Kolme parasta väitöstyötä 2014 palkittiin perustieteiden tohtoriohjelman perinteisessä Get together –juhlassa

Dekaani Risto Nieminen jakoi palkinnot vuoden 2014 parhaista väitöstöistä korkeakoulun Get together –tilaisuudessa, jossa tohtorikoulutettavat ja tohtorit kohtaavat. Tilaisuuden teemana oli ulkomaisissa yliopistoissa vietetyn ajan merkitys omassa urakehityksessä.

Saatesanoissaan dekaani korosti Perustieteiden korkeakoulusta valmistuvien tohtoreiden korkeaa tasoa, jota myös akateemiset yhteistyökumppanimme maailmalla osaavat arvostaa. Koulusta valmistuu 80-90 tohtoria vuosittain ja heidän työllistymisensä on hyvä.

Palkinnot parhaista vuoden 2014 väitöstöistä saivat:

Paula Savioja-Kangasluoma kehitti käytettävyystutkimuksen alan väitöstyössään "Evaluating systems usability in complex work – Development of a systemic usability concept to benefit control room design" -  Systeemikäytettävyyden arviointi monimutkaisessa työssä – Systeemisen käytettävyyskäsitteen kehittäminen valvomosuunnittelun tueksi”, turvallisuuskriittisellä toimialalla käytettävien työvälineiden käytettävyyden arviointia suunnittelun tukemiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Väitöstyössä kehitetty systeemikäytettävyyden käsite tarkoittaa työvälineiden kykyä tukea käyttäjän toimintaa siten, että kokonaistoiminnan onnistuminen on mahdollista. Systeemikäytettävyys erittelee välineen eri funktioita toiminnassa ja mahdollistaa näin uuden välineen kokonaisvaltaisen, systeemiset vaikutukset huomioon ottavan arvioinnin. Väitöstyössä kehitettiin myös valvomoarvioinnin lähestymistapa, joka tuottaa sekä normatiivisia tuloksia esimerkiksi viranomaishyväksynnän perusteeksi että hyödyllistä tietoa välineen suunnitteluun. Väitöskirjan valojana oli professori Marko Nieminen Tietotekniikan laitokselta.

Atte Aalto tutki mekaniikan alan väitöstyössään "Infinite dimensional systems: passivity and Kalman filter discretization” aika- ja paikkadiskretoinnin vaikutusta lineaarisen systeemin tilaestimointiin. Lisäksi työssä käsiteltiin reunakontrollisysteemien hyvinasetettuusongelmia.

Työn päätuloksena on diskretoidussa tila-avaruudessa optimaalisen yksiaskeltilaestimaattorin johtaminen. Lisäksi työssä johdettiin virhearvioita diskreettiaikaisen Kalman-suotimen tilaestimaatille verrattuna jatkuva-aikaiseen estimaattiin. Työssä johdettiin myös tuloksia reunakontrollisysteemien hyvinasetettuuden ja passiivisuuden toteamiseen. Työtä voidaan hyödyntää mm. puheen tunnistuksessa. Väitöskirjan valvojana oli professori Rolf Stenberg Matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.

Riku Ruotsalainen tutki organisaatiotutkimuksen alanväitöstyössään "The micro-to-macro problem: the generation of mobilizing frames through idea development conversations" kahta terveydenhuollon asiantuntijoista koostuvaa työryhmää, joissa pyrittiin luomaan uusia toimintatapoja potilassiirtojen johtamiseen.

Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyöryhmien keskusteluissa potentiaalisimmat ja radikaaleimmat ideat kuolevat, koska ne eivät saa ryhmän muiden jäsenten huomiota ja tukea.

Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyöryhmät tuottavat yleensä sellaisia ideoita, jotka tuovat vain pieniä muutoksia nykyjärjestelmään ja joiden järkevyydestä asiantuntijoiden on helppo olla yhtä mieltä. Asiantuntijatyöryhmien keskusteluille on tyypillistä, että aihe ja tyyli vaihtuvat tiheästi. Monimuotoisissa ja nopeasti etenevissä keskusteluissa esitetään paljon kehittämisideoita, jolloin yksittäiset ideat joutuvat keskenään kilpailemaan keskusteluajasta sekä muiden asiantuntijoiden huomiosta ja tuesta.

Ruotsalainen suosittelee, että työryhmien sijaan ehdotuksia sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi voitaisiin pyytää avoimen kilpailun avulla. Idea olisi sama kuin arkkitehtuurikilpailussa, mutta aiheena olisi sote-sektorin organisaatioiden, hoidonjärjestelyn ja rahoituksen suunnittelu. Kilpailuun voisivat osallistua esimerkiksi yritykset, järjestöt ja asiantuntijat. Poliitikkojen tehtävänä olisi asettaa kilpailulle lailliset, taloudelliset ja tekniset vaatimukset sekä päättää kilpailun voittajasta.

Riku Ruotsalainen aloitti työn organisaatioteorian apulaisprofessorina arvostetussa VU University Amsterdamissa heti väitöksen jälkeen. Hänelle myönnettiin joulukuussa Suomen Strategisen Seuran strategiapalkinto 2014.  Väitöskirjan valvojana toimi professori Matti Vartiainen Tuotantotalouden laitokselta.

Tilaisuudessa korkeakoulusta väitelleet tohtorit ja tohtorikoulutettavat kertoivat kokemuksiaan ulkomaisissa yliopistoissa työskentelystään. Kaikki esiintyjät pitivät kansainvälisiä akateemisia vierailuja tai ulkomaisen yritysten palveluksessa työskentelyä edellytyksenä tulevan uran hyvälle kehittymiselle.