Aalto-yliopiston kesäkoulun opit tukevat kestävää rakentamista

Mirkka Rekola on kestävän rakentamisen asiantuntija valtion toimitiloista vastaavassa Senaatti-kiinteistöissä. Hän laatii työkseen prosesseja ja ohjeistuksia, miten ympäristötekijät huomioidaan rakennushankkeissa. 
 
Rakennusalalla on meneillään suuri muutos: työtavat, prosessit ja laskennalliset tavoitteet on pantava uusiksi. Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvot tulevat Suomessa osaksi rakennuslupaa vuoteen 2025 mennessä. 
 
Myös Senaatti-kiinteistöt tavoittelee kaikissa rakennushankkeissaan päästöjen vähentämistä. 
 
”Hiilineutraalisuuden tavoittelu ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat meillä agendan kärjessä ja ne kuuluvat keskeisesti omaan työhöni”, Rekola kertoo  
 
Rakentaminen kuluttaa paljon materiaalia ja rakennukset kuluttavat paljon energiaa, joten niiden vaikutukset hiilipäästöihin ovat suuria. Rekola pohtii rakentamisen asiantuntijoiden kanssa, miten korjaaminen ja rakentaminen tehtäisiin mahdollisimman kestävästi. 
 
”Mahdollisuuksia on monenlaisia, kuten uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin perustuvat ratkaisut, vähäpäästöisimmät materiaalit, kiertotalous ja jätemateriaalien kierrätys. Näihin etsimme aktiivisesti ratkaisuja.”

Muutos on yhteinen tavoite

Rekola näki viime keväänä netissä ilmoitukseen Aalto-yliopiston Climate Change, Health and Architecture -kesäkurssista ja päätti osallistua. Hän halusi hakea uusia näkökulmia työhönsä, ja kesäkurssi tuntui virkistävältä ajatukselta sekä helpolta toteuttaa työn ohessa. 
 
Kurssi on tulevaisuuteen suuntautunut johdatus ilmastonmuutokseen ja siihen, miten se liittyy ihmisen toimintaan, rakennettuun ympäristöön ja terveyteen. 
 
”Sain kurssilta uuttakin tietoa ja ihmiskeskeisempää näkökulmaa aiheeseen. Luennot ja yhteiset keskustelut myös konkretisoivat, miten moninaisilla tavoilla ilmastonmuutos tulee suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan jokaisen elämään ja terveyteen.” 
 
Kurssitöiden tuli liittyä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja niissä piti olla terveyttä edistävä näkökulma. Omaa kurssityötä sparrailtiin kurssikavereiden kanssa ja vaikka itse työ oli hyvin itsenäistä, keskustelut avasivat uusia näkökulmia ja ideoita.
 
”Kurssi oli hyvin vuorovaikutteinen ja opimme paljon toinen toisiltamme. Ryhmän kansainvälisyys konkretisoi sekin osaltaan, että meillä kaikilla voi olla eri lähtökohdat, ja tarvitaan eri toimenpiteitä, mutta samaa tavoitetta kohti toimitaan. Sain paljon uutta ajateltavaa.”

Valmennusta ja yleistä ilmastotietoisuutta 

Kurssityönään Rekola teki Senaatti-kiinteistöille esityksen rakennushankkeiden valmennusohjelmasta, jossa pureudutaan hankkeisiin liittyviin ilmastotoimenpiteisiin ja rakentamisen terveysvaikutuksiin. Kurssin vetäjän, arkkitehtiLaura Arpiaisen mukaan työ oli selkeä, realistinen ja toteutuskelpoinen. 
 
”Kehittelin kesäkurssilla pidemmälle Senaatissa tehtäviä rakennushankkeita tukevaa konseptia – sitähän työni pääasiassa on. Teemme ohjeistuksia suunnittelijoita ja rakennuttajia varten, tiedotamme ja koulutamme asiantuntijoitamme. Edistämme toimintamalleja projektien ilmasto- ja terveysvaikutusten arviointiin”, Rekola kertoo.  
 
Kurssityössä kyse oli työskentelytavasta, jolla hankkeiden alkuvaiheessa koulutetaan ja havahdutetaan ihmisiä siihen, mihin kaikkeen voi vaikuttaa, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen terveysvaikutuksiin.

Rekolan kurssityönä kehittelemä ajatus on ensimmäisessä vaiheessa Senaatti-kiinteistöissä muotoutunut valmennusklinikoiksi: henkilöstölle on tarjolla tunnin pituisia sessioita, joissa asiantuntijoille tarjotaan alustuksia ilmasto- ja terveysaiheista sekä mahdollisuus kysyä ja pyytää neuvoja omiin rakennushankkeisiinsa liittyen. Suunnitteilla on myös kunnianhimoisempi Ilmastokiihdyttämö-hanke, jonka on määrä nivoa kattavasti yhteen yhtiön eri aihealueita ympäristö-, ilmasto- ja terveysvaikutuksiin liittyen. 
 
”Työn alla on projektiluontoinen, eri aiheisiin pureutuva kehitysprojektien yhteinen alusta. Tässä kokonaisuudessa on tavoitteena kehittää myös hankevalmennusta eteenpäin”, Rekola kertoo. 

Rakennusala muuttuu vähähiiliseksi

Tahtotila Senaatti-kiinteistöissä on Rekolan mukaan selkeä: hiilineutraalisuuden tavoittelu on selkeä strateginen tavoite ja työskentely sitä kohti on systemaattista. Yhtiö on asettanut konkreettiset numeeriset päästövähennystavoitteet peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeilleen, joiden arvo ylittää kaksi miljoonaa euroa. Viime vuonna otettiin käyttöön myös ohjeistus keinoista, joilla hiilijalanjälkeä voi rakennushankkeissa pienentää. Tavoitteena on saada hiilijalanjäljen huomioon ottaminen normaalikäytännöksi kaikissa hankkeissa. 
 
Se on jo laajasti ymmärretty, että muutos tulee ja on välttämätön. Keskeinen haaste Rekolan mukaan on muutoksen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen: hiilineutraalisuudesta tulee kaiken tekemisen ja rakentamisen lähtökohta. Hänen mielestään tärkeää on saada kaikille sama ymmärrys siitä, millaiset vaikutukset eri toimenpiteillä on. 
 
”Myös asiakkaiden kanssa on puntaroitava rakentamisen tarvetta ja tilatarvetta – siellä on se iso potentiaali. Eli tarvitaanko kaikkea sitä rakentamista, vai voidaanko keksiä muita ratkaisuja, ettei tarvitsisikaan rakentaa uutta. Tarvitaan jatkuvasti sen puntarointia, missä mennään kohti vähähiilisyyttä ja miten saada nopeasti merkittäviä muutoksia aikaan.” 
 
Yhteystiedot:  
 
Mirkka Rekola, Asiantuntija, ympäristövastuu ja tietomallinnus, Senaatti-kiinteistöt, [email protected], 040 059 1867