Pitkäaikaissairauksien hoito on pirstaloitunutta ja kallista – ratkaisua haetaan virtuaalisesta hoidonohjaamosta
Pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia potilaista käyttää 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista. Heistä suurin osa kärsii yhdestä tai useammasta pitkäaikaissairaudesta – ja törmää usein ongelmiin hoitoon pääsyssä, hoidon suunnittelussa ja yhteydenpidossa hoidon tarjoajiin.
”Moderni länsimainen terveydenhoito on suunniteltu lyhyiden ja intensiivisten hoitojaksojen, ei kroonikkojen ehdoilla”, kiteyttää ongelman Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank. Hän vetää Business Finlandin ja yritysten rahoittamaa MASSE-projektia, jonka tavoitteena on luoda reilussa kahdessa vuodessa virtuaalinen hoidonohjaamo pitkäaikaissairauksien yksilöllisen ja kustannustehokkaan hoidon avuksi.
”Hoidonohjaamo on kuin virtuaalinen omalääkäri, joka pitää huolta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmien toteutuksesta”, Lillrank sanoo.
Pitkäaikaissairauksien, kuten sepelvaltimotaudin tai astman, hyvä hoito koostuu lukuisista osista. Jotta potilas voi saa oikean hoidon oikeaan aikaan, tarvitaan paljon tietoa ja järjestelyjä: ajanvarauksia, potilasdatan keräämistä ja tulkintaa, eri asiantuntijoiden yhteydenpitoa, lääketasapainon seurantaa ja henkistä tukea. Jos potilas kärsii useammista sairauksista, koordinoinnin tarve kasvaa entisestään.
”Rakennamme ensin hoidonohjaamon toimivaksi yhdestä sairaudesta kärsivien osalta ja laajennamme sitten sen monia eri sote-palveluita tarvitsevien tueksi”, kertoo terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.
Yksilöllistä hoitoa massatuotannon tehokkuudella
Käytännössä virtuaalinen hoidonohjaamo yhdistää kaiken potilaan eri hoitopoluista kerätyn datan samalla alustalle. Se seuraa potilaan voinnin kehittymistä datan perusteella, koordinoi lääkäri- ja hoitoaikoja sekä kerää palautetta potilaalta. Alusta rakennetaan hankkeen yritysten kehitystyön ja tutkimuksen yhteisinnovaationa ja alustaan yhdistetään yhteistyöyritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Virtuaalisesta hoidonohjaamosta hyötyvät palvelujen järjestämisestä vastaavat toimijat, kuten sairaanhoitopiirit, kunnat, vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto.
Paul LillrankHoidonohjaamo on kuin virtuaalinen omalääkäri.
”Virtuaalinen hoidonohjaamo mahdollistaa yksilöllisen terveydenhoidon massatuotannon tehokkuudella”, Lillrank sanoo.
”Aalto-yliopiston vetämän hankkeen tavoite sopii mainiosti Orionin omiin pyrkimyksiin tutkia ja kehittää jatkuvasti uusia lääkkeitä sekä hoitotapoja. Virtuaalisen hoidonohjaamo -konseptin avulla pystymme sekä ymmärtämään että tukemaan paremmin pitkäaikaissairauksien hoitoa tulevaisuudessa. Tämä hyödyttää kaikkia hoitoprosessiin osallistuvia tahoja, erityisesti itse potilasta”, Director of Digital Medicine Sammeli Liikkanen Orionilta arvioi.
Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, HUS, Rotterdamin Erasmus-yliopisto sekä Orion Oyj, Lääketietokeskus Oy ja lukuisia muita alan yrityksiä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 7,3 miljoonaa euroa. Aallon osuus on 1,25 miljoonaa euroa. Hanke liittyy Business Finlandin Smart Life Finland -ohjelmaan, jonka tehtävänä on vauhdittaa digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa.
”MASSEn kaltaiset vahvat ja kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritysten ja tutkimuslaitosten osaamista yhdistävät innovaatioekosysteemit ovat ohjelmalle hyvin tärkeitä ja keskeisessä roolissa ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa”, kertoo Smart Life Finlandin ohjelmapäällikkö Kari Klossner.
Lisätietoja MASSE-hankkeesta (Personalized Care with Mass-Production Efficiency):
Paul Lillrank
Professori
Aalto-yliopisto
puh. 0500 703 848
[email protected]
Henni Tenhunen
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
puh. 050 463 2977
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.