Tuoreet selvitykset vahvistavat: naistekijä on yhä altavastaaja Suomen elokuva- ja tv-alalla
Suomalainen av-ala on vielä kaukana tasa-arvoisesta, käy ilmi Aalto-yliopiston ja Women in Film and Television Finland ry:n Action! -hankkeen tekemästä kyselystä, johon vastasi 80 alan ammattilaista.
Vastaajat kertoivat mieskollegoitaan huonommasta palkkatasosta ja työllistymismahdollisuuksista sekä pienemmistä henkilökohtaisista apurahoista ja tuotantorahoista. Suurimmiksi työllistymisen esteiksi he kokivat verkostojen puutteen, ikänsä ja sukupuolensa. Suomessa av-alan julkinen rahoitus kohdistuu samoille tuotantoyrityksille, mikä korostaa verkostojen merkitystä työllistymisessä.
Ongelmat ovat samoja, jotka nousivat esiin Tilastokeskuksen 2019 julkaisemassa työelämätutkimuksessa sekä Cuporen 2020 tekemässä elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksessä.
”Av-alan toimijat ja päättäjät tulisi saada sitoutumaan alan kehittämiseen tasa-arvolain näkökulmasta”, sanoo Action! -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola. ”Muun muassa palkkavertailuja ei tällä hetkellä kuitenkaan voida tilastoin todentaa. Lainsäädännön ja rahoituksen välillä on tasa-arvon näkökulmasta epäsuhta, jonka muuttamiseen toivoisimme julkisen rahan edellyttämää painetta.”
Vähättelevää ja halventavaa puhetta
Syrjintä nousi esille myös, kun alalla toimivien naistekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtasivat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Aineisto kerättiin vuonna 2019 haastatteluilla ja kyselyillä, joihin osallistui 40 alan ammattilaista.
Vastaajat kertoivat, että heidän ehdottamiinsa aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin sekä myös elokuvantekijän omaan persoonaan ja sukupuoleen oli kohdistunut toistuvasti vähättelevää ja halventavaa puhetta. Haastateltujen joukossa oli sekä fiktion, dokumenttien että animaatioelokuvien tekijöitä.
”Tasa-arvoon liittyvää tietoa Suomen audiovisuaalisella alalla ei ole riittävästi saatavilla. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, toteutuu työelämässä sukupuolten tasa-arvo huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus”, sanoo selvityksen yhteenvetoraportin laatinut Aalto-yliopisto elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio.
Positiivisen kehityksen merkkejä on myös nähtävissä. Naisten ohjaamien elokuvien määrä on kasvussa, ja viime vuonna Elokuvasäätiön ohjaajille antamasta tuesta 51 prosenttia meni naisille, kun osuus oli vuonna 2011 vain neljännes.
”Alan rahoittajien tulisi sitoutua konkreettisiin tasa-arvotavoitteisiin, joiden toteutumista tulee seurata pitkäkestoisesti. Tarvittaessa voi ottaa käyttöön erilaisia kannustimia. Nyt nähdyt muutokset ohjaajien, käsikirjoittajien ja tuottajien kohdalla jäävät toivottavasti pysyviksi. Taiteellisten työryhmien muiden jäsenten kohdalla tasa-arvon toteutumiseen on vielä pitkä matka”, Raija Talvio sanoo.
Lisätiedot:
Kirsi Reinola
Action!-hankkeen projektipäällikkö
[email protected]
puh. 050 478 2605
Nina Maskulin
Action! -hankkeen projektitutkija
[email protected]
puh. 050 584 6540
Raija Talvio
Elo- ja televisiokäsikirjoituksen professori
[email protected]
Puh. 050 569 1128
Action! -hankkeen ja WIFTin selvitys sekä Pieni aihe -tutkimusyhteenveto
Tilastokeskuksen työelämätutkimus (Sutela et al. 2019, 225)
---
Action! -hanke on audiovisuaalisen alan tasa-arvon ja työllistymisen hanke, jonka tavoitteena on edistää naispuolisten ammattilaisten työllistymistä alalla, kehittää toimenpiteitä työllistymisen esteiden poistamiseksi ja tukea työllistämistoimia sektorilla. Hanke toteutti tammi-helmikuussa 2020 sähköisen kyselyn, jolla kartoitettiin av-alan täydennyskoulutustarpeita ja kerättiin ammattilaisilta tietoa syistä, jotka aiheuttavat alan työllistymisen esteitä. 800 alan ammattilaiselle lähetetty selvitys tarkasteli erityisesti sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Vastauksia saatiin 80.
Kahdeksanjäseninen Pieni aihe -työryhmä tutki naispuolisten elokuvantekijöiden kokemuksia elokuvan ja television kehittelyprosesseissa ja rahoitusneuvotteluissa. Aineistona käytettiin vuonna 2019 tehtyjä haastatteluja, kyselyvastauksia ja muita kuvauksia 40 alan ammattilaiselta.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Koneen Säätiön apuraha Tekstien marginaalien keskukselle
Visuaalisen viestinnän professorin Arja Karhumaan ja työryhmän hankkeelle merkittävä Koneen Säätiön apuraha.
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.