Riskinarviointi osana työsuojelua
Riskinarvioinnin pääasiallinen tavoite on
Vaarojen ja haittojen tunnistaminen: Selvitetään kaikki tekijät, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Altistumisen arviointi: Määritetään miten ja kuinka paljon työntekijät altistuvat tunnistetuille vaaratekijöille (menetelmät, ohjeet ja suojaimet).
Riskin merkityksen määrittäminen: Arvioidaan riskin suuruus ja merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle (todennäköisyys ja seuraus).
Ennaltaehkäisy: Tunnistetaan ja otetaan käyttöön toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Tavoitteena on poistaa riski. Jos se ei ole mahdollista, sitä vähennetään mahdollisimman paljon.
Riskinarviointi on asiakirja, jonka avulla voidaan arvioida kokeelliseen, laboratorio- tai työpajatyöhön liittyviä riskejä. Se on myös prosessi, jossa pohditaan ja arvioidaan mihin tahansa laboratorioinstrumenttiin tai -laitteistoon tai työkoneeseen liittyviä riskejä. Riskinarviointi on pakollinen ennen uutta tai muuttunutta työtä, ja sen tulisi olla luonnollinen osa työnsuunnittelua. Riskinarviointia voidaan tarvita myös instrumenteille ja laitteille, ja siihen perehtyminen voi olla osa instrumenttikoulutusprotokollaa.
Sinun on otettava huomioon kaikki mahdolliset riskit: kemikaalit, biologiset, paine, kaasu, fyysiset vaikutukset, melu, lämpötilat, jätteet jne. On mietittävä, minkälainen riskitaso voi olla, kun puhutaan henkilövahingoista, ympäristövahingoista tai aineellisista vahingoista.
Esihenkilöiden vastuulla on varmistaa, että riskinarviointi on asianmukaisesti suoritettu. Uuden henkilöstön on perehdyttävä asiaankuuluviin riskiarviointeihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin ennen kokeellisen työnsä aloittamista.
Toteutus ja seuranta:
Aalto-yliopistossa riskinarviointi toteutetaan työpaikkaselvitysten yhteydessä sähköisen työkalun kautta (Granite Partners). Työsuojelu koordinoi tätä ja työalue toteuttaa riskinarvioinnin. Tunnukset sähköiseen työkaluun pyydetään työsuojelun kautta. Kohdennettu riskinarviointi (laboratoriot, tutkimus, pajat) tehdään työaluekohtaisesti ja on säännöllistä. Työalueet vastaavat toteutustavasta ja dokumentoinnista.
Psykososiaalisia kuormitustekijöitä (akateemiset ja palvelut) kartoitetaan säännöllisesti (mm. työpaikkaselvitys, hyvinvointikysely, MyDialogue). Toimia suunnataan esiin tulevien ilmiöiden pohjalta joko yliopistotasolla tai yksikkökohtaisesti.
Lisätietoa/Työturvallisuuskeskus, Riskien arviointi ja hallinta työpaikalla työkirja
Riskinarvioinnin jatkuva prosessi