Teollisen internetin kampus

Tutkimus

Teollisen internetin kampuksen tutkimusta suorittavat Insinööritieteiden, Perustieteiden ja Kemian tekniikan korkeakoulut. Suurin osa tutkimuksestamme liittyy tuotannon ja rakentamisen aloihin.
Industrial Internet Campus_Research

Tuotanto

5G kohtaa teollisen internetin (5G@II)

Kuinka yritykset saavat käyttöönsä ja hallitsevat jopa 50 miljardia älyanturia ja muuta laitetta luodakseen lisäarvoa soveltamalla teollista internetiä? 5G kohtaa teollisen internetin -projektissa tutkimme 5G-infrastruktuurin ja -arkkitehtuurin käyttämistä kustannustehokkaan, yleisesti skaalattavan ja turvallisen perustan rakentamisessa teolliselle internetille. Tätä varten suunnittelemme 5G-palvelujohtamisjärjestelmän ja pilotoimme sitä teollisuuden käyttötarkoituksissa hyödyntäen alustoinamme Aalto-yliopiston teollisen internetin kampusta (AIIC) sekä TAKE-5 5G-alustaa. Yhteydenotot: Professori Martti Mäntylä, Aalto-yliopisto

Teollisuuden digitaalinen murros (DDI) 

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Kuusivuotista projektia (2015–2020) rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. 

Tulevaisuuden tehdas 

Tulevaisuuden tehdas -projekti muuttaa Suomen tuotantoteollisuuden ketteräksi, huipputekniseksi tuotantopalveluiden tarjoajien ja tuotantotoiminnan integroijien verkostoksi. Yhteydenotot: Professori Valeriy Vyatkin, Aalto-yliopisto

Finnish Industry New Age 3D -projekti

Projektin tavoite on parantaa suomalaisen valimo- ja tuotantoteollisuuden valmiuksia hyödyntää digitaalista teknologiaa, kuten teollista internetiä ja 3D-tulostusta. Yhteydentotot: Roy Björkstrand, Aalto-yliopisto 

TwinRotor

TwinRotor-projektissa kehitämme rotaatioon perustuvien laitteiden toimintaa digitaalisen kaksosen avulla. Hyödynnämme teollisen internetin menetelmiä parantaaksemme tiedon kulkua laitteiston, simulaatioon perustuvien virtuaaliantureiden ja massadata-analyysien välillä. Näin saamme tietoa siitä, kuinka voimme kehittää rotaatioon perustuvien laitteiden rakennetta, ja pystymme lisäämään laitteiden toiminnallista tehokkuutta sekä parantamaan laitteilla valmistettujen tuotteiden laatua. Projektin laajempi tieteellinen tavoite on tutkia, kuinka teollisen internetin menetelmiä voidaan soveltaa erityisesti kehittyneessä konerakennustekniikassa. Yhteydenotot: Professori Petri Kuosmanen, Aalto-yliopisto

SmartCom

SmartCom-projektissa kehitämme ja luomme perustan selkeälle, universaalille, turvalliselle ja yhtenäiselle tavalle välittää metrologista dataa esineiden internetissä ja teollisuus 4.0:ssa. Kaksi eurooppalaista tutkimusprojektia, jotka kuuluvat Euroopan metrologian innovaatio- ja tutkimusohjelmaan (EMPIR) ja joita EU on rahoittanut yhteensä 3,6 miljoonalla eurolla, kehittävät metrologisen datan välittämistä varten SI-järjestelmään ja yhtenäiseen metrologiseen infrastruktuuriin perustuvan viitekehyksen, jonka avulla voidaan arvioida ja välittää kvantitatiivista dataa luotettavasti esineiden internetin verkostoissa ympäri maailman. Nämä kolmivuotiset projektit (toukokuu 2018–kesäkuu 2021) ovat:

  • SmartCom, jonka keskeinen tavoite on perustaa turvallinen, selkeä ja yhtenäinen tapa välittää dataa kaikissa metrologisen datan viestintäverkostoissa. SmartCom-projektin vastuututkijana Aalto-yliopistossa toimii Professori Petri Kuosmanen
  • Met4FoF, jossa luodaan metrologinen viitekehys mittausepävarmuuksien arvioimiseksi mittausdatan koko elinkaarelle teollisen internetin verkostoissa. 

DigiTwin

DigiTwin-tutkimusprojektissa hyödynnetään kattavilla digitaalisilla järjestelmillä varustettua kattonosturia, jonka Konecranes lahjoitti Aalto-yliopistolle vuonna 2016. Projekti keskittyy digitaalisten kaksosten suurimpaan hyötyyn eli laitteen – tässä tapauksessa nosturin – liittämiseen sen digitaaliseen kaksoseen rakennetta, tuotesuunnittelua ja elinkaarta myöten.  Projektin kumppaneita ovat Konecranes, Siemens Osakeyhtiö, Ideal PLM, RD Velho ja Remion. Lisäksi projektiin muodostetaan laajempi verkosto yrityksistä ja organisaatioista, jotka voivat hyötyä siinä tehtävästä tutkimuksesta. Digitaalisia kaksosia voidaan hyödyntää kaikenlaisten teollisuuden tuotteiden kanssa, ja tutkimusprojektin tarkoituksena on kehittää menetelmiä ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko suomalaista teollisuutta digimurroksessa. Projektin rahoittaa Business Finland. Yhteydenotot: Juuso Autiosalo

Rakentaminen

bIoTope-projekti

bIoTope-projekti (Building an IoT Open innovation Ecosystem for connected smart objects) luo pohjan avointen innovaatiojärjestelmien kehittämiselle rakentamalla alustan, jonka avulla yritykset voivat helposti luoda uusia esineiden internetin järjestelmiä mahdollisimman pienellä investoinnilla. Alustan avulla yritykset voivat hyödyntää saatavilla olevaa tietoa nopeasti käyttäen internetiin yhteydessä olevien älylaitteiden kehittyneitä järjestelmien järjestelmät (SoS) -valmiuksia. 

Horisontti 2020 -kumppaneihin kuuluvat Aalto-yliopisto, Luxemburgin yliopisto, Ecole Polytechnique Federale de Lausanne, Fraunhofer, BIBA, CSIRO, The Open Group, BMW, Eccenca, OpenDataSoft, Cityzen Data, Holonix, Itrust Consulting, Enervent, Control Things, S-practice, Forum Virium Helsinki, GrandLyon, IRISnet, cirb.brussels, Bruxelles Mobilite ja ITMO-yliopisto. Yhteydenotot: Vastuututkija, professori Kary Främling

Rakennusten elinkaaren arvon parantaminen (DIGIBUILD-projekti)

Projekti tähtää teknologiaan ja suorituskykyyn perustuvaan liiketoimintaekosysteemiin, jossa käytettäviä rakennuksia ja rakennusjärjestelmiä parannellaan ja uusitaan jatkuvasti, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut saadaan hyödynnettyä. Kehitämme etenemissuunnitelman järjestelmille ja menetelmille, joilla rakennettua ympäristöä voidaan parannella jatkuvasti. Projekti suoritetaan 1.3.2016–28.2.2018.  Yhteydenotot: Vastuututkija, professori Jan Holmström

Suora digitaalinen rakentaminen 

Suora digitaalinen rakentaminen tähtää rakennusteollisuuden toimintojen jatkuvaan kehittämiseen tarttumalla uusien teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rakentaminen suoritetaan suoraan suunnitellusta mallista ilman asennusta, koneistusta tai tulkintaa. Yhteydenotot: Apulaisprofessori Antti Peltokorpi

Teollinen internet älyrakennuksissa

Projektissa kehitetään integroituja esineiden internet -ratkaisuja, jotka jakavat dataa saumattomasti rakennuksissa käytettävien eri järjestelmien välillä. Esimerkiksi toimistotiloissa tämä voisi tarkoittaa pääsyä tietoon vapaista kokoushuoneista tai kahvilan jonon pituudesta sekä äärimmäisen helppoa työpisteen lämpötilan ja valaistuksen säätämistä. Yhteydenotot: Professori Heikki Ihasalo

Älykäs rakennustyömaa (iCONS-projekti)

iCONS-tutkimusprojekti pyrkii mullistamaan rakentamisen johtamisen älykkäillä dataan perustuvilla järjestelmillä. Projektin rahoittavat Tekes ja kahdeksan suomalaista yritystä, joihin kuuluu loppukäyttäjiä rakennus- ja laivanrakennusaloilta, ohjelmistoyrityksiä sekä suuri teleoperaattori.  

Projektin kansainväliseen tukiverkostoon kuuluu yhteistyökumppaneita Yhdysvalloista, Kiinasta, Brasiliasta ja Israelista. Yhdysvaltalaiset, kiinalaiset ja brasilialaiset rakennusalan yritykset arvioivat iCONS-projektissa kehitetyn ratkaisun liiketoimintamahdollisuudet ja pilotoivat järjestelmän maissaan. Kunkin maan huippuyliopistot koordinoivat paikallisia case-tutkimuksia ja tukevat projektia antamalla sen käyttöön aiempaa tutkimustietoa ja teknologiaa. Lisäksi ne aloittavat omat rinnakkaiset tutkimusprojektinsa. Projekti suoritetaan 2016–2018. Yhteydenotot: Professori Olli Seppänen

Esineiden internetin optimoima rakennusten energiankäyttö (REINO)

REINO-projekti kehittää älykästä energiankäytön hallintaa asuin- ja toimistorakennuksiin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Rakennusten osuus maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta on noin 40 %. 10 prosentin energiansäästö tarkoittaisi pelkästään Euroopan mittakaavalla 27 miljardin euron vuotuista markkinaa. Erilaisten uusiutuvien energiamuotojen tuotannon lisääminen tarkoittaa kasvavia vaatimuksia muun energiajärjestelmän joustavuudelle. Tässä projektissa kehitämme älykästä energiajärjestelmän kysynnänhallintaa yhteistyössä kasvuun tähtäävien suomalaisten yritysten kanssa. Kehitettävät ohjausalgoritmit voidaan säätää erilaisiin tilanteisiin ja joustavuustavoitteisiin sopiviksi. Ohjausalgoritmit sallivat myös väliaikaisen huonetilan olosuhteiden (lämmitys, ilmastointi, viilennys jne.) heikentämisen käyttäjän asettamien rajojen perusteella. Tällä saavutetaan säästöjä energiakustannuksissa. Projektissa kehitetään näitä ohjauslaitteita ja -algoritmeja, demonstroidaan niiden käyttöä oikeissa rakennuksissa, arvioidaan saavutettuja säästöjä ja autetaan yrityksiä kasvamaan kansainvälisiksi. REINO-projektiin osallistuvat yritykset: Finnish Energy, Fidelix, Fourdeg, Granlund, Residentia, Solixi ja SRV. Lisäksi projektiin osallistuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Pääosa rahoituksesta tulee Tekesiltä osana sen Challenge Finland -rahoitusvälinettä. Projekti yhdistää Aalto-yliopiston energian ja teollisen internetin tutkimuksen. Yhteydenotot: Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto

RealGo

RealGo-projektissa kehitetään rakennusalalle uusia digitaalisia ratkaisuja parantavia lähestymistapoja. Projektissa pilotoidaan käyttäjien mieltymyksiä vastaavaksi Aalto Space -sovelluksella säädetty sisäilma sekä uusia älyrakennuspalvelujen liiketoimintakonsepteja. Yhteydenotot: Antti Säynäjoki  

RealityCapture

RealityCapture-projekti tutkii rakennusprojektin laserskannauksen ja fotogrammetrian avulla tapahtuvaa automaattista seurantaa. Yhteydenotot: Professori Olli Seppänen 

Secure Open Federation for Internet Everywhere (SOFIE)

EU:n Horisontti 2020:een kuuluva projekti määrittää esineiden internet -liittoarkkitehtuurin ja kehittää sitä vastaavan kehyksen. Kehys toteutetaan ja sen toiminta sekä kaupallinen kannattavuus arvioidaan kenttätesteillä. Liittotyyppisestä lähestymistavasta esineiden internetiin vakiinnutetaan alan merkittävä edesauttaja. Projekti suoritetaan 2018–2020. Yhteydenotot: Vastuututkija, professori Pekka Nikander

  • Julkaistu:
  • Päivitetty: