Aurinkolämmityksellä voidaan kattaa jopa yli 80 prosenttia kotien lämmitystarpeesta Suomessa
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan sopivin järjestelmin voidaan aurinkolämmityksen avulla tuottaa Suomessa jopa yli 80 prosenttia kotitalouksien lämmitysenergiasta. Kun auringosta saatavan lämmitysenergian hinnan piti olla kilpailukykyinen nykyään käytettyjen lämmitysvaihtoehtojen kanssa, uusiutuvalla energialla saatiin tutkijoiden laskelmissa katettua kotitalouksen lämmitysenergian vuosikulutuksesta 53-81 prosenttia riippuen valitusta teknisestä toteutustavasta.
Tutkijat laskivat hyötykäyttöön saatavan lämmön määrää, kun energiaa kotitalouksien lämmitykseen kerättiin aurinkolämmityksellä ja kerättyä lämpöä varastoitiin kylmiä aikoja varten. Tutkijat kokeilivat laskelmissa sekä lämmön lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitettujen maanpäällisten vesivaraajien että kausivarastointiin sopivan porareikävaraston käyttöä. Tulokset riippuivat siitä, miten eri tavoin lämpöpumppuja ja lämpöenergian varastoimiseen tarvittavia vesivaraajia ja porareikävarastoja käytettiin yhdessä.
”Tämä tulos pätee periaatteessa myös Ruotsissa, Norjassa ja muualla samalla leveyspiirillä. Toki paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen jonkin verran, sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tohtorikoulutettava Hassam ur Rehman Aalto-yliopistosta.
Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimpia hiilidioksidilähteitä Euroopassa. EU:ssa siihen kuluu 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta.
”Suomessa yli 80 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta menee rakennusten ja veden lämmittämiseen, ja tämä on edelleen kasvussa. Aurinkoenergia tarjoaa taloudellisesti järkeviä mahdollisuuksia tähän käytettävän energian keräämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti Etelä-Suomessa, missä suurin osa väestöä asuu”, sanoo professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.
Hintojen lasku on jo tehnyt aurinkoenergiasta energiamarkkinoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa aurinkoenergian käyttö kaukolämmöntuotannossa on nopeasti lisääntynyt.
Sirén pitää tärkeänä tutkimuksen jatkamista, mikä edellyttää mittaustuloksia Suomessa rakennetusta ja toteutetusta järjestelmästä.
”Kyseessä on laskennallinen tulos, jossa on epävarmuustekijöitä, vaikka alkuarvot on valittu ja simuloinnit tehty erittäin huolellisesti”, Sirén muistuttaa.
Lisätietoja:
Kai Sirén, professori Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto Puh. 040 5741871 [email protected]
Valokuvat lehdistökäyttöön:https://www.dropbox.com/sh/aykon70wo2d5omn/AADsGcHAdz1YjqJEdQNq2lfva?dl=0
Artikkeli: Hassam ur Rehman, Janne Hirvonen, Kai Sirén: A long-term performance analysis of three different different onfigurations for community-sized solar heating systems in high latitudes. Renewable Energy 113 (2017) 479-493.
https://doi.org/10.1016/j.renene.2017.06.017
Lue lisää uutisia
Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta
Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.