Kuva. NH4-N % joka on käytettävissä erilaisissa jätevirroissa Suomessa (laskettu prosentteina NH4-N tonneista). NH4-N jätevesissä, yhdyskunnallisessa biojätteessä (MBW), virtsassa ja septisessä jätteessä laskettiin käytettävissä olevan raakamateriaalin perusteella. NH4-N MBW:ssä ja jätevesissä laskettiin ammoniumtyppenä kompostitunnelin ilmassa. Virtsa arvioitiin Suomen asukasluvun mukaan. Septinen jäte (vain musta vesi eli 10L mustaa vettä päivässä) laskettiin 18 % Suomen asukasluvun mukaan.
Kierrätettävän typen potentiaali Suomessa
Useita eri jätetyyppejä voidaan kierrättää joko kevyen tai raskaan käsittelyn jälkeen. Karjan lantaa ja kompostia orgaanisesta jätteestä on käytettu uudestaan useita kymmeniä vuosia, mutta joidenkin muiden jätevirtojen uudelleenkäyttö ei ole yhtä helposti hyväksyttävää maataloudessa. Typen ja fosforin uudelleenkäyttö kierrätettävästä sisältää tarpeeksi ravinteita lannoittamaan koko Suomen jos se hallinnoidaan oikein. Esimerkiksi fosfori Suomen karjan lannassa on tarpeeksi lannoittaakseen Suomen viljelyskelpoisen maapinta-alan jos se levitettäisiin tasaisesti (Ylivainio et al. 2014). Samalla tavalla typpeä kierrättämällä olisi mahdollista kattaa puolet Suomen typpitarpeesta (kokonaistarve on noin 300 000 tonnia vuodessa). Typpi ja fosfori Suomen populaation tuottamassa virtsassa voisi lannoittaa 73 000 hehtaaria tai 3,7 % viljelyskelpoista maapinta-alaa (150 kgN/ha) ja tuottaa 185 000 metristä tonnia ohraa (3,8 miljoonaa tonnia hehtaaria kohden (vyr.fi)). Tämä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa typen ja fosforin nestemäisiin jätefraktioihin tai fraktioihin joka erotellaan nesteen avulla, mutta kiinteän jätteen fraktioissa on suuri määrä ravinteita joka voidaan kierrättää maataloudessa.
- Julkaistu:
- Päivitetty: