VÄITÖS SIIRRETÄÄN SAIRASTAPAUKSEN VUOKSI. Väitös tietotekniikan alalta, DI Javier Ureña Carrion

Väitöskirjan nimi: Structured Interactions: inferring social behavior in networked systems

Tohtoriopiskelija: Javier Ureña Carrion
Vastaväittäjä: professori Esteban Moro, Network Science Institute, Northeastern University, Yhdysvallat
Kustos: professori Mikko Kivelä, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos

Vuorovaikutus on elämämme perusta. Jotkut vuorovaikutussuhteet kestävät koko elämän, kun taas toiset ovat ohimeneviä, kuten tuntemattoman henkilön sosiaalisen median postauksesta tykkääminen. Vuorovaikutus ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä, vaan se heijastaa sosiaalisia rakenteita. Hyödyntäen verkostotieteen menetelmiä ja sosiologisia teorioita tämä väitöskirja tutkii, miten ihmisten käyttäytyminen sekä muokkaa sosiaalisia rakenteita että on niiden muokkaama. Analyysi perustuu laajamittaiseen viestintäaineistoon ja matemaattisiin käyttäytymismalleihin, jotka ovat keskeisiä sosiaalisten verkostojen analyysissa.

Ensimmäinen tutkimusalue keskittyy puheluiden ja sähköpostien jättämiin jälkiin. Nämä tietokokonaisuudet ovat elintärkeitä viestintämallien, tiedonlevityksen ja muiden sosiaalisten järjestelmien ymmärtämisessä. Esimerkiksi yksi keskeinen tulos osoittaa, miten "sosiaaliset ajat" vaikuttavat viestintäverkkojen rakenteeseen. Suhteet, joissa ihmiset keskustelevat vain työaikana, eroavat niistä, joissa yhteydenpito ulottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Ensimmäiset toimivat todennäköisemmin "siltoina" verkostoissa, kun taas jälkimmäiset ovat ystävien ympäröimiä.

Toinen tutkimusalue tarkastelee, miten eriytyneet verkostot tai ryhmädominanssi voivat syntyä yksinkertaisista tavoista, joilla ihmiset luovat uusia yhteyksiä. Ehdotamme matemaattista mallia, joka osoittaa, että ystävien ystävien tapaaminen voi johtaa paikalliseen homogenisaatioon. Henkilön ystävien ystävät ovat usein samankaltaisia henkilön itsensä kanssa, mikä lisää ryhmän sisäisiä yhteyksiä ja voi johtaa verkoston segregaatioon.

Suurissa järjestelmissä ihmiset, joilla on paljon ystäviä, voivat helpommin vahvistaa suosiotaan, mikä selittää sosiaalisen median vaikuttajien seuraajamäärän kasvua. Tämä dynamiikka vaikuttaa myös ryhmiin, jolloin yksi ryhmä voi toimia ytimenä ja toinen harvalukuisempana periferiana. Mallimme osoittaa, että dominanssi voi syntyä, vaikka ryhmillä on vahva identiteetti. Kuitenkin monet reaalimaailman esimerkit, kuten poliitikot sosiaalisessa mediassa, paljastavat tilanteita, joissa vain ytimet tukevat omaa ryhmäänsä. Tällöin pienet, yhtenäiset ryhmät voivat hallita keskustelujärjestelmiä ja luoda keskitettyjä verkostoja.

Tämä väitöskirja osoittaa, miten vuorovaikutusverkostot kietoutuvat sosiaalisiin rakenteisiin, ja siinä on potentiaalisia sovelluksia sosiaalisen median suunnittelussa, epidemiologiassa ja julkisessa politiikassa.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/ 

Yhteystiedot:

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52 

Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas