Kysymyksiä ja vastauksia jättiläisistä avaruudessa
Miksi mustien aukkojen tutkiminen on tärkeää? Lue lisää Event Horizon Telescope -hankkeesta kysymyksiä ja vastauksia -palstalta.
Uusi vastaanotin avaa avaruuden saloja
Lahjoittajana olet mullistamassa tapaamme katsoa maailmankaikkeutta. Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion uusi monitaajuusvastaanotin auttaa näkemään tarkemmin ja kauemmas kuin koskaan.
Uusi laite nostaa suomalaisen, kansainvälisesti tunnetun tähtitieteen osaamisen täysin uudelle tasolle. Metsähovin erityistarpeisiin suunniteltu vastaanotin on 14-metrisen radioteleskoopin sydän. Kansainvälinen tarjouskilpailu laitteen hankinnasta käynnistyi toukokuun lopussa 2022. Laitteen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta ja se saadaan näillä näkymin käyttöön vuonna 2024.
”Uuden vastaanottimen avulla voimme tehdä Auringosta sekä muista galakseista samanaikaisesti mittauksia kolmella erilaisella taajuudella. Tämä on harppaus uudelle teknologiselle tasolle”, iloitsee Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi.
Monitaajuusvastaanottimen avulla voidaan tutkia entistä kaukaisempia ja himmeämpiä kohteita. Tutkimuskohteiden määrä nousee sadoista tuhansiin. Mittaukset myös nopeutuvat, kun vastaanotinta ei enää tarvitse vaihtaa taajuusaluetta vaihdettaessa.
”Aktiivisten galaksien, niin sanottujen kvasaarien keskustassa sijaitsevat mustat aukot ovat maailmankaikkeuden korkeaenergisimpiä kohteita. Monikanavavastaanotin tuo meille uudenlaista ymmärrystä siitä, miten mustat aukot toimivat ja mitä niiden ympäristössä tapahtuu.”
Osaksi maailmanlaajuista mittausverkostoa
Tarkempi ymmärrys kvasaareista auttaa tarkentamaan satelliittipaikannusta Maan päällä, mikä on oleellista esimerkiksi itseajavien autojen liikenteessä. Uusi teknologia auttaa myös ennakoimaan aurinkomyrskyjä, jotka voivat vaurioittaa satelliitteja ja aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja Maan päällä.
Kun saman tyyppistä monitaajuusteknologiaa aletaan ottaa maailmalla laajemmin käyttöön, voidaan eri maissa olevat radioteleskoopit yhdistää verkostoksi. Tällöin avaruuden ilmiöitä ja kohteita voidaan tutkia täysin uudella tavalla.
”Kun olemme ensimmäisten joukossa rakentamassa verkostoa, pääsemme määrittämään tulevaa avaruustutkimusta ja valitsemaan mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Verkostossa Suomi on mukana tekemässä avaruuden seuraavia suuria löytöjä.”
Teksti: Marjukka Puolakka
Aiheeseen liittyviä uutisia
Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta
Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.
Tutkijat esittelyssä
Linnunratamme ytimessä olevan mustan aukon kuvan ottamiseen osallistui Suomesta Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Suomen ESO-keskuksen tutkijoita.
Maailmankaikkeuden mysteerien äärellä – matkalla mustaan aukkoon
Mustat aukot ovat aika-avaruuteen puhjenneita pohjattomia reikiä, jotka kätkevät sisäänsä universumin mittaisia arvoituksia. Aalto-yliopiston Metsähovi tuottaa mustien aukkojen tutkimukseen ainutlaatuista havaintodataa.
Metsähovin radiotutkimusasema on mukana uudessa eurooppalaisessa tähtitieteen yhteistyöverkostossa
Verkosto yhdistää observatorioita ympäri maailmaa ja mahdollistaa havaintojen tekemisen samanaikaisesti useilla aallonpituuksilla.