Jätevedestä lannoitteet nappaavaa tekniikkaa pilotoidaan Helsingborgin kiertotalouskaupunginosassa

Aalto-yliopiston vesitutkijat ryhtyivät viisi vuotta sitten kehittämään NPHarvest-tekniikkaa, jolla jätevesistä voidaan erotella arvokkaita ravinteita lannoitekäyttöön.

Uusi menetelmä saostaa jätevedestä fosforin ja erottaa kalvon avulla typen, jolloin syntyy lannoitteeksi soveltuvia lopputuotteita. NPHarvest sopii moniin olosuhteisiin ja sitä voidaan muokata kohteen mukaan. Toistaiseksi sitä on testattu erilliskerätyn virtsan, yhdyskuntajätevesilietteen mädättämön ja biokaasulaitoksen poistovesien, kaatopaikan suotovesien eli jätteiden läpi suodattuneiden sade- ja sulamisvesien sekä maatalouden kuivamädättämön jätevesien käsittelyssä. Ruotsissa menetelmää testataan uudentyyppisissä olosuhteissa.

Mallia kestäville kaupungeille

Tekniikkaa on pilotoitu Suomessa eri kohteissa noin puolentoista vuoden ajan ja tänä keväänä se pääsee testiin Ruotsissa, Helsingborgin uudessa Oceanhamnen-kaupunginosassa. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainulaatuinen alue, jossa kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä. NPHarvest on ensimmäinen alueella testattava uusi kiertotaloustekniikka.

Alkuvaiheessa mukana on kolme toimistorakennusta ja 350 asuntoa. Kokeen aikana saadaan lisätietoa prosessin elinkaarikustannuksista ja tuotettujen lopputuotteiden laadusta.

Helsinborgin kaupungin vesilaitoksen – Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA) – kehittämä järjestelmä perustuu kolmeen keräilyputkeen. Yhteen kerätään käymälävedet, toiseen biojäte keittiöistä ja kolmanteen kylpy- ja pesuvedet. Näistä kaksi ensimmäistä sisältävät ravinteita ja sopivat NPHarvest-prosessiin.

”On todella mahtavaa päästä tutkimaan, miten NPHarvest toimii tällaisessa erottelevassa järjestelmässä. Samalla pääsemme vertaamaan meidän ja kilpailijoiden tekniikoita, mikä on todella mielenkiintoista”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Juho Uzkurt Kaljunen.

Taloudellinen potentiaali jo vahvistettu

Jo tehtyjen pilotointien aikana prosessin toiminnasta on kertynyt paljon tietoa, jonka pohjalta Aallon projektikumppanina toiminut Teollisuuden Vesi Oy arvioi tekniikan taloudellista potentiaalia. Arvion mukaan NPHarvest on kilpailukykyinen erityisesti silloin, kun prosessissa tarvittavia kaasua läpäiseviä kalvoja saadaan edullisemmin. Kalvojen valmistuskustannusten odotetaan laskevan, kun niiden kulutus kasvaa ja tuotantomäärät nousevat.

”Kustannustehokkuus on ollut yksi prosessikehityksen johtotähdistä toimintavarmuuden ja muokattavuuden ohella. Yleensä raha vaikuttaa päätöksiin aika paljon”, työelämäprofessori Anna Mikola muistuttaa.

Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja mukana yhteistyössä on ollut useita alan yrityksiä: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum, Biolan, Nordkalk, Kemira ja Outotec. Uutta hanketta Ruotsissa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-säätiö ja yhteistyökumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto.

Lisätietoja hankkeesta antaa:
Työelämäprofessori Anna Mikola, TkT
puh. 040 717 6552
[email protected]