Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 20.12.2010 yliopistolain (L 558/2009) ja Aalto-yliopiston johtosäännön perusteella seuraavat säännöt 
(Muutokset 14.6.2011,12.11.2013, 29.3.2016, 6.2.2018, 10.4.2018, 8.5.2018, 20.11.2018, 14.5.2019, 17.11.2020, 16.11.2021, 7.2.2023, 23.5.2023, 21.11.2023 ja 10.9.2024 mukaan lukien)

1 Tarkoitus ja soveltamisala

1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Aalto-yliopiston opetus perustuu tutkimukseen. Opetuksessa pyritään korkeaan kansainväliseen tasoon ja noudatetaan eettisiä periaatteita sekä hyvää tieteellistä käytäntöä. Hoitaessaan opetustehtäväänsä Aalto-yliopisto toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

Näiden sääntöjen tarkoitus on turvata akateemisen yhteisön jäsenten yhtenäinen ja tasapuolinen kohtelu ja oikeusturva sekä opetuksen ja opiskelun sujuvuus. Sääntöjä sovelletaan koko Aalto-yliopistossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jollei jäljempänä toisin mainita.(29.3.2016)

2 Määritelmät

2 § Määritelmät

Näissä säännöissä jäljempänä käytetyt käsitteet on määritelty alla.

1 Opiskelija: Opiskelija on otettu suorittamaan yliopistoon yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) myöhempine muutoksineen mukaista alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa taikka jatkotutkintoa (tohtoriopiskelija). Tässä opiskelijalla tarkoitetaan myös muuta opiskelijaa kuin korkeakoulututkintoa suorittamaan otettua opiskelijaa soveltuvin osin. (17.11.2020) (7.2.2023)

2 Opinto-oikeus: Oikeus suorittaa tietty tutkinto (opiskeluoikeus tutkintoon) tai oikeus suorittaa tiettyjä opintoja ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta. (17.11.2020)

3 Tentti: Koe, kuulustelu tai muu vastaava opintosuoritus, jonka opiskelija tekee yliopiston valvomissa olosuhteissa.

4 Tutkintosääntö: Aalto-yliopiston näiden sääntöjen perusteella vahvistama pysyväisluonteinen sääntö tutkinnon suorittamisen perusteista. (17.11.2020)

5 Tutkintovaatimukset: Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa, Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean määräyksissä, tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyt opinnot, jotka opiskelijan on suoritettava tutkintoa varten. (17.11.2020)

6 Koulutusohjelma: Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava, tavoitteellinen, useammasta opintokokonaisuudesta muodostuva ohjelma. Koulutusohjelmalla on ohjelmakohtaiset tavoitteet ja tutkintovaatimukset. Koulutusohjelmassa voi olla vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia, kuten erikoistumisaloja, suuntautumisvaihtoehtoja tai pääaineita. Koulutusohjelmalla voi olla vapaavalintaisia opintokokonaisuuksia. Koulutusohjelmalla voi olla yksi tai useampi tutkintokieli.

6a Tohtoriohjelma (17.11.2020) Tohtorintutkintoon (tai lisensiaatintutkintoon) johtava, tavoitteellinen, useammasta opintokokonaisuudesta muodostuva ohjelma (17.11.2020)

7 Aalto-ohjelma (kumottu 17.11.2020)

8 Opintokokonaisuus: Tutkintoon kuuluva opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä kurssista. (17.11.2020)

9 Opinnäyte: alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte, ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte, lisensiaatin tutkinnon opinnäyte (lisensiaatintutkimus) tai tohtorin tutkinnon opinnäyte (väitöskirja).
10 Kurssi: Opetussuunnitelman mukainen opintojen järjestämisen yksikkö, joka voi koostua yhdestä tai useammasta opintosuorituksesta. Kurssista voidaan käyttää myös nimitystä opintojakso. (8.5.2018) (17.11.2020)
11 Opintosuoritus: Yliopiston opetussuunnitelman mukainen kirjallinen tai suullinen tentti, esitelmä taikka taiteellinen tai muu suoritus, joka arvostellaan erikseen. Myös opinnäyte on opintosuoritus. (17.11.2020)

12 Opetussuunnitelma: Vahvistettu kokonaiskuvaus koulutusohjelman osaamistavoitteista, opintokokonaisuuksien tavoitteista ja sisällöstä, kurssitarjonnasta ja opetuksen toteutuksesta tiettynä ajanjaksona. Opetussuunnitelmalla voidaan tarkoittaa myös jatkotutkintoon johtavan opintokokonaisuuden kokonaiskuvausta.

13 Tutkintokieli: Yleismääritelmä kielelle, jolla tutkinnon voi suorittaa.

14 Opetuskieli: Kieli, jolla kurssin tai opintokokonaisuuden opetus annetaan.

15 Opintosuoritusten kieli: Kieli, jolla opiskelija voi antaa opintosuorituksen.

3 Tutkinnot ja tutkintojen kielet

3 § Yliopistossa suoritettavat tutkinnot

Tekniikan koulutusalalla voidaan suorittaa alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto, ylempinä korkeakoulututkintoina diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot ja jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Ne tohtoriopiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkintoon ennen 1.8.2013, voivat suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon. (17.11.2020) (7.2.2023)

Kauppatieteen koulutusalalla voidaan suorittaa alempana korkeakoulututkintona kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, ylempänä korkeakoulututkintona kauppatieteiden maisterin tutkinto sekä jatkotutkintoina kauppatieteiden lisensiaatin, kauppatieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Ne tohtoriopiskelijat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden filosofian tohtorin tutkintoon ennen 1.8.2013, voivat suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon. (29.3.2016) (17.11.2020) (7.2.2023)

Taiteiden koulutusalalla voidaan suorittaa alempana korkeakoulututkintona taiteen kandidaatin tutkinto, ylempänä korkeakoulututkintona taiteen maisterin tutkinto sekä jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. (29.3.2016)

Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) myöhempine muutoksineen (tutkintoasetus) säädetään ja näissä säännöissä ja tutkintosäännöissä määrätään. (17.11.2020)

Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä vastaavat Aalto-yliopiston korkeakoulut. Tutkintoihin voi kuulua monialaisia opintoja ja toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun tarjoamia opintoja. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää koti- ja/tai ulkomaisten yliopistojen välisenä yhteistyönä. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava opetus järjestetään koulutusohjelmina. Tohtorinkoulutus järjestetään tohtoriohjelmina. (17.11.2020)

Yliopiston omaa opetusta korvaavaa opetusta voidaan järjestää yhteistyössä toisen kotimaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta kotimaiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. (8.5.2018) (17.11.2020)

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea vahvistaa eri tutkintojen kuvaukset. Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa tarvittaessa määräyksiä tutkintovaatimuksista.

4 § Yliopiston tutkinto- ja opetuskielet (29.3.2016)

Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat kauppatieteellisellä koulutusalalla suomi ja englanti. Aalto-yliopiston taiteiden ja tekniikan koulutusaloilla opetus- ja tutkintokielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Aalto-yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin edellä mainitun opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Koulutusohjelman tutkintokieleksi voidaan määrätä englanti, jos koulutusohjelman opetus ja ohjaus ovat saatavissa ja opintosuoritukset annettavissa englanniksi. Englanninkielisen koulutusohjelman opiskelijan tutkintokieli on pääsääntöisesti englanti.

Tohtoriopiskelijan tutkintokieleksi voidaan vahvistaa englanti, jos tutkinto on suoritettavissa kokonaan englanniksi. Tohtoriopiskelijan tutkintokielestä määrätään opiskelijaksi ottamisen yhteydessä. (17.11.2020) (7.2.2023)

Opiskelijan tutkintokieli on muissa tutkinnoissa kuin kandidaatin tutkinnossa aina suomi tai ruotsi, jos opiskelija tekee opinnäytteensä suomeksi tai ruotsiksi. (21.11.2023)

4 § 4 momentti 31.7.2024 saakka: 
Opiskelijan tutkintokieli on aina suomi tai ruotsi koulutusohjelmasta ja vahvistetusta tutkintokielestä riippumatta, jos opiskelija tekee opinnäytteensä suomeksi tai ruotsiksi.

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa opetus- ja tutkintokielistä tarkemmat määräykset.

4 Opinto-oikeudet tutkintoon johtavassa koulutuksessa (otsikko muutettu 17.11.2020)

5 § Opinto-oikeuden myöntäminen

Opiskelijaksi ottamisesta ja opiskelupaikan vastaanottamisesta määrätään erikseen.

6 § Useammat opinto-oikeudet

Opiskelija voi suorittaa Aalto-yliopistossa useampia korkeakoulututkintoja, mutta vain yhden saman koulutusalan samantasoisen jatkotutkinnon. Uutta opinto-oikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä samaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jossa hakijalla on jo voimassa oleva opinto-oikeus Aalto-yliopistossa tai jossa hakija on jo suorittanut tutkinnon Aalto-yliopistossa.(17.11.2020)

Opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa Aalto-yliopistossa vain yksi samaan korkeakoulututkintoon johtava opinto-oikeus samalla koulutusalalla. Opiskelijalla voi kuitenkin olla kerrallaan voimassa vain joko yksi pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtava opinto-oikeus tai yksi tähän samaan ylempään korkeakoulututkintoon johtava alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinto-oikeus samalla koulutusalalla.(17.11.2020)

7 § Opinto-oikeuden voimassaolon päättyminen (otsikko muutettu 17.11.2020)

Opinto-oikeuden voimassaolo päättyy kun opiskelija suorittaa tutkintonsa tai luopuu opinto-oikeudestaan. Opinto-oikeuden voimassaolo päättyy myös opinto-oikeuden menettämiseen tai peruuttamiseen yliopistolaissa säädetyin perustein. (17.11.2020)

Opiskelija menettää opinto-oikeutensa yliopistolaissa rajatun tutkinnonsuorittamisajan tai sille myönnetyn lisäajan päätyttyä tai jos lisäaikaa ei myönnetä. Opiskelija menettää opinto-oikeutensa myös lukuvuosi-ilmoittautumisen laiminlyönnin vuoksi. (17.11.2020)

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opinto-oikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opinto-oikeutensa. (17.11.2020)

Yliopisto voi peruuttaa opinto-oikeuden asetuksella säädetyissä opinnoissa ja yliopistolaissa säädetyillä edellytyksillä, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. (17.11.2020)

8 § Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Jokaisen opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiselle varattuna aikana yliopiston määräämällä tavalla, jollei jäljempänä muuta määrätä.

9 § Lukuvuosi-ilmoittautumisen laiminlyönti

Opiskelija menettää opinto-oikeutensa, jos hän laiminlyö ilmoittautumisen.

Ilmoittautumisen laiminlyönnin takia menetettyä opinto-oikeutta voi hakea takaisin. Opinto-oikeus myönnetään, jos laiminlyönti on kestänyt alle yhden lukuvuoden, laiminlyönnille on erityisiä syitä tai opiskelijalla on tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojensa loppuun saattamisesta kohtuullisessa ajassa. Jos opiskelijalla on rajattu opintoaika, hänellä tulee olla tutkinnon suorittamisaikaa tai sille myönnettyä lisäaikaa jäljellä. Uudelleenkirjautumisesta opiskelijaksi peritään säädetty maksu.

10 § Opintojen keskeyttäminen (kumottu 12.11.2013)

11 § Kestoltaan rajattu alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinto-oikeus (otsikko muutettu 17.11.2020)

Opiskelijalla voi olla kestoltaan rajattu opinto-oikeus siten kuin yliopistolaissa säädetään. Opiskelijalla on tällöin oikeus suorittaa tutkintonsa yliopistolaissa säädetyssä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan aika, jolloin opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen läsnä- tai poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaikaa laskettaessa poissaolevaksi ilmoittautuneena olemiseen rinnastetaan aika, jolloin opintojen aloittamista on lykätty tai opiskelijan opinnot ovat olleet keskeytyneenä.

12 § Lisäajan hakeminen kestoltaan rajattuun alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinto-oikeuteen (otsikko muutettu 17.11.2020)

Lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi myönnetään hakemuksesta yliopistolaissa säädetyin perustein.

Lisäaikaa voidaan myöntää useammin kuin kerran saman tutkinnon suorittamiseen. Lisäaikaa myönnetään kerrallaan vähintään 1 lukukausi ja korkeintaan 2 lukuvuotta. Myönnettävän lisäajan pituuden harkinnassa huomioidaan opintosuunnitelmassa arvioitu opintojen kesto.

13 § Opinto-oikeudesta luopuminen

Opiskelija voi luopua opinto-oikeudestaan kokonaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti Aalto-yliopistolle. Luovuttuaan opinto-oikeudesta opiskelija voi saada uuden opinto-oikeuden vain opiskelijavalintamenettelyn kautta.

14 § Opinto-oikeuden menettämistä koskevan päätöksen oikaisu (kumottu 17.11.2020)

Tilalla uusittu:

14 § Peruutetun opinto-oikeuden palauttaminen (17.11.2020)

Opiskelija voi hakea 7§:n mukaisesti peruutetun opinto-oikeuden palauttamista yliopistolaissa säädetyllä tavalla. Opinto-oikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opinto-oikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.

4a Tilauskoulutus (17.11.2020)

Aiempi 15§ siirretty uudeksi 15a §:ksi muutettuna
Tilalla uusi:

15 § Tilauskoulutus (17.11.2020)

Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

Koulutuksen aloittamisesta ja tilauskoulutusopiskelijoiden valintaperusteista päätetään erikseen.

Tilauskoulutusopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet rinnastuvat tutkinto-opiskelijaan yliopistolaissa säädetyn mukaisesti. Muilta osin oikeudet ja velvollisuudet sovitaan erikseen tilaajan kanssa.

4b Tutkintoon johtamaton koulutus (17.11.2020)

15a § Erillisopinnot ja avoin yliopisto (siirretty ja otsikko muutettu 17.11.2020)

Yliopisto voi myöntää opiskelijalle laajuudeltaan ja kestoltaan rajatun oikeuden suorittaa opetussuunnitelmiin vahvistettuja kursseja eli tutkinnon osia ilman tutkinnon suorittamisoikeutta erillisinä opintoina tai avoimen yliopiston opintoina. Yliopisto voi periä opiskelijalta erillisopinnoista ja avoimen yliopiston opinnoista valtioneuvoston asetuksella säädetyn maksun. Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita erillisopinto-oikeuksista ja avoimen yliopiston toiminnasta. (17.11.2020)
Yliopisto voi järjestää opetusta yhteistyössä toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa tai tarjota opetusta toiselle yliopistolle tai ammattikorkeakoululle. Opiskelijalle myönnetään rajattu opiskeluoikeus. Opintosuoritukset liitetään opiskelijan tutkintoon tutkinnon antavassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita ristiinopiskelusta. (17.11.2020)
Edellä 1-2 momenteissa tarkoitettujen opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät pääosin kuten tutkinto-opiskelijoilla. (17.11.2020)

15 b § Erikoistumiskoulutus (17.11.2020)

Yliopisto voi tarjota erikoistumiskoulutuksia yhteistyössä muiden suomalaisten yliopistojen kanssa.

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Yliopisto voi periä opiskelijalta näistä opinnoista valtioneuvoston asetuksella säädetyn maksun. Koulutusta tarjoavat yliopistot sopivat opiskelijaksi ottamisesta ja opinto-oikeuden kattavuudesta. Opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Opiskelua koskevat oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät kuten tutkinto-opiskelijoilla. Opiskelija saa suoritetuista opinnoista todistuksen. Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita erikoistumiskoulutuksesta.

15c § Täydennyskoulutus (17.11.2020)

Yliopisto voi tarjota täydennyskoulutusta.

Täydennyskoulutus koskee oikeutta suorittaa laajuudeltaan ja kestoltaan rajattuja opetussuunnitelmiin vahvistettuja tai muita kursseja ilman tutkinnon suorittamisoikeutta.
Täydennyskoulutus on liiketaloudellista toimintaa, jonka ehdot määräytyvät yksityisoikeudellisen sopimuksen mukaisesti. Yliopistolain opiskelijoita koskevat säännökset eivät sovellu täydennyskoulutettaviin. Yliopisto perii opiskelusta erikseen määritellyn korvauksen. Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita hinnoittelusta ja muista täydennyskoulutuksen järjestämisen ehdoista.

5 Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen

16 § Tutkinto-opetuksen opetussuunnitelmat (8.5.2018) (otsikko muutettu 17.11.2020)

Korkeakoulut suunnittelevat opetuksensa siten, että opiskelijat voivat suorittaa opintonsa säädetyissä tavoiteajoissa.

Tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat laaditaan korkeakouluissa ohjelmakohtaisesti yliopiston akateemisten asiain komitean antamien tavoitteiden sekä opetussuunnitelman laadinnasta ja seurannasta annettujen ohjeiden mukaisesti.

Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään opintokokonaisuuksista ainakin nimi, laajuus, osaamistavoitteet, mahdolliset pakolliset esitiedot, kokonaisuudesta vastaavat yksiköt ja vastuuhenkilö. Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään kursseista ainakin nimi, laajuus, ajoitus, osaamistavoitteet, toteutustapa, opetuskieli, mahdolliset pakolliset esitiedot, arviointimenetelmät, kurssin arvosteluasteikko, kurssista vastaava yksikkö ja kurssin vastuuopettaja. Opetussuunnitelman yhteydessä tulee myös ilmoittaa mahdolliset ilmoittautumisoikeutta koskevat rajoitukset ja etusijajärjestys opintokokonaisuuteen tai kurssille hyväksymisessä sekä kurssin toteuttamisen edellytyksenä oleva opiskelijoiden vähimmäismäärä. (17.11.2020)

Korkeakoulun on järjestettävä opetuksensa opetussuunnitelman mukaisesti. Muutosten tekemisestä voimassa olevaan opetussuunnitelmaan määrätään opetussuunnitelman laatimista ja seurantaa koskevissa ohjeissa.

Kurssitoteutus voidaan peruuttaa, jos kurssitoteutukseen ei ilmoittaudu riittävästi hyväksyttävissä olevia opiskelijoita. Peruutetusta kurssitoteutuksesta on järjestettävä ilmoittautuneille opiskelijoille korvaava suoritustapa tai heidät on ohjattava suorittamaan vaihtoehtoiset opinnot. (17.11.2020)

Korkeakoulujen tulee seurata opetussuunnitelman toteutumista. Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita opetussuunnitelmien laadintaan ja seurantaan.

17 § Henkilökohtainen opintosuunnitelma (otsikko muutettu 17.11.2020)

Jokaisen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta, kestosta. (17.11.2020)

Jokaisen tohtoriopiskelijan tulee tehdä tohtoriopiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (THOPS), joka sisältää opintojen sisältöä, laajuutta ja kestoa koskevan suunnitelman lisäksi tutkimus-, ohjaus-, rahoitus- ja urasuunnitelmat.(17.11.2020) (7.2.2023)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu opiskelija laatii opintosuunnitelmansa ohjelmansa opetussuunnitelman pohjalta. Mikäli opiskelija haluaa poiketa ohjelmalle hyväksytystä opetussuunnitelmasta, on hänen hyväksytettävä opintosuunnitelmansa erikseen.(17.11.2020) (7.2.2023)

Korkeakoulun tulee tarjota ohjausta opintosuunnitelman tekemiseen ja päivittämiseen.(17.11.2020)

18 § Opintojen ohjaus

Opintojen ohjaus on järjestettävä siten, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta. Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskeluvalintojen tekemistä, opintojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja urasuunnittelua. Opinnäytteiden ohjauksesta määrätään tutkintosäännöissä. (17.11.2020)

Opiskelijan opintoja ja opinnäytettä ohjaavan henkilön esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain 27 §:ssä ja 28 §:ssä säädetään. (17.11.2020)

19§ Palautteen kerääminen opetuksesta

Opetuksesta on kerättävä opiskelijapalautetta, jota käytetään opetuksen kehittämiseen.

6 Opetuksen järjestäminen ja opintosuoritusten arviointi

20 § Opintojen mitoitus

Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta ei kuitenkaan pisteytetä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojen laajuutta kuvaava opintopistemäärä tulee ilmoittaa kokonaislukuna.

21 § Lukukaudet

Lukuvuosi jakaantuu kahteen lukukauteen: syyslukukausi alkaa vuosittain elokuun 1. päivä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31. päivänä. Kevätlukukausi alkaa vuosittain tammikuun 1. päivänä ja päättyy saman vuoden heinäkuun 31. päivä.

22 § Oikeus opintosuoritukseen

Läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi ilmoittautua opetukseen ja tehdä opintosuorituksia ja opintokokonaisuuksia siten kuin tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätään. (17.11.2020)

Opiskelija voi uusia kurssin, josta hänellä ei ole hyväksyttyä suoritusta, niin kauan kuin kurssista järjestetään suoritusmahdollisuuksia. Opiskelija voi yrittää arvosanan korotusta uusimalla hyväksytyn kurssin vain yhden kerran niin kauan kuin kurssista järjestetään suoritusmahdollisuuksia. Kurssin uusinnan suoritustapa voi poiketa alkuperäisestä kurssin suoritustavasta. (17.11.2020)(23.5.2023)

Kurssille osallistunut opiskelija voi uusia kurssin vaatimuksiin kuuluvan hylätyn tai hyväksytyn tentin tai muun opintosuorituksen osallistumatta kurssille uudestaan, jos kurssilla tarjotaan tämän opintosuorituksen uusintamahdollisuus. (17.11.2020) (23.5.2023)

Opiskelija ei voi uusia hyväksyttyä opinnäytettä eikä siihen liittyvää hyväksyttyä opinnäyteseminaaria. (17.11.2020) (23.5.2023)

Muiden kuin tutkinto-opiskelijoiden oikeus ilmoittautua opetukseen ja tehdä opintosuorituksia ja opintokokonaisuuksia määräytyy myönnetyn opinto-oikeuden tai opiskelua koskevan sopimuksen mukaisesti. (17.11.2020) (23.5.2023)

23 § Opetuksen järjestäminen yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa

Kurssi voidaan järjestää yhteistyössä toisen yliopiston, muun oppilaitoksen tai muun tahon kanssa. Kurssilla tulee noudattaa kurssien järjestämisestä ja opintosuorituksista annettuja sääntöjä. Opintosuoritukset arvioidaan aina akateemisin perustein.

Mitä tässä määrätään kurssista, koskee soveltuvin osin myös opinnäytettä. (17.11.2020)

24 § Opintojen saavutettavuus

Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida saavutettavuus siten, että opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa esteettömästi. (17.11.2020)

Jos opetus on järjestetty siten, että opiskelija ei vammaisuuden tai muun vastaavan terveydellisen syyn vuoksi pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssilla määrätyllä tavalla, korkeakoulun tulee ryhtyä kohtuullisiin mukautuksiin suoritusmahdollisuuden järjestämiseksi. Tutkinnoille ja kursseille asetettujen osaamistavoitteiden tulee täyttyä. (17.11.2020)

25 § Tentit (29.3.2016)

Kurssiin kuuluvasta tentistä tulee järjestää riittävä määrä tenttitilaisuuksia huomioiden tentin merkitys kurssin suorituksessa. Pakollisiin kursseihin kuuluvista tenteistä tulee järjestää vähintään kaksi tenttitilaisuutta lukuvuodessa, jos kurssia ei voi suorittaa hyväksytysti ilman tenttiä tai tentin painoarvo kurssin kokonaisarvosanassa on vähintään puolet. (23.5.2023)

Opiskelijan tulee ilmoittautua tenttiin varmistaakseen oikeutensa osallistua tentin tekemiseen.

Tenttitilaisuuksista on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään tilaisuuden valvojat ja tenttiin osallistuneet. Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä osallistuessaan tenttitilaisuuteen.

Opiskelijan on noudatettava tilaisuuden valvojan antamia ohjeita. Opiskelijan tentin tekeminen voidaan keskeyttää, jos hän häiritsee tenttitilaisuutta tai rikkoo muutoin yliopiston järjestystä. Hätä- tai muussa vastaavassa poikkeustilanteessa tenttitilaisuus voidaan keskeyttää kokonaan. Kokonaan keskeytetyn tenttitilaisuuden jälkeen kurssin vastuuopettaja päättää siitä, voidaanko tentin opintosuoritukset arvostella tasapuolisesti vai onko järjestettävä uusi tenttitilaisuus viipymättä tenttitilaisuuteen osallistuneille.

Tentissä opintosuoritukset annetaan kurssin opetuskielellä, jollei kurssilla toisin ilmoiteta. Opiskelijalla on lisäksi oikeus halutessaan saada tenttikysymykset suomeksi ja ruotsiksi sekä vastata tentissä suomeksi tai ruotsiksi kun kurssin opetuskieli on suomi tai ruotsi. Tämä oikeus saada tenttikysymykset suomeksi ja ruotsiksi sekä vastata tentissä suomeksi tai ruotsiksi ei koske kursseja, joista luennoidaan vuosittain toisensa korvaavat toteutukset sekä suomeksi että ruotsiksi, kauppatieteen koulutusalan kursseja tai kieliopintoja.

Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita tenttien järjestämisestä, tentteihin ilmoittautumisesta ja tenttitilaisuuksista. (23.5.2023)

26 § Tenttitilaisuuksista ilmoittaminen (kumottu 17.11.2020)

27 § Opintosuorituksen arvostelija

Kurssin vastuuopettaja arvostelee kurssiin kuuluvat opintosuoritukset. Opintosuoritusten käytännön tarkastamista varten kurssilla voi olla muutakin henkilökuntaa.

Opinnäytteen arvostelijasta määrätään muualla.

Opintosuorituksen arvosteluun osallistuvien esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain 27 §:ssä ja 28 §:ssä säädetään. Kurssista vastaavan yksikön johtaja määrää esteellisen kurssin vastuuopettajan tilalle toisen henkilön. (8.5.2018)

28 § Opintosuorituksen arvosteluasteikko

Kurssinarvostelussa käytetään toista seuraavista arvosteluasteikoista: asteikkoa 0(hylätty)/1(välttävä)/2(tyydyttävä)/3(hyvä)/4(kiitettävä)/5(erinomainen), jossa 5 on korkein arvosana tai asteikkoa hylätty/hyväksytty. Alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa osoitettava toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taito arvostellaan kuitenkin arvosteluasteikolla: hylätty/tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. (17.11.2020) (16.11.2021)

Opinnäytteiden arvostelussa käytettävistä arvosteluasteikoista määrätään tutkintosäännöissä.(16.11.2021)

29 § Opinnäytteen arvostelun keskeyttäminen

Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi ennen opinnäytteen arvostelua, jos opinnäytettä ehdotetaan hylättäväksi arvostelun perusteena olevassa lausunnossa. Opiskelija voi tällöin pyytää opinnäytteensä arvostelun keskeyttämistä. Keskeyttämisen johdosta arvostelumenettely raukeaa kokonaisuudessaan. Pyynnön käsittelee ja opinnäytettä koskevista jatkotoimenpiteistä päättää opinnäytteen arvostelija.

30 § Opintosuoritusten arvostelusta tiedottaminen

Kurssin opintosuoritusten painoarvot kurssin kokonaisarvosanasta tulee ilmoittaa opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ja arvostelussa huomioitavat seikat tulee ilmoittaa viimeistään kunkin opintosuorituksen tehtävänannon yhteydessä. (17.11.2020)

Kurssin vastuuopettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että neljän viikon kuluessa tentin toimittamisesta tai muulle opintosuoritukselle annetusta jättöpäivästä jokaiselle kurssin opiskelijalle toimitetaan tieto hänen oman opintosuorituksensa arvosanasta sekä tiedot hyväksyttyjen ja hylättyjen opintosuoritusten lukumääristä arvosanoittain julkistetaan kaikille kurssin opiskelijoille. Samalla on ilmoitettava miten ja milloin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua arvosteluperusteisiin ja niiden soveltamiseen omalla kohdallaan. Kurssin loppuarvostelun yhteydessä on lisäksi ilmoitettava, että miten hylätyn kurssisuorituksen voi uusia ja hyväksytyn kurssisuorituksen arvosanaa korottaa. (17.11.2020)

Kurssista vastaavan yksikön johtaja voi erityisistä syistä myöntää määräaikaan pidennystä. Määräajan pidennyksen myöntämisestä on ilmoitettava viipymättä niille opiskelijoille, joita pidennys koskee.

Kurssin opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat tulosten julkaisemisen jälkeen kokonaisuudessaan julkisia, jollei viranomaistoiminnan julkisuudesta annetusta laista (L 621/1999, julkisuuslaki) muuta johdu.

Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytteen arvostelusta tiedotetaan käyttäen soveltuvin osin kurssin opintosuoritusten julkaisemisesta annettuja määräyksiä. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen sekä ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytteen arvostelupäätös toimitetaan opinnäytteen tehneelle opiskelijalle tiedoksi kirjallisesti.

31 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Kurssin vastuuopettaja huolehtii siitä, että kurssin arvostelua koskevat tiedot ilmoitetaan opintosuoritusrekisteriin kirjattavaksi tulosten julkistamisen yhteydessä. Kirjaukset opintosuoritusrekisteriin tulee tehdä viipymättä ilmoituksen jälkeen. Kurssin koostuessa useammasta osaopintosuorituksesta suorittamisen päivämääräksi merkitään viimeisen osaopintosuorituksen päivämäärä.

Opintosuorituksia koskevat rekisterimerkinnät säilytetään pysyvästi siten kuin laissa säädetään. (17.11.2020)

Mitä tässä määrätään kurssista, koskee soveltuvin osin myös opinnäytettä. (17.11.2020)

32 § Opintosuoritusten säilyttäminen

Opiskelijalla on oikeus tutustua omaan kirjalliseen tai muulla tavoin tallennettuun opintosuoritukseensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös kirjallisista tai muulla tavoin tallennetuista vastauksistaan. (17.11.2020)

Hyväksyttyjen opinnäytteiden tallennetut osat säilytetään toistaiseksi, jollei arkistointia koskevista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Muita opintosuorituksia on säilytettävä kuusi (6) kuukautta tulosten julkistamisesta, jollei arkistointia koskevista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu.

33 § Opintosuoritusten julkisuus

Kaikkiin Aalto-yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin liittyvät opinnäytteet ovat julkisia.

Julkisuuslaissa tarkoitetut koesuoritukset ovat salassa pidettäviä siten kuin julkisuuslaissa säädetään.

34 § Opintosuoritusten voimassaolo

Kurssin suoritus on voimassa toistaiseksi ja osaopintosuoritukset ovat voimassa siihen asti, kunnes kurssi seuraavan kerran järjestetään, jollei tutkintosäännössä tai opetussuunnitelmassa toisin määrätä. (17.11.2020)

Saman kurssin useista suorituksista on voimassa korkein arvosana. (17.11.2020)

Hyväksytty opinnäytteen suoritus on voimassa toistaiseksi.

35 § Opintosuorituksen arvostelun oikaisu (kumottu 17.11.2020)

36 § Opintojen hyväksilukeminen ja muu liittäminen osaksi tutkintoa (9.10.2024)
(Tulee voimaan 1.1.2025. Katso Muutokset  ja niiden soveltaminen.)

Opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa. Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja hyväksi luetuilla opinnoilla. Opiskelija voi hyväksilukea ja muutoin opinnollistaa myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitettua osaamista (muulla tavoin osoitettu osaaminen).

Hyväksiluettavien opintojen ja muulla tavoin osoitetun osaamisen tulee olla suoritettavalle tutkinnolle asetettujen osaamistavoitteiden mukaisia, vanhentumattomia suhteessa suoritettavan tutkinnon vaatimuksiin sekä sisältää uutta osaamista verrattuna muihin tutkinnon osiin.

Korkeakoulu tekee päätöksen hyväksiluvusta. Opiskelija hakee opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemista kirjallisesti. Opiskelijan on todennettava osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan.

Hyväksiluetut opinnot ja muulla tavoin osoitettu osaaminen merkitään opintotietorekisteriin ja liitetään osaksi tutkintoa arvosanalla hyväksytty seuraavin poikkeuksin:

• Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritettu, kokonaisuudessaan hyväksiluettu kurssi merkitään opintotietorekisteriin ja otetaan osaksi tutkintoa alkuperäisellä arvosanalla, jos arvosana ja käytetty arvosteluasteikko vastaavat Aalto-yliopistossa käytettävää arvosteluasteikkoa eikä hyväksiluetulla kurssilla korvata opiskelijan tutkintoon kuuluvia kursseja.
• Hyväksiluetut opinnot toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taidon osoittamiseksi alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa merkitään opintotietorekisteriin ja otetaan osaksi tutkintoa arvosanalla käyttäen 28 §:ssä näille opinnoille määrättyä arvosteluasteikkoa.

Hyväksiluetut opinnot ja muulla tavoin osoitettu osaamisen merkitään opintotietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä.

Aalto-yliopiston tutkinnon laajuudesta enintään puolet voi olla hyväksiluettu. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosäännön mukaisten koulutusohjelman yhteisten opintojen laajuudesta lukuunottamatta kieli- ja viestintäopintoja, koulutusohjelmaopintojen laajuudesta ja pääaineopintojen laajuudesta enintään puolet voi olla hyväksiluettu. Siirto-opiskelijoiden suorittamien ja niiden osien laajuudesta kuitenkin enemmän kuin puolet voi olla hyväksiluettu.

Opinnäytettä tai kypsyysnäytettä ei voi suorittaa hyväksiluvulla.

Hyväksilukua koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin muualla Aalto-yliopistossa suoritettujen opintojen liittämiseen osaksi tutkintoa.

Hyväksilukua koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kansainvälisessä tai kotimaisessa yhteistyössä suoritettavissa kaksois- ja yhteistutkinnoissa ja muussa opetus- ja ristiinopiskeluyhteistyössä suoritettujen opintojen (sopimusopinnot) liittämiseen osaksi tutkintoa. Sopimusopinnot merkitään opintotietorekisteriin ja huomioidaan opiskelijan tutkinnon hyväksiluettavien opintojen kokonaislaajuudessa siten kuin opiskelijan tutkintoon sovellettavassa opetussuunnitelmassa on kyseisten sopimusopintojen osalta määritelty.

Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita opintojen hyväksilukemisesta, opinnollistamisesta sekä muusta liittämisestä osaksi tutkintoa.

36 § Opintosuorituksen hyväksilukeminen (10.4.2018)
(Voimassa 31.12.2024 saakka. Katso muutokset ja niiden soveltaminen)

Opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla opinnoilla. Opiskelija voi hyväksilukea ja muutoin opinnollistaa myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitettua eli muuta osaamista.
Hyväksiluettavien opintojen tai muun osaamisen tulee olla suoritettavalle tutkinnolle asetettujen osaamistavoitteiden mukaisia, vanhentumattomia suhteessa suoritettavan tutkinnon vaatimuksiin sekä sisältää uutta osaamista verrattuna muihin tutkinnon osiin.

Korkeakoulu tekee päätöksen hyväksiluvusta. Opiskelija hakee opintojen tai muun osaamisen hyväksilukemista kirjallisesti. Opiskelijan on todennettava osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan.

Hyväksiluetut opinnot tai muu osaaminen merkitään arvosanalla hyväksytty.

Opintojen tai muun osaamisen hyväksilukeminen merkitään opintotietotietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä.

Aalto-yliopiston tutkinnon laajuudesta enintään puolet voi olla hyväksiluettu. Siirto-opiskelijoiden tutkinnoissa hyväksiluettu osa voi kuitenkin olla laajuudeltaan enemmän kuin puolet. Opinnäytettä ei voi suorittaa hyväksiluvulla.

Mitä tässä pykälässä määrätään, noudatetaan soveltuvin osin muualla Aalto-yliopistossa suoritettujen opintojen hyväksilukuun. Mitä tässä pykälässä määrätään, noudatetaan soveltuvin osin kansainvälisessä tai kotimaisessa yhteistyössä suoritettavissa kaksois- ja yhteistutkinnoissa, jos yhteistyön ehdoista tai koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ei muuta johdu.

Rehtori tai määräämänsä antaa tarkempia ohjeita hyväksilukemisesta ja opinnollistamisesta.

37 § Hyväksilukemista koskevan päätöksen oikaisu (kumottu 17.11.2020)

7 Valmistuminen ja tutkintotodistukset

38 § Tutkintotodistukset

Aalto-yliopiston korkeakoulu antaa suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintonimike ja tutkintotodistus annetaan opiskelijan tutkintokielellä. Opiskelijalle, jonka tutkintokieli on englanti, annetaan lisäksi suomen- tai ruotsinkielinen tutkintonimike ja tutkintotodistus. (20.11.2018)

Rehtori tai määräämänsä antaa tarkemmat ohjeet tutkintotodistuksista. (20.11.2018)

8 Opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely

39 § Opetusta ja opiskelua koskevat eettiset säännöt

Kaikessa opetuksessa ja opiskelussa tulee ottaa huomioon hyvä tieteellinen käytäntö. Taiteelliseen toimintaan liittyvässä opetuksessa ja opiskelussa tulee lisäksi huomioida hyvät taiteelliset käytännöt.

Opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuuksista ja muista opintosuorituksen tekemisestä annettuja ohjeita. Opiskelijan tulee tutustua saatavilla oleviin ohjeisiin ja pyytää epäselvissä tapauksissa ohjausta.

Opettajien tulee kehittää opetustaan sekä opiskelijoiden ohjausta siten, että opiskelijat saavat ohjeet opiskelussa sallituista menetelmistä ja kiellettyjen menetelmien käyttämisen mahdollisuutta rajoitetaan.

40 § Eettisten sääntöjen rikkomusten opiskeluun kohdistuvat seuraamukset

Opiskelijan opintosuoritus voidaan jättää arvostelematta, jos hänen katsotaan rikkoneen eettisiä sääntöjä sen tekemisessä. Eettisiä sääntöjä rikkoneelle opiskelijalle voidaan määrätä yliopistolaissa säädetyin perustein kurinpitorangaistus.

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa tarkemmat ohjeet 39 §:ssä ja 40 §:ssä mainituista opiskelua koskevista eettisistä säännöistä ja niiden rikkomusten käsittelystä.

9 Tutkintosäännöt (6.2.2018)

41 § Voimaantulo (siirretty uudeksi 47 §:ksi 6.2.2018)

42 § Siirtymäsäännökset (siirretty uudeksi 48 §:ksi 6.2.2018)

43 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö (otsikko muutettu 17.11.2020)

Aalto-yliopistossa on yhteinen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö, jota noudatetaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. (liite: Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö) (17.11.2020)

Korkeakoulut voivat antaa tarkempia ohjeita tutkintosäännön soveltamisesta. (17.11.2020)

43 a § Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö (6.2.2018)

Aalto-yliopistossa on yhteinen tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö, jota noudatetaan jatkotutkintoihin johtavassa koulutuksessa. (liite: Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö)

Korkeakoulut voivat antaa tarkempia ohjeita tohtorinkoulutuksen tutkintosäännön soveltamisesta.

10 Erinäiset säännökset

44 § Oikaisun hakeminen opiskelijaa koskevaan päätökseen (otsikko muutettu 17.11.2020)

Päätökseen, johon opiskelija saa pyytää tai vaatia oikaisua, tulee liittää oikaisunhakuohje. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse liittää ohjetta oikaisun pyytämiseen tiedottaessaan kurssin opintosuoritusten arvostelun tuloksista edellä 30 §:ssä esitetyn mukaisesti.(17.11.2020)

Opiskelija saa vaatia kirjallisesti yliopiston määräämältä toimielimeltä oikaisua 9§:n tai 12§:n mukaisessa hakemusasiassa annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.(17.11.2020)

Opiskelija saa vaatia kirjallisesti Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta oikaisua väitöskirjansa, lisensiaatintutkimuksensa sekä maisterivaiheen opinnäytteensä arvosteluun 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.(17.11.2020)

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua muun kuin edellä 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksensa arvosteluun. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvostelun suorittaneelle opettajalle tai toimielimelle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.(17.11.2020)

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle opettajalle tai toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.(17.11.2020)

Opiskelijaa voidaan pyytää täydentämään määräajassa kirjallisesti edellä 4 tai 5 momentin mukaisesti suullisesti vireille tullutta oikaisupyyntöään. Opettajan tai muun päätöksen tehneen toimielimen on annettava kirjallinen päätös oikaisupyyntöön.(17.11.2020)

Opiskelija saa vaatia kirjallisesti Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta oikaisua edellä 4 tai 5 momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.(17.11.2020)

Edellä 2,3 ja 7 momentissa tarkoitetut oikaisuvaatimukset tulee jättää Aalto-yliopiston kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kirjaamon aukioloajan päättymiseen mennessä.(17.11.2020)

44a § Opiskelijaa koskevasta päätöksestä valittaminen (17.11.2020)

Päätökseen, johon opiskelija saa hakea muutosta valittamalla, tulee liittää valitusosoitus. Päätökseen, johon opiskelija ei voi vaatia oikaisua tai hakea muutosta valittamalla, tulee liittää valituskielto.

Opiskelija saa hakea muutosta valittamalla opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Opiskelija saa hakea muutosta valittamalla opiskelijan kurinpitoa koskevaan päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Opiskelija saa hakea muutosta valittamalla alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon pakollisista kielitaitovaatimuksista vapauttamista koskevaan päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Opiskelija saa hakea muutosta valittamalla opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevaan päätökseen opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta.

Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Apurahaa tai avustusta koskevaan päätöksen ei saa hakea muutosta valittamalla.

45 § Aalto-ohjelmat (kumottu 17.11.2020)

46 § Ylioppilaskunnan jäsenyys (14.5.2019)

Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan.

Tilauskoulutettavan ja tohtoriopiskelijan jäseneksi ottamisesta päättää ylioppilaskunta. (17.11.2020) (7.2.2023)

47 § Muut määräykset (14.5.2019)

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa tarvittaessa opinnäytteitä koskevia tarkempia määräyksiä.

11 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

48 § Voimaantulo (6.2.2018) (14.5.2019)

(AAK 6/20.12.2010, 5/4.6.2011) Nämä säännöt tulevat voimaan 1.8.2011.

49 § Siirtymäsäännökset (6.2.2018) (14.5.2019)

Nämä säännöt kumoavat Aalto-yliopiston korkeakoulujen omat, vastaavista asioista annetut säännöt näiden sääntöjen voimaantulosta lukien. Korkeakoulujen akateemisten asiain komiteoiden tulee tehdä tarvittavat tarkistukset sääntöihinsä sekä vahvistaa korkeakoulun oma tutkintosääntö tulemaan voimaan 1.8.2011 alkavana syyslukukautena.

Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa perustetuille koulutusohjelmille ja opiskelijaksi otetuille jatko-opiskelijoille voidaan tarvittaessa määrätä tutkintokieli noudattaen soveltuvin osin 4 §:n määräyksiä.

Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa ilmoittautumisen laiminlyönnin vuoksi opiskeluoikeutensa menettäneisiin opiskelijoihin sovelletaan 9 § 2 momentissa mainittua opinto-oikeuden palauttamista koskevaa harkintaa 1.8.2012 alkavan lukuvuoden alusta. Sitä ennen noudatetaan niitä koulukohtaisia menettelyitä, jotka olivat voimassa ennen näiden sääntöjen voimaantuloa.

Korkeakoulun tulee soveltaa 16 §:n 1 momentin luetteloa niistä kurssitiedoista, jotka on ainakin mainittava opetussuunnitelmassa ensimmäisen kerran viimeistään lukuvuodelle 2012–2013 vahvistettavassa opetussuunnitelmassa. Vastaavasti 16 §:n 2 momentin mukaista luetteloa niistä kurssitiedoista, joiden muutosta ei ainakaan pidetä vähäisenä, sovelletaan lukuvuonna 2011–2012 vain sellaisiin kurssitietoihin, jotka kuuluvat korkeakoulun opetussuunnitelmaan.

Muutokset ja niiden soveltaminen

(AAK 8/12.11.2013) Muutos, jolla näiden sääntöjen 10 § kumotaan, tulee voimaan 1.12.2013.

Ennen näiden sääntöjen muutoksen voimaantuloa 1.12.2013 opintonsa keskeyttäneisiin opiskelijoihin sovelletaan kumotun 10 §:n säännöksiä. Muutoksen tultua voimaan opiskelija ei kuitenkaan voi tehdä uutta opintojen keskeytystä eikä jatkaa keskeytystä edellisen keskeytysjakson päättyessä.

(AAK 2/29.3.2016) Muutokset näiden sääntöjen 1 §, 3 §, 4 § ja 25 §:iin tulevat voimaan 1.8.2016.

(AAK 1/06.02.2018) Muutokset, joilla muutetaan luvun 9 nimi, muutetaan 43 § ja annetaan uusi 43 a § liitteineen (liite: Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö); muutetaan luvun 10 nimi;
lisätään uusi luku 11 ja siirretään näiden sääntöjen voimaantuloa ja siirtymäsäännöksiä koskevat aiemmat 41 § ja 42 § lukuun 11 uusiksi 47 § ja 48 §:ksi; siirretään luvusta 11 sääntöjen voimaantulon 1.8.2011 jälkeen tehtyjen muutosten voimaantuloa ja soveltamista koskevat tiedot kohtaan Muutokset ja niiden soveltaminen; tulevat voimaan 1.8.2018.

Tohtorinkouluksen tutkintosääntö korvaa voimaan tullessaan korkeakoulukohtaisten tutkintosääntöjen yksinomaan jatkokoulutusta koskevat säännökset. Korkeakoulujen tulee ryhtyä toimiin tutkintosääntöjensä muuttamiseksi ennen näiden sääntöjen muutoksen voimaantuloa.

(AAK 2/10.4.2018) Muutokset näiden sääntöjen 36 §:ään tulevat voimaan 1.8.2018. Korjaus näiden sääntöjen 37 §:ään tulee voimaan heti.

Ennen 1.8.2018 vireille tulleiden hyväksilukuhakemusten käsittelyyn sovelletaan vireilletulohetkellä voimassa olleita hyväksilukemista koskevia määräyksiä. Korkeakoulujen akateemisten komiteoiden tulee ryhtyä toimiin sääntöjensä muuttamiseksi tarpeellisin osin ennen näiden muutosten voimaantuloa.

(AAK 3/8.5.2018) Muutokset näiden sääntöjen 2 §, 3 §, 16 §, 27 §:iin tulevat voimaan 1.8.2018.

(AAK 5/20.11.2018) Muutokset näiden sääntöjen 38§:ään tulevat voimaan 1.1.2019.

Ennen tätä muutosta voimassa olleen 38 §:n 2 momentin mukaisesti Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean antamat tarkemmat määräykset tutkintotodistuksista jäävät voimaan kunnes rehtori tai määräämänsä antaa korvaavat uudet ohjeet.

Toimeenpanon valmistelu voidaan aloittaa ennen näiden sääntöjen muutoksen voimaantuloa.

(AAK 3/14.5.2019) Muutokset, joilla lisätään 46 § ja siirretään aiemmat 46 -48 § uusiksi 47-49 §:ksi, tulevat voimaan 1.8.2019.

(AAK 6/17.11.2020) Muutokset, joilla kumotaan 14§, 26§, 35§, 37§ ja 45§
lisätään kumotun 14 §:n tilalle uusi 14§, lisätään uusi luku 4a ja 15§,
lisätään uusi luku 4b, siirretään aiempi 15§ muutettuna uudeksi 15a§:ksi, lisätään uusi15b§, 15c§, lisätään 43§:ään uusi liite (liite: Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö), lisätään uusi 44a § ja muutetaan 2§, 3§, 4§, luvun 4 nimi, 6§, 7§, 11§:n otsikko, 12§:n otsikko, 16§, 17§, 18§, 22§, 23§, 24§, 28§, 30§, 31§, 32§, 34§, 43§, 44§ ja 46§ tulevat voimaan 1.8.2021.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö korvaa voimaan tullessaan korkeakoulukohtaiset tutkintosäännöt. Korkeakoulujen tulee ryhtyä toimiin tarpeellisten tarkempien ohjeiden antamiseen ennen näiden sääntöjen muutoksen voimaantuloa.

(AAK 6/16.11.2021) Muutokset näiden sääntöjen 28 §:ään tulevat voimaan 1.12.2021

(AAK 2/7.2.2023) Muutokset näiden sääntöjen 2 §,3 §,4 §,17 § ja 46 §:iin (suomenkielinen versio) tulevat voimaan 1.8.2023

(AAK 4/23.5.2023) Muutokset näiden sääntöjen 22 § ja 25 §:iin tulevat voimaan 1.8.2023.

(AAK 9/21.11.2023) Muutokset näiden sääntöjen 4 §:ään tulevat voimaan 1.8.2024

(AAK 6/10.9.2024 Muutokset näiden sääntöjen 36 §:ään tulevat voimaan 1.1.2025.

Ennen 1.1.2025 vireille tulleiden hyväksilukuhakemusten käsittelyyn sovelletaan vireilletulohetkellä voimassa olleita hyväksilukemista koskevia määräyksiä.