Promootioperinne

Promootio on akateemisista juhlista perinteikkäin, juhlavin ja suurin. Suomalainen promootioperinne juontaa juurensa keskiajan yliopistojen promootioperinteestä ja on kansainvälisestikin uniikki, sillä vanhat promootioperinteet ovat eurooppalaisista yliopistoista pitkälti hävinneet.

Kauppakorkeakoulun perinteeseen on alusta asti kuulunut myös maisteripromootio, joka on nykyään Suomessakin jo harvinaista sillä useimmissa yliopistoissa on siirrytty pelkkään tohtoripromootioon. Ensimmäinen varsinainen Kauppakorkeakoulun promootio järjestettiin vuonna 1946 ja siitä lähtien niitä on järjestetty viiden vuoden välein. Ennen ensimmäistä promootiota oli tosin jo järjestetty kolme Kauppatieteiden kandidaattiyhdistyksen sormusjuhlaa. Ensimmäisten vuosien promootioissa oli usein ainoastaan yksi promovoitava tohtori.

Promootioilla on jokaisessa yliopistossa oma tarkka kaavansa, mutta promootioakti, jumalanpalvelus sekä promootiopäivälliset ovat olleet promootion ydin 1300-luvulta lähtien. Kauppakorkeakoulun promootioperinteeseen kuuluu tilaisuuksia kolmen päivän ajan: ensin Merkuriuksen airuen vanhempien isännöimät lehvänsitojaiset päivää tai paria ennen promootiota, sitten promootiopäivänä promootioakti ja - jumalanpalvelus sekä illalliset akateemisine salonkitansseineen ja kolmantena päivänä gratistin tai gratistan silliaamiainen tai sillilounas.

Kauppakorkeakoulun lyyra ja tohtorin hattu

Ensimmäisen promootion yhteydessä otettiin käyttöön Kauppakorkeakoulun tohtorinhattu, joka on musta ja jonka lyyraan on kuvattu koulun tunnus, Merkuriuksen käärmesauva.

Promootioaktissa kaikkien tohtoreiden on suotava käyttää tohtorinhattua. Pakollista tohtorinhatun käyttäminen on kuitenkin ainoastaan vihittävillä tohtoreilla promootiopäivänä päivä- ja iltatilaisuuksissa. Tohtorinhattu on arvon merkki, ja sitä tulee kohdella sen mukaisesti. Hattua ei pidä asettaa esimerkiksi ylösalaisin pöydälle. Hattu tohtorin arvon merkkinä periytyy keskiajalta. Nykyinen tohtorinhattumalli otettiin käyttöön Helsingin yliopiston 200-vuotisjuhlapromootiossa vuonna 1840.

Aalto-yliopiston kauppatieteen tohtorinhatun lyyrassa on kaksi siivekästä käärmettä, jotka ovat kietoutuneet pyöreänuppisen sauvan ympärille. Sauvan nupista lähtee säteet ja käärmeiden ympärillä on öljypuunlehtiseppele. Öljypuunlehvät viittaavat ikivanhaan maailmankaupan alueeseen, Välimereen. Lyyrassa oleva sauva on Merkuriuksen sauva (latinaksi Caduceus), joka on kaupan ja kauppiaiden tunnus. Sauva edustaa voimaa ja kaksi symmetristä käärmettä symbolisoivat hyvän ja pahan voimien tasapainoa ja siivet puolestaan ahkeruutta. Caduceus symbolisoi myös neljää elementtiä; sauva maata, siivet ilmaa, käärmeet tulta ja vettä. Lyyran on suunnitellut Suomen Kultaseppä Oy:n taiteilija K. Miettinen vuonna 1938 ja se perustuu 1910-luvulta peräisin olevaan Helsingin kauppakorkeakoulun sinettiin.

Lähteet:

https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/promootioperinne

Promootio akateemisena juhlana, Johanna Ilmakunnas et al. (toim.), Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2011.

https://melandershattfabrik.com/promootio

Heraldinen ja veksillologinen aikakauskirja, Hyrsky Tuomas, CHF 4, 2001

Pohjoimaiden ensimmäinen kauppatieteiden tohtori Vilho Paavo Nurmilahti, Lehtonen Eeva-Liisa, Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-97, HSE Print 2008.