Väitös taloustieteen alalta, VTM Maarit Olkkola

Väitöskirjan nimi: Essays on Health Policy and Human Capital

Tohtoriopiskelija: Maarit Olkkola
Vastaväittäjä: Prof. Miriam Wüst, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska
Kustos: Prof. Matti Sarvimäki, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että lapsiin kohdistuvan julkisen politiikan arvioinnissa on otettava huomioon myös mahdolliset pitkän aikavälin hyödyt, kuten muodostuva inhimillinen pääoma. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista kaksi ensimmäistä käsittelee julkisen lastenneuvolajärjestelmän perustamista Suomeen. Kolmas osatutkimus käsittelee tuhkarokkoa vastaan tehtyä julkista rokotuskampanjaa Yhdysvalloissa.

Julkinen lastenneuvolajärjestelmä perustettiin Suomeen 1940-luvulla. Vielä 1930-luvulla joka yhdeksäs suomalainen lapsi kuoli alle viisivuotiaana ja pienten lasten kuolleisuus oli ennen toista maailmansotaa lähes kaksinkertaista esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. 1940-luvulla Suomen lapsikuolleisuus puolittui sodasta huolimatta, mutta mikroaineistolla ei ole aiemmin tutkittu sitä, miten neuvoloiden perustaminen maaseudulle vaikutti tähän kuolleisuuden laskuun.

Väitöskirjan ensimmäisen osatutkimuksen mukaan vuoden 1944 neuvolalain jälkeen maaseutukuntiin perustetut lastenneuvolat laskivat lasten kuolleisuutta olennaisesti: yli yhden kuukauden mutta alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus eli postneonataalikuolleisuus laski yli 25 prosenttia ja 1–4-vuotiaiden poikien kuolleisuus jopa yli 60 prosenttia.

Tutkimuksen tulokset alle yksivuotiaiden kuolleisuuden laskusta ovat samansuuntaisia niiden tulosten kanssa, joita on saatu lasten terveyspalveluiden perustamisesta samoihin aikoihin muissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa lasten terveyspalvelut eivät aluksi kuitenkaan koskeneet yli yksivuotiaita. Siten väitöskirjatutkimus tuo erityisesti uutta tietoa julkisten terveyspalveluiden vaikutuksesta yli yksivuotiaiden kuolleisuuteen. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa julkaisussa.

Väitöskirjan toisen osatutkimuksen mukaan 1940-luvulla lastenneuvolan piiriin päässeet maaseudun lapset kouluttautuivat pidemmälle ja tienasivat enemmän aikuisina kuin ne lapset, joiden kunnassa ei vielä ollut neuvolaa. Vaikutukset koulutus- ja tulotasoon olivat positiivisia niille lapsille, jotka olivat alle nelivuotiaita, kun neuvola perustettiin kuntaan. Täten näyttää siltä, että lastenneuvolajärjestelmä lisäsi maaseudun lasten inhimillistä pääomaa.

Alle yksivuotiaiden terveyspalveluiden perustamisen vaikutukset inhimilliseen pääomaan ovat muissa Pohjoismaissa olleet erilaisia keskenään. Osassa tutkimuksia positiivisia vaikutuksia ei ole havaittu, kun taas osassa ne ovat olleet samansuuntaisia tämän väitöskirjatutkimuksen kanssa. Tutkimuksen tulokset täydentävät täten olemassa olevaa tietoa aiheesta ja laajentavat sitä erityisesti yli yksivuotiaiden lasten osalta. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa julkaisussa.

Väitöskirjan kolmannen osatutkimuksen mukaan ensimmäinen maanlaajuinen rokotuskampanja tuhkarokkoa vastaan lisäsi koulutustasoa Yhdysvalloissa. Tuhkarokko oli 1960-luvulla hyvin yleinen tauti, jonka sairastivat lähes kaikki lapset, pääasiassa alakouluiässä. Vuosina 1967–1968 järjestetyn kampanjan aikana Yhdysvalloissa jaettiin lähes 12 miljoonaa annosta tuhkarokkorokotetta, minkä ansiosta taudin esiintyvyys laski 90 prosenttia. Tutkimuksen tulosten mukaan rokotuskampanja nosti koulutustasoa hiukan niissä amerikkalaisissa syntymäkohorteissa, jotka olivat rokotuskampanjan piirissä tai hyötyivät taudin vähentymisestä. Tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa tuhkarokkorokotuksella olleen positiivinen vaikutus koulutustasoon, ja se on julkaistu terveystaloustieteen johtavassa tieteellisessä lehdessä (Journal of Health Economics).

Avainsanat: terveyspolitiikka, inhimillinen pääoma, terveydenhuolto, lapsikuolleisuus, rokotus

Väitöskirjatutkimusta rahoittivat Yrjö Jahnssonin säätiö, OP-ryhmän tutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja Suomen Akatemia.

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/