii tai kysymys on muutoin HTK-ohjeen tarkoittamasta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.

Jos rikkomusepäily koskee julkaisematonta, hyväksyttäväksi jätettyä maisterin tutkinnon opinnäytettä, opiskelijalta on tiedusteltava asian selvittämisen yhteydessä, vaatiiko hän näiden sääntöjen mukaisen käsittelyn sijaan HTK-ohjeen mukaista selvitysmenettelyä. Opinnäytteen hyväksymisestä tehdään päätös vasta kun rikkomusepäily on selvitetty.

Muutoin opintoja koskevissa tapauksissa noudatetaan alla olevia menettelyohjeita.

4.3 Opiskelijan oikeusturva

Opiskelijan rikkomuksia selvitettäessä on noudatettava hyvää hallintotapaa. Erityisen tärkeää on, että asia käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja että opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin mistään seuraamuksesta päätetään. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus ottaa tukihenkilö mukaan henkilökohtaiseen kuulemiseen, puhutteluun tai muuhun yliopiston aloitteesta järjestettyyn asian käsittelyyn liittyvään tapaamiseen. Vilppiepäilyn käsittely ei ole julkista. Se saatetaan käsittelyvaiheessa asianosaisten lisäksi vain niiden henkilöiden tietoon, joiden työtehtäviin se kuuluu tai joilta on saatavissa lisäselvitystä asiaan. Opiskelijaa tulee informoida asian selvityksen etenemisestä.

4.4 Menettely

Opettaja

Opettajalla tarkoitetaan tässä kurssin vastuuopettajaa/opinnäytteen valvojaa/vastuuprofessoria tai ohjaajaa/vastaavaa opintosuorituksen, opintokokonaisuuden tai opintojen hyväksilukemisesta koskevan hakemuksen hyväksymisestä päättävää henkilöä tai tahoa. Rikkomusepäily hyväksilukemista koskevassa asiassa käsitellään soveltuvin osin kuin opintosuoritusta koskeva rikkomusepäily.

Opettajan on ilmoitettava havaitsemastaan rikkomusepäilystä oman korkeakoulunsa rikkomustapausten selvittäjälle. Epäselvissä tapauksissa opettaja ilmoittaa epäilyttävästä havainnosta ensin opiskelijalle ja varaa tälle mahdollisuuden kirjalliseen tai suulliseen selitykseen. Jos kysymyksessä on opettajan arvion mukaan korkeintaan opiskelijan vähäinen huolimattomuus tai ymmärtämättömyys, opettaja antaa ohjausta oikeista menettelytavoista. Opettaja voi tällöin tilanteesta riippuen esimerkiksi hylätä opintosuorituksen tai palauttaa sen opiskelijalle korjattavaksi. Opettaja ei voi hylätä opintosuoritusta vilpin perusteella eikä opiskelijan kansioon saa tallentaa merkintää vilpistä, jollei dekaani, rehtori tai hallitus ole todennut vilppiä näiden ohjeiden mukaisessa selvityksessä. Opettaja ilmoittaa havainnostaan selvittäjälle, jos piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä tai vilpin mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Opettaja antaa oman kirjallisen selvityksensä asiasta selvittäjälle. Opintosuorituksen arvostelu jää silloin odottamaan asian selvittämistä. Jos opiskelijan todetaan selvityksen jälkeen menetelleen vilpillisesti opintosuorituksen tekemisessä, opettajan on hylättävä hänelle arvosteltavaksi palautettu opintosuoritus. Opintosuorituksen hylkäämisestä voi hakea oikaisua kuten opintosuorituksen arvostelusta muutoinkin.

Vaikka vilppiepäilyn selvittäminen olisi kesken jonkun opiskelijan osalta, opettajan tulee arvostella muiden opiskelijoiden opintosuoritukset sääntöjen mukaisessa määräajassa.

Myös koulutusohjelman johtajan tai muun henkilön, jonka työtehtäviin tutkinnon myöntämisen edellytysten arviointi kuuluu, tulee ilmoittaa havaitsemistaan rikkomusepäilyksistä selvittäjälle.

Tenttitilaisuuden valvoja

Tenttitilaisuuden valvojan on puututtava havaitsemaansa lunttausepäilyyn tai muuhun tenttitilaisuudesta annetun ohjeen vastaiseen toimintaan. Hän kirjaa havainnon, opiskelijan selityksen ja tehdyt toimet tenttitilaisuudesta pidettävään pöytäkirjaan. Tenttitilaisuuden valvoja ilmoittaa tenttitilaisuudessa havaitusta epäilystä selvittäjälle. Tenttitilaisuuden valvoja antaa ilmoituksen yhteydessä oman kirjallisen selvityksensä tapahtuneesta.

Selvittäjä

Selvittäjä on korkeakoulun opintoasiain päällikkö tai muu korkeakoulun opintohallinnon asiantuntija, jolle on korkeakoulussa annettu tehtäväksi rikkomustapausten selvittäminen. Selvittämiseen kuuluu opettajan ja muiden osapuolten neuvonta menettelytavoista, selvitysten ja muun asiakirja-aineiston kerääminen, opiskelijan kuulemisen ja puhuttelun järjestäminen, osapuolten informointi ja asian valmistelu dekaanille. Selvitys tehdään siinä korkeakoulussa, jossa epäilty rikkomus on tapahtunut.

Dekaani

Dekaani päättää jatkotoimenpiteistä selvittäjän valmisteleman selvityksen perusteella. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa määräämälleen henkilölle siten kuin Aalto-yliopiston johtosäännössä määrätään. Tällöin dekaanin päätöstä ja toimia koskevia sääntöjä sovelletaan hänen määräämänsä henkilön tekemiin päätöksiin ja toimiin.

Dekaani voi ottaa opiskelijan puhutteluun riippumatta siitä, mihin muihin toimenpiteisiin hän ryhtyy.

Jos dekaani katsoo selvityksen perusteella, että kysymyksessä on ollut aiheeton epäilys tai vähäinen rikkomus, hän palauttaa opintosuorituksen opettajalle arvosteltavaksi. Palautuksen yhteydessä dekaani ottaa kantaa siihen, voidaanko opintosuoritus ottaa akateemiseen arviointiin vai onko se hylättävä vilpin takia. Jos dekaani katsoo, että opiskelija on menetellyt vilpillisesti eikä rikkomusta voida pitää vähäisenä, hän päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta. Harkinnassa huomioidaan ainakin teon toistuvuus ja vakavuus. Kurinpitomenettely tulee vireille kun dekaani ilmoittaa opiskelijalle yliopistolain mukaisesti, mistä opiskelijaa epäillään. Ilmoituksesta on käytävä ilmi myös mahdolliset kurinpitoseuraamukset. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ilmoituksesta. Jos dekaani päättää aloittaa kurinpitomenettelyn, asia tulee viedä rehtorin ratkaistavaksi siinäkin tapauksessa, että dekaani ei kertyneen aineiston perusteella esitä rangaistusta.

Dekaani esittää rehtorille tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden mukaista esiselvityksen aloittamista, jos kysymyksessä on dekaanin harkinnan mukaan tutkimustoiminnassa tapahtunut rikkomus. Tällöin kurinpitomenettelyn aloittamisesta päätetään aikaisintaan vasta esiselvityksen valmistuttua.

Rehtori

Rehtori päättää siitä, tuleeko asiaan soveltaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaista menettelyä ja aloittaa esiselvitys silloinkin kun dekaani ei ole sitä esittänyt.

Rehtori päättää yliopistolain mukaisesta varoituksesta. Jos varoitusta on pidettävä liian vähäisenä seuraamuksena, rehtori esittää opiskelijan määräaikaista erottamista hallitukselle.

Käsiteltyään asian rehtori tai hallitus palauttaa opintosuorituksen opettajalle arvosteltavaksi. Palautuksen yhteydessä rehtori ottaa kantaa siihen, voidaanko opintosuoritus ottaa akateemiseen arviointiin vai onko se hylättävä vilpin takia.

4.5 Käsittelyasiakirjojen säilyttäminen ja julkisuus

Dekaanin järjestämästä puhuttelusta laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoittavat. Pöytäkirjaan liitetään kertynyt selvitysaineisto. Pöytäkirja laaditaan myös, vaikka opiskelija jättäisi saapumatta tai muuten vastaamatta puhutteluun. Pöytäkirjaa ja dekaanin päätöstä jatkotoimenpiteistä säilytetään opiskelijan kansiossa kunnes opiskelijan opinto-oikeudet valmistumisen tai luopumisen johdosta päättyvät tai opiskelijakansio siirretään muusta syystä arkistoon. Pöytäkirja ja dekaanin päätös jatkotoimenpiteistä toimitetaan tiedoksi opiskelijan lisäksi asianomaiselle opettajalle sekä tarvittaessa mahdollisille muille käsittelyn osapuolille.

Varoitusta ja määräaikaista erottamista koskevasta päätöksestä otetaan kopio arkistoon ja opiskelijan kansioon. Päätös annetaan opiskelijan lisäksi tiedoksi dekaanille, selvittäjälle, asianomaiselle opettajalle sekä tarvittaessa mahdollisille muille käsittelyn osapuolille. Päätös annetaan tiedoksi myös opiskelijan kotikorkeakoulun dekaanille ja selvittäjälle, jos opiskelija on toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun opiskelija.

4.6 Ilmoitukset partneriyliopistoon

Eettisten sääntöjen rikkomuksista ilmoittamisesta tulee pääsääntöisesti ottaa määräys kaikkiin uusiin vaihto-, kaksoistutkinto ym. sopimuksiin. Jos vaihto-opiskelija -  tms. sopimuksen perusteella opintoja Aalto-yliopistossa suorittava saa yliopistolaissa tarkoitetun rangaistuksen, asiasta voidaan ilmoittaa opiskelijan kotiyliopistoon ilman sopimusmääräystäkin. Vastaavasti kaksoistutkintoa suorittavan opiskelijan saamasta rangaistuksesta voidaan ilmoittaa partneriyliopistoon. Ilmoittamisesta päättää rangaistuksen antaja.

Eettisten sääntöjen rikkomisesta voidaan ilmoittaa partneriyliopistoon tai muulle sopimuksessa mainitulle taholle myös asian selvitysvaiheessa tai silloin, kun yliopistolain mukaista rangaistusta ei määrätä, jos opiskelijaa on informoitu viimeistään ennen rikkomuksen tapahtumista, että rikkomuksista ilmoitetaan partneriyliopistoon. Ilmoittamisesta päättää silloin dekaani.

5 Sähköinen alkuperäisyyden tarkastus

5.1 Aalto-yliopiston sähköinen järjestelmä

Aalto-yliopistossa on yhteinen sähköinen järjestelmä, joka tunnistaa kirjoitettujen tekstien välisiä yhtäläisyyksiä ja mahdollistaa siten myös plagiaatin tunnistamista. Kaikki opettajat voivat käyttää järjestelmää alkuperäisyyden tarkastuksen apuvälineenä ohjauksessa ja arvostelussa. Ohjaukseen ja arvosteluun kuuluvat myös mahdolliset väliarvioinnit. Kurssin opintosuoritusten arvostelusta vastaava opettaja (kurssin vastuuopettaja) vastaa järjestelmän ohjeiden mukaisesta käytöstä ja alkuperäisyysraporttien tulkinnasta. Sähköisen järjestelmän käytössä opinnäytteiden ohjauksessa ja arvostelussa noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin muissakin opintosuorituksissa.

5.2 Aalto-yliopiston sähköisen järjestelmän käyttö opintosuoritusten ohjauksessa ja arvostelussa

Kurssilla voidaan käyttää järjestelmää opintosuoritusten ohjauksen ja arvostelun apuvälineenä. Tavoitteena on, että järjestelmän käytön painopiste on ohjausvaiheessa ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kurssilla itsenäisesti käyttää järjestelmää opintosuorituksen tekovaiheessa ennen opintosuorituksen antamista arvosteltavaksi. Opettajan tulee ilmoittaa järjestelmän käytöstä kurssilla ja käyttää sitä tasapuolisesti kaikkien kurssin opiskelijoiden opintosuoritusten kohdalla. Järjestelmän käyttöön ohjauksessa ja arvostelussa liittyy aina opettajan tekemä alkuperäisyysraportin tulkinta. Jos opiskelijalle annetaan mahdollisuus käyttää järjestelmää itsenäisesti opintosuorituksen tekemisen yhteydessä, opiskelijalla tulee antaa myös mahdollisuus saada opettajan tulkinta järjestelmän tuottamasta alkuperäisyysraportista.

Vaikka järjestelmä ei olisi muutoin käytössä kurssilla, opettaja voi käyttää järjestelmää yksittäisissä tapauksissa opintosuorituksen arvostelun apuvälineenä, jos opettajalla on epäilys plagioinnin mahdollisuudesta.

Jos opettaja epäilee eettisten sääntöjen rikkomusta järjestelmän alkuperäisyysraportin tulkinnan perusteella, menettely on samanlainen kuin muissakin eettisten sääntöjen rikkomustapauksissa. Opettajan on suositeltavaa aina käydä alkuperäisyysraportti läpi opiskelijan kanssa ennen yhteydenottoa selvittäjään.

5.3 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Alkuperäisyyden tarkastus on osa opintosuorituksen arviointia ja arvostelua. Opiskelija ei voi kieltää järjestelmän käyttöä opintosuorituksensa tarkastamiseen, jos hän haluaa saada opintosuorituksensa arvosteltavaksi. Opiskelijan on pyydettäessä palautettava opintosuorituksensa sähköisessä muodossa järjestelmän kautta arviointia ja arvostelua varten.

Opiskelijan suostumusta ei tarvita opintosuorituksen väliaikaiseen tallentamiseen järjestelmään, kun opintosuoritus on annettu opettajalle arviointia varten, arvosteltavaksi tai kun opintosuoritus on arvosteltu. Opiskelijan suostumus tarvitaan pysyvään opintosuorituksen tallentamiseen järjestelmän vertailutietokantaan.

5.4 Aalto-yliopiston sähköisen järjestelmän tuottaman alkuperäisyysraportin säilytys ja julkisuus

Hyväksyttäväksi jätettyjen opintosuoritusten alkuperäisyysraportteja säilytetään sama aika kuin opintosuorituksiakin, jollei arkistointia koskevista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Jos opintosuoritukseen kohdistuvaa plagiointi- tai muuta eettisten sääntöjen rikkomusepäilyä selvitetään yliopistossa, alkuperäisyysraportti säilytetään kuten muukin asian selvitysaineisto. Alkuperäisyysraportin sisällön julkisuus määräytyy kuten ao. opintosuorituksenkin. Opiskelijalla on pyynnöstä oikeus saada opettajalta tieto siitä, onko hänen opintosuorituksestaan otettu alkuperäisyysraportti ja tutustua alkuperäisyysraporttiin kuten omaan opintosuoritukseensa. Opiskelijalle tulee antaa hänen omasta opintosuorituksestaan tehty alkuperäisyysraportti oma-aloitteisesti, jos alkuperäisyysraportista tulee osa häneen tai johonkin muuhun henkilöön kohdistuvan rikkomusepäilyn käsittelyaineistoa.

Linkkejä, lisätietoa

Aalto-yliopiston sitoutuminen päivitettyyn hyvän tieteellisen käytännön ohjeeseen,  rehtorin päätös 28.8.2023 (pdf)

Hyvä tieteellinen käytäntö 2023 -ohje on julkaistu (tenk.fi)

Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2012 (www.tenk.fi)

Tekijänoikeuslaki (www.finlex.fi)

Kirjallisuus

Hallamaa, Jaana toim. - Irma Sorvali toim. Launis Veikko toim. - Lötjönen Salla toim.: Etiikkaa ihmistieteille, SKS 2006, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja

Pekka Räsänen - Anu-Hanna Anttila - Harri Melin (toim.) Tutkimus menetelmien pyörteissä, PS- Kustannus, 2005

Kuula, Arja: Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Vastapaino, 2006

Mäkinen, Olli: Tutkimusetiikan ABC, Tammi 2006

Lähteet

Anna palautetta sivusta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu