Lahjoitus on kulutusvalinta
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Nostata aaltoja.
Vauhdita muutosta.
Sijoita tulevaisuuteen,
josta voit olla ylpeä.
Olemme keskellä kestävyyskriisiä ja teknologista murrosta. Digitalisaatio syvenee ja rahoitukseen kohdistuu paineita.
Tarvitsemme toimia yhtä lailla instituutioilta, yrityksiltä sekä yksityishenkilöiltä. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa odottaa sen kuuluisan 'jonkun toisen' ottavan ensimmäisen askeleen.
Meillä on tässä kampanjassa korkeat tavoitteet – ja miksi ei olisi? Opiskelijamme ja tutkijamme ahkeroivat ja vaikuttavat menestyksekkäästi niin Suomessa kuin maailmallakin, joten meidän on pysyttävä vauhdissa mukana ja mahdollistettava maailmanluokan koulutus ja tutkimustyö myös tulevaisuudessa.
Tavoitteenamme on saada vähintään 1,500 lahjoittajaa osoittamaan tukensa sekä kerätä 30 miljoonaa euroa kehityksen turvaamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä.
Liity joukkoon juhlistamaan tiedettä ja sen tekijöitä – tule mukaan kampanjaan!
Me aaltolaiset, ja aaltomieliset, olemme luonnostamme aktiivisia ajattelijoita, toimijoita ja tekijöitä. Emme kulje elämässä passiivisesti virran vietävinä. Sen sijaan kysymme kysymyksiä, astumme mukavuusalueemme ulkopuolelle ja rohkenemme tarpeen vaatiessa pysähtyä ja vaikkapa kääntyä ympäri. Nostatamme aaltoja teoillamme.
Kaikkien tekojen ei tarvitse olla isoja harppauksia tai maisemaa järisyttäviä: isossa kuvassa myös pienet askeleet ovat merkittäviä. Maailma tarvitsee yhtä lailla läpimurtoja kuin asteittaista edistymistäkin.
Et ehkä ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi, mutta koska olet päätynyt tälle sivulle, mitä todennäköisemmin sinäkin olet aallontekijä. Olet toimija. Kuulut aaltolaisten joukkoon riippumatta siitä, missä olet aikoinasi opiskellut.
Osa meistä tekee osansa maailmanluokan tutkijoina ja tulevien ammattilaisten opettajina, osa taas toimii tutkimus- ja koulutustyön mahdollistajina; osalla meistä on varaa lahjoittaa hieman, toisilla taas enemmän. Joka tapauksessa meillä kaikilla on roolimme yhteisen hyvinvointimme ja tulevaisuutemme turvaamisessa.
Aallossa ainutlaatuisuus pääsee esille, kun opiskelijat ja tutkijat pysähtyvät pohtimaan kysymyksien oikeellisuutta ennen vastauksien antamista. Osiensa summaa suurempia saavutuksia saadaan aikaiseksi, kun näennäisesti eri maailmat, eri opintoalat, kohtaavat yhteistyön merkeissä. Tästä Aallossa on pohjimmiltaan kyse: monialaisuuden käytännön mahdollistamisesta sekä tieteen, taiteen ja talouden luovasta kehittämisestä.
Aalto on paikka, jossa toimijat ja tekijät pääsevät loistamaan, kokeilemaan ja rakentamaan. Tavoitteenamme on tunnistaa ja ylistää näennäisesti vastakkaisten osapuolien yhtymäkohtia sekä luoda tilaa ja valmiuksia näissä rajapinnoissa toimimiseen. Uskomme, että juuri tämä on se ainutlaatuinen, yhteisöllinen mahdollistava ympäristö, jossa tehdään vaikuttavia tuloksia ja jossa lahjoitetut eurot päätyvät parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Lahjoituksen tekeminen on aina tavalla tai toisella hyväntekeväisyyttä, mutta entä jos ajattelisit lahjoittamista sijoittamisena. Moni sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että yhtä lailla voisit sijoittaa tulevaisuuteen, tieteen ja taiteen edistämiseen. Jos sijoittaisitkin tulevaisuuden vaikeiden päätöksien tekijöihin sekä innovaatioihin, jotka mahdollistavat asioita, joita emme vielä osaa edes kuvitella?
Yliopistolle annetuista lahjoituksista ei raportoida tuottoa prosentteina yksittäisen lahjoituksen osalta. Sen sijaan korkeakoulutukseen ja tutkimustyöhön investointi tuottaa tulosta pitkällä aikatähtäimellä Suomen kilpailukykynä, osaajapulan ratkaisuina, yhteiskunnan toimivuutena ja nuorten aikuisten hyvinvointina.
Minkälaista tulevaisuutta sinä haluat olla rakentamassa?
Aallon toiminnan aloittamisesta alkaen 15 vuotta sitten, olemme yhdessä opiskelijoiden, alumnien, tutkijoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa saavuttaneet paljon ja vauhdittaneet kehitystä monilla aloilla.
Pyrimme innovaatioihin, mutta mullistavia ideoita ja tuotteistuksia ei synny joka päivä, eikä välttämättä kaikilla aloilla edes vuosittain. Läpimurtoja edeltää usein vuosien – jopa vuosikymmenien – mittainen perustutkimuksen aika. Kehitys vaatii pitkäaikaista sitoutumista.
Yhteisen hyvinvointimme turvaamiseksi ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi kutsumme yhteisömme, alumnimme ja muut sidosryhmämme, Sinut, osoittamaan konkreettista tukea: näytetään opiskelijoillemme ja tutkijoillemme, että seisomme yhteisönä heidän rinnallaan.
Jos lahjoitat yliopistolle tänään esimerkiksi 50 €, tuo summa on 20 vuoden kuluttua 90 euron arvoinen, ja sadassa vuodessa arvo on kasvanut jo noin tuhanteen euroon*.
Jokainen euro on arvokas.
*Arvio perustuu sijoitusten pitkän aikavälin reaalituottotavoitteeseen (inflaation ylittävä tuotto).
Tarvitsemme yhteiskuntana rohkeita ajattelijoita ja tekijöitä, ja juuri siksi Aallossa koulutetaan muutoksentekijöitä. Kampanjamme myötä kutsumme nyt laajemman yhteisömme mukaan vaalimaan opiskelijoidemme ja tutkijoidemme potentiaalia. Tule mukaan pitämään huolta yhteisestä hyvinvoinnistamme.
Jotkut meistä nauttivat epämukavuusalueella oleilusta ja loistavat siellä toimiessaan. Toisia taas ajatuskin ahdistaa. Kuulutpa itse sitten kumpaan joukkoon tahansa, tarvitsemme yhteiskuntana päätöksentekijöiltämme moninaisuuden ja epävarmuuden sietämistä.
Oppikirjoja lukemalla oppii asioiden standardimalleja, mutta kun vaatimukset kasvavat, tarvitsemme luovaa soveltavuutta ja eri alojen yhteistyötä. Luovuuden ajatus- ja toimintamallit auttavat sietämään epävarmuutta ja liikkumaan eteenpäin myös pattitilanteessa: koska ei ole yhtä tiettyä päämäärää, etenemissuuntia on aina monia. Usein edes itse ensimmäisten tutkimuskysymyksien esittäjät eivät osaa kuvitella, mihin kaikkeen tutkimustulokset lopulta taipuvat.
Esimerkiksi koko Otaniemen nykyinen kvanttiteknologiaekosysteemi sai alkunsa vuonna 1970, kun professori Olli Lounasmaan johdolla rakennettiin kryostaatti, joka ensimmäistä kertaa maailman historiassa pystyi jäähdyttämään näytteitä alle millikelvinin lämpötiloihin.
Toinen hyvä esimerkki pitkäjänteisen työn tuloksista on magneettikuvauksen (MRI) ja tekoälyn (AI) yhdistelmä: 2020-luvun tekoäly tekee 80-luvun kuvantamisteknologiasta jälleen käyttökelpoista ja vieläpä uudessa ympäristössä.
Vahva magneettikenttä tuottaa tarkkaa kuvantamista, mutta vaatii kokonaisen huoneen täyttävän laitteen, joita löytyy yleensä vain isoista sairaaloista. Pienemmän, liikuteltavan MRI-laitteen – joka mahtuu esimerkiksi ambulanssiin – on käytettävä heikompia magneettikenttiä. Tähän asti heikompi signaali on tarkoittanut käyttökelvottoman epätarkkoja kuvia, mutta tekoälyn ja sen algoritmien "vahvistusvaikutuksen" ansiosta tutkijat pystyvät nyt tuottamaan entistä tarkempia kuvia myös heikommilla signaaleilla.
Tuellasi voimme jatkaa tätä tieteen kehitysmatkaa yhdessä!
Kun eri alojen ihmiset kokoontuvat yhteen, jakavat tietoa ja kysyvät kysymyksiä, syntyy mullistavia ideoita, jännittäviä alkuja ja ennennäkemättömiä sovelluksia.
Yksi näistä yhteistyöprojekteista on tämän kampanjan symboli. Kyseessä on projekti, joka on syntynyt luovasta ajattelusta, vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmentää yrittäjähenkisyyttä; projekti, joka yhdistää muotoilun ja biotuoteteknologian. Kyseessä on kimalluksesta innostuvan muotoilijan ja teknisen fyysikon urasta haaveilleen materiaalitutkijan yhteinen ponnistus, jonka tarina on vasta alussa ja tulevat sovellusmahdollisuudet moninaiset.
Aallon vahvuus ja ainutlaatuisuus tiivistettynä kauniiseen puuelementtiin: Shimmering Wood -pinssi
Monet luonnon vaikuttavimmista väreistä syntyvät ilman pigmenttejä. Riikinkukon höyheniä ja kovakuoriaisen selkää peittää erityinen nanorakenne, joka luo hehkuvia sävyjä ja saa ne kimmeltämään auringossa.
Noora Yau ja Konrad Klockars aloittivat yhteistyön ja oman puupohjaisen versionsa kehittämiseksi tästä nanorakenteesta vuonna 2017. Ihmisen tekemissä rakenteellisissa väreissä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta Nooran ja Konradin versio on ympäristöystävällinen, toisin kuin muoveista ja metalleista tehdyt, lyijyä ja muita myrkyllisiä aineita sisältävät ratkaisut.
Noora ja Konrad tekevät rakenteellista väriä nanoselluloosasta. Sitä saadaan, kun puun sisältämän selluloosan pitkät kuidut pilkotaan nanomittaan. Yksi nanometri on millimetrin miljoonasosa.
Nanoselluloosa on myrkytöntä ja uusiutuvaa. Sitä käytetään esimerkiksi lääketieteen sovelluksissa ja komposiittimateriaaleissa. Se muodostaa myös rakenteellisen värin antavan nanorakenteen – jos tietää, miten sitä tulee käsitellä.
Tämä ainutlaatuinen pinssi on konkreettinen osoitus tuestasi opiskelijoillemme ja tutkijoillemme; arvojesi ilmentymä yhteisen tulevaisuutemme puolesta.
Inspiraatio luonnosta. Uudelleen ajateltu Aallossa. Ideoitu eri alojen opiskelijoiden yhteisvoimin. Kehitetty biohajoavasta nanoselluloosasta. Herätetty henkiin 3D-printterillä. Otettu käyttöön Sinun toimestasi.
Lahjoita ja saat oman pinssisi.
Aalto, Markus
Ahdekivi, Heikki
Aho, Heimo
Aho, Jussi
Alanko, Elias
Anjala, Matti
Anttila, Linnea
Anttilainen, Mervi
Anttonen, Mika
Appelqvist, Tuula
Arenillas, Javier
Arokoski, Eelis
Aronen, Merja
Autere, Ilmo
Balandor Oy
Baldauf, Sari
Berg, Anna
Björklund, Hector
Blanz, Heidi
Bystedt, Maarit
Castrén, Sari
Ensto Invest Oy
Ferm, Niko
Finnberg Perez, Ana
Fransberg, Johan
Fu, Shuwei
Genelec Oy
Google Ireland Limited
Gylden, Kirsi
Haaramo, Virpi
Haasmaa, Ari
Halsas, Anna
Hanski, Mikko-Pekka
Harju-Jeanty, Tua-Maria
Havunen, Jussi
Hedman, Fia
Heikkala, Sinikka
Heiman, Seija
Heiskanen, Teppo
Helevuo, Heikki
Hiltunen, Elena
Hiltunen, Tarja
HKKK vuosikurssi 1964
Holappa, Lauri
Huoponen, Anne
Hynynen, Pekka
Hyttinen, Lari
Hämäläinen, Jyri
Hänninen, Markku
Hänninen, Tiina
Härme, Nora
Idänheimo, Sini
Ihatsu, Harri
Ihatsu, Sari
Ilmakunnas, Pekka
IoT Paja -säätiö sr
Jaakkola, Yrjö
Jokivuolle, Fiona
Jouhki, Timo
Järnefelt, Helena
Järvenpää, Jouko
Järvinen, Joona
Jääskeläinen, Heikki
Jääskeläinen, Pirjo
Kaario, Irmeli
Kainulainen, Kiti
Katajamäki, Kari
Kauppi, Heikki
Kautola, Helena
Kautto, Hannu
Keele Foundation sr
Keinonen, Ritva
Kekäläinen-Torvinen, Pirjo
Kevätsalo, Jukka-Pekka
Kimpi, Mikko
Kinnunen, Juha
Kivi, Vertti
Kohonen, Simo
Koivisto, Ilkka
Koivula, Antti
Koivula, Eeva
Kolehmainen, Iris
Kopra, Lotta
Korkeamäki, Timo
Koskenmies, Jari Pekka
Koskimies, Sini
Koskivaara, Ari
Kotisaari, Matti
Kovanen, Heikki
Krannila, Ville
Kulkki, Jari
Kupiainen, Janne
Kärki-Luoto, Kirsi
Kässi, Kaisa
Lagström, Tommy
Lahtela, Petteri
Laine, Anja
Lammi, Kerttu
Lammin Säästöpankki
Lankinen, Tapani
Lehväslaiho, Marja
Leikola, Kaisa
Leikola, Ossi
Leikola, Tilda
Leinonen, Tommi
Leporanta, Sarianna
Liekas, Petrus
Lind, Raimo
Linna, Annika
Linnoinen, Juhani
Lumme-Tuomala, Riitta
Luste, Sandris
Löyttyniemi, Meri
Löyttyniemi, Timo
Maa- ja vesitekniikan tuki ry
Maanavilja, Aimo
Martola, Hannu
Matikainen, Saara
Matsuzaki, Ryoji
Mickos, Mårten
Miettinen, Kirsti
Mikkola, Eveliina
Mikkonen, Annu
Myllylä, Jaana-Liisa
Mynttinen, Soili
Mäenmaa, Arto
Mäkelä, Ari
Mäkelä, Kristiina
Mäki-Kyyny, Reijo
Mäkilä, Jari
Neuvo, Yrjö
Niemelä, Ilkka
Nieminen, Jesse
Nieminen, Tero
Nokian Renkaat Oyj
Nokia Solutions and Networks Oy
Nuormala, Kimmo
Nuortimo, Helmi
Nupponen, Liisa
Nyberg, Orvokki
Oksala, Ella
Paakkala, Marika
Pakkanen, Anna
Parvikoski, Hans
Pattichis, Andreas
Peltonen, Hannele
Peltoniemi, Tarja
Penttinen, Antti J.
Pietikäinen, Jaani
Piipponen, Aino
Pohjanpalo, Ilkka
Prami, Jouko
Purén, Henna
Päätiläinen, Pekka
Pönni, Raili
Rahnasto, Nora
Rantala, Pirjo & Pekka
Rautila, Esko
Ravantti, Eero
Rehell, Kaarina
Renman, Jannica
Riikonen, Mikko
Ritala, Susanna
Ryynänen, Jussi
Saarinen, Juha
Saarinen, Risto
Sadeharju, Vesa
Salonen, Tuomo
Sere, Hanna
Seristö, Hannu
Siilasmaa, Risto
Siimes, Terhi
Siren, Matti
Sirkeinen, Yrjö
Sotamaa, Yrjö
Sundqvist, Joakim
Suoranta, Hanna
Suoranta, Mikko
Suviranta, Leena
Syvänperä, Outi
Söderholm, Jonna
Talvioja, Tuomas
Taussi, Thomas
Thominvest Oy
Tikkanen, Sirpa
Toijala, Outi
Toivola, Ali
Toivola, Tiina
Toivonen, Reijo
Toivonen, Satu
Tuomala, Juha
Tuominen, Marjut
Tuomivaara, Virpi
Turunen, Topi
TWP Trading Oy
Tötterman, Laura
Uusitalo, Liisa
Valtokari, Jarmo
van Dijk, Maj
Vanhanen, Juha
Varjonen, Tommi
Vaskikari, Valtteri
Viirola, Pekka
Vikkula, Kaisa
Virkkunen, Eeva-Liisa
Virtanen, Elettra
Virtanen, Marjatta
Virtanen, Teemupekka
Voipio, Marja
Voipio, Tauno
Vuorineuvos Tekn. ja Kauppat. tri h.c. Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö
Väisänen-Paraone, Elina
Väljä, Tapani
Väätäinen, Seppo
Wardi, Camilla
Weisell-säätiö sr
Wirén, Richard
Et ole vielä antanut lupaa asettaa vaadittavia evästeitä Panopto videoille. Hyväksy vaaditut evästeet nähdäksesi tämän sisällön.
Kurkkaa, minkälaiseen hyötykäyttöön lahjoituksesi saattaa päästä.
Lahjoitus yliopistolle on kulutusvalinta siinä missä uuden paidan ostaminenkin.
Lahjoituksilla on suuri merkitys apurahoja vastaanottaville Aalto-yliopiston ukrainalaisille opiskelijoille.
Kansainvälinen opiskelijavaihto on oleellinen osa monen Kauppakorkeakoulun opiskelijan opintoja.
Tekeillä on myös hanke liikkuvan aivohalvausyksikön kehittämiseksi.
Noora Yau, Anna Semi ja Konrad Klockars taikovat puusta säihkettä, joka ei vahingoita ihmistä eikä ympäristöä.
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Muotoilun opiskelijoiden innovaatio palkittiin Metsäteollisuus ry:n ja Puunjalostusinsinöörit ry:n järjestämässä kilpailussa.
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Arkkitehti Annikki Paasikiven stipendirahasto toimii Aalto-yliopistossa aktiivisesti osana koulutusalojen rahastoja. 1950-luvulla perustetusta rahastosta jaetaan vuosittain kymmenittäin stipendejä arkkitehtiopiskelijoille.