Uutiset

Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista kasvaa - vuoristot toimivat vesitorneina jopa neljännekselle alankoalueiden asukkaista

Uuden tutkimuksen mukaan 1,5 miljardia ihmistä saa tarvitsemansa veden vuoristoalueilta alkunsa saavista joista vuoteen 2050 mennessä. Vain kestävällä kehityksellä voidaan varmistaa vuoristoalueiden säilyminen maailman vesitorneina myös tulevaisuudessa.
Rosegbach. Photo: Daniel Viviroli.
Kuvan Rosegbach-joki sijaitsee Tonavan valuma-alueella Sveitsin Ylä-Engadinessa, jossa noin kolmannes alajuoksulla asuvista 46 miljoonasta ihmisestä on vahvasti riippuvaisia vuoristoalueiden vesivaroista. Kuva: Daniel Viviroli.

Erityisesti maatalousmaan keinokastelun voimakas lisääntyminen on johtanut siihen, että monet maailman alankoalueet ovat riippuvaisia vuoristoalueilta peräisin olevista vesivaroista. Tätä riippuvuutta arvioitiin ensimmäistä kertaa globaalilla tasolla Zürichin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa verrattiin vuoristoalueilta alkunsa saavien vesivarojen määrää alankoalueiden paikallisiin vesivaroihin ja vedenkulutukseen. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Sustainability -julkaisussa, ja ne tarjoavat erittäin tarkkaa tietoa maailman vesivarantojen alueellisista eroista ja ominaispiirteistä.

”Monilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja osin myös Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa, ruoantuotantoon tarvittavat vesivarat ovat vahvasti riippuvaisia vuoristoalueilta valuvasta vedestä”, sanoo tutkimuksen vetäjä Daniel Viviroli Zürichin yliopiston maantieteen laitokselta. Tähän saakka tutkimus on keskittynyt pääasiassa Aasian vuoristoalueilta alkunsa saavien jokien valuma-alueille.

Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Vaikka veden käyttö on tehostunut, vedenkulutus on tuplaantunut nopean väestönkasvun myötä viimeisen 50 vuoden aikana. 1960-luvulla vain 7 prosenttia alankoalueiden väestöstä oli vahvasti riippuvaisia vuoristoalueiden vedestä, mutta osuuden ennustetaan nousevan 24 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa yhteensä noin 1,5 miljardia ihmistä. Tutkijat käyttivät analyyseissään niin kutsuttua keskitien skenaariota väestön kasvun sekä teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen arvioimiseen.

Kuva: Daniel Viviroli, suomenkieliset tekstit Matti Kummu.
Vuoristoilta tulevan veden rooli vuoteen 2050 mennessä alavien maiden vesivarojen kannalta. Kuva: Daniel Viviroli, suomenkieliset tekstit Matti Kummu.

Ilmastotoimia tarvitaan ruokaturvan varmistamiseksi

Aalto-yliopiston professori Matti Kummu huomauttaa, että vuoristojen vesivarantojen tulisi olla tärkeä huolenaihe alankoalueiden asukkaille. Hän oli mukana tutkimuksessa yhdessä väitöstutkija Marko Kallion kanssa.

”Vuoristoalueiden kestävä kehitys on olennaisen tärkeä asia alankoalueiden ekosysteemien toimintojen sekä globaalin ruokaturvan varmistamiseksi. Lisäksi ilmastotoimilla on ensiarvoisen tärkeä merkitys: lämpötilan nousu on jo johtanut vuorilta valuvien sulamisvesien huippujen siirtymiseen useita viikkoja tavallista aikaisemmaksi, mikä on paikoin vaikeuttanut maatalouden toimintaa”, Matti Kummu sanoo.  

Ilmastonmuutoksen ja entisestään kasvavan veden tarpeen vuoksi vesivarojen hallintaa ja käyttöä on tulevaisuudessa mukautettava. Mahdollisesti tarvitaan myös uutta infrastruktuuria, kuten patoja ja vedensiirtoja.

”Tekniset ratkaisut kulkevat kuitenkin käsi kädessä suurten ekologisten vahinkojen kanssa. Osalla jokialueista, kuten Etelä-Aasian Induksella, vesivarat ovat jo lähes täysin käytössä, joten siellä vedenkäyttöä tulisi vähentää teknisten ratkaisujen sijaan”, Daniel Viviroli toteaa.

”Tulevaisuudessa on ratkaisevan tärkeää, että alanko- ja vuoristoalueiden toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä vesivaroihin liittyen, jotta voidaan taata sekä ympäristön kestävä kehitys ja samalla globaali ruokaturva.”

Artikkeli:

Daniel Viviroli, Matti Kummu, Michel Meybeck, Marko Kallio, Yoshihide Wada: Increasing dependence of lowland population on mountain water resources. Nature Sustainability 2020

Lisätietoja

Matti Kummu
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 5858 679

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.
Ryhmä ihmisiä kävelee suurten ikkunoiden ohi modernissa rakennuksessa, jossa on pystysuorat puukalterit ja sisävalot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen

Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.