Rahan käyttö on aina kulutusvalinta: Ostatko uutta vai käytettyä; panostatko laatuun vai helppouteen? Ostatko usein ja hetken mielijohteesta vai harvoin ja harkiten? Annatko lahjaksi tavaraa vai elämyksiä? Käytätkö ostokriteerinä kotimaisuutta, käsityötä, kierrätettävyyttä, estetiikkaa, kätevyyttä, edullisuutta?
Joillekin meistä kauniit asiat ympärillä lisäävät elämäniloa, toinen vannoo minimalismin nimeen. Yksi tekee huonekalunsa itse, toinen käyttää aikansa mieluummin ystäviensä kanssa. Meillä on yhteisvastuu planeetastamme, mutta meillä on myös erilaiset mieltymykset ja arvomaailmat. Eri asiat tuovat lisäarvoa itse kunkin elämään.
Todennäköisesti meistä jokainen toimii hieman eri tavoin erilaisten ostosten kohdalla. Eikä kaikkia päätöksiä tule edes niin kovin tarkkaa mietittyä – ja silloinkin kun kulutusvalintoja miettii tarkasti, on kriteeristön määrittäminen ja tarkastelu varsin vaikeaa.
Lahjoittaminen on ostopäätös siinä missä muutkin kulutusvalinnat.
Yliopiston rooli yhteiskunnassa on kouluttaa ja tutkia. Kukin tekee kulutuspäätöksensä itse, mutta haluamme olla aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tuottaa yhteiskunnalle kestäviä vaihtoehtoja. Jokainen ostos, ja esimerkiksi hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen, on kulutusvalinta.
Lahjoittaminen on henkilökohtainen päätös eikä yksi kohde ole absoluuttisesti toista parempi. Jokainen tekee päätöksensä oman arvomaailmansa ja kulloisenkin taloustilanteensa mukaisesti.
Moni sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että yhtä lailla voisit sijoittaa tulevaisuuteen, koulutukseen, tutkimukseen sekä tieteen ja taiteen edistämiseen. Lahjoituksen antaminen on aina tavalla tai toisella hyväntekeväisyyttä, mutta entä jos ajattelisit lahjoittamista sijoittamisena. Entä jos indeksikorkojen sijaan investoisitkin tuleviin teknologiaosaajiin, vaikeiden päätöksien tekijöihin ja innovaatioihin, jotka mahdollistavat asioita, joita emme vielä osaa edes kuvitella?
Yliopistolle annetuista lahjoituksista ei raportoida tuottoa prosentteina yksittäisen lahjoituksen osalta. Sen sijaan korkeakoulutukseen ja tutkimustyöhön investointi tuottaa tulosta pitkällä aikatähtäimellä Suomen kilpailukykynä, osaajapulan ratkaisuina, yhteiskunnan toimivuutena ja nuorten aikuisten hyvinvointina.
Jokainen meistä voi tehdä osansa. Jos koet, että oma koulutuksesi on vienyt sinua elämässä eteenpäin ja tarjonnut hyvät eväät työelämään, harkitse yhteiseen tulevaisuuteen sijoittamista.
Yhtä lailla voit laittaa hyvän kiertämään ja antaa takaisin erilaisin vapaaehtoistöin, mentoroinnin keinoin tai vaikkapa ihan vain omien kokemuksiasi jakamalla opiskelijoille, jotka vielä etsivät omaa alaansa.
Tiede ja luovuus työkaluina etenemme kohti kestävää tulevaisuutta.
Lue esimerkkejä, mitä Aallossa tehdään kestävän tulevaisuuden eteen.
Professori Luana Dessbesellin tavoite on kuroa umpeen yliopiston ja teollisuuden välinen kuilu. Dessbesellin luotsaama monitieteellinen tutkimusryhmä Sustainable Bioproducts Innovation tukee uusien metsäpohjaisten innovaatioiden kehitystä ja kaupallistamista.
Ympäristötuhot, sosiaalinen eriarvoisuus ja monet muut ongelmat ovat seurausta talousjärjestelmän nopeiden voittojen maksimoinnista. Ongelmien ratkominen vaatii, että alamme sen sijaan tavoitella pitkän aikavälin resilienssiä.
Betoni on maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja – ja sen kysyntä vain kasvaa. Aalto-yliopiston uraauurtavassa Radical Ceramics -projektissa etsitään ja tutkitaan perinteisen betonin vaihtoehtoja, joilla on potentiaalia mullistaa maailma.
Merkittävän rahoituksen saaneesta tutkimuksesta toivotaan keinoja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun muun muassa eroosion ehkäisemisessä ja ruokaturvan parantamisessa.
Hydrogen and Electric Systems -maisteriohjelma vastaa polttavimpiin työelämän tarpeisiin, kertoo ohjelmajohtaja Matti Lehtonen.
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita.
Tuotantotalouden laitos on mukana PlastLIFE-projektissa, joka on kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi.
Kestävän yritystoiminnan osaajat ovat visionäärejä, jotka keskittyvät luomaan kannattavia yrityksiä, joista on hyötyä yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Vaahdon valmistus on lähes jokaisessa tuotantovaiheessa ekologisempaa kuin sen öljypohjaisten vastineiden tai lasivillan.
Tiesitkö, että alle 60 % Aallon kuluista katetaan opetusministeriön vuosibudjetista, kun taas 40 % haetaan erilaisista muista lähteistä? Lahjoitukset ovat yksi näistä tulolähteistä: ne ovat tärkeä osa yliopiston taloudellisen kestokyvyn varmistamista.
Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei voi säästää, sillä maailman suurien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uusia osaajia ja innovaatioita.
Lahjoitus yliopistolle on sijoitus parempaan tulevaisuuteen. Yhdessä voimme ratkaista yhteiskunnan suurimpia haasteita.
Merkkipäivälahjoitus on täydellinen vaihtoehto aineettomasta lahjasta. Perusta keräys ja tee lahjoitus tieteelle, teknologialle, taiteelle ja taloudelle.
Testamentti yliopistolle on teko paremman tulevaisuuden puolesta.