Ohjeet esitarkastajille (Perustieteiden korkeakoulu)

Väitöskirjan yleiset laatuvaatimukset Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto pyrkii väitöskirjoissa mahdollisimman korkeaan laatuun.

• Väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa.
• Väitöskirjassa uudet tulokset on esitettävä selkeästi ja tieteelliset vaatimukset täyttävästi.
• Oman työn osuus tutkimuksessa tai taiteellisessa produktiossa tulee olla riittävä ja selvästi osoitettavissa.
• Tutkimusmenetelmien tulee olla sellaisia, että ne täyttävät tieteelliselle tai taidelähtöiselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset.
• Väitöskirjan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisesti kestäviä periaatteita.

Esitarkastukseen jätetyn käsikirjoituksen tulee olla viimeistelty ja kieliasultaan moitteeton.

Väitöskirjan muodot

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:

1. Monografia
2. Artikkeliväitöskirja
3. Esseeväitöskirja
4. Muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ
    

1.Monografia

Monografia on yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu väittelijän työhön, ja on väittelijän itsensä kirjoittama. Monografiassa voidaan viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin. Väittelijän oman työn osuus tulee kuvata väitöskirjassa.

Väitöskirjassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät ja saadut tulokset sekä esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista ja arvio työn merkityksestä tieteenalalla.

Tarkastus:

Monografiaväitöskirjan tarkastaminen vaatii erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, koska sisältö tarkastetaan tällöin useimmiten ensimmäistä kertaa.

2. Artikkeliväitöskirja (yhdistelmäväitöskirja)

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkelikokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit on julkaistu tai lähetetty julkaistavaksi asianomaisen tieteenalan arvostetulla foorumilla (esimerkiksi tieteellinen sarja, konferenssijulkaisu tai muu teos), jossa on käytössä tieteellinen vertaisarviointikäytäntö (peer review). Väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös artikkeleita, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjaan vaadittava artikkeleiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta, tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä opiskelijan oman osuuden painoarvosta julkaisuissa.

Artikkeleihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Samaa julkaisua voidaan käyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa, mikäli tekijöiden oma osuus julkaisussa on osoitettavissa.

Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, joka antaa kokonaiskuvan väitöstutkimuksen sisällöstä. Yhteenveto sisältää luettelon väitöskirjaan sisältyvistä erillisjulkaisuista sekä kuvaa väittelijän itsenäisen työn osuuden erillisjulkaisujen sisällöstä.

Tarkastus:

Artikkeliväitöskirjassa kaikki julkaisut tai ainakin osa niistä ovat yleensä jo vertaisarvioituja. Tarkastaminen kohdistuu tällöin perusteellisimmin julkaisemattomiin julkaisuihin sekä yhteenveto-osaan.

3. Esseeväitöskirja

Esseemuotoinen väitöskirja koostuu tieteellisistä esseistä ja kokoavasta yhteenveto-osasta. Esseiden ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta.

Jokaisen esseentulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Esseiden tulee ensisijaisesti perustua tekijän omaan tutkimustyöhön, mutta myös yhteisesseitä voidaan hyväksyä väitöskirjan osaksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus.

Väitöskirjaan vaadittava esseiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta ja tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä tekijän oman osuuden painoarvosta esseissä.

Yhteenveto-osassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto sisältää kuvauksen väittelijän itsenäisen työn osuudesta esseissä.

Tarkastus: Esseeväitöskirjassa tarkastaminen kohdistuu erityisellä tarkkuudella ja huolella julkaisemattomiin esseisiin sekä yhteenveto-osaan.

Esitarkastajan lausunto

Esitarkastajan tehtävänä on selvittää omassa lausunnossaan, täyttääkö esitetty väitöskirja väitöskirjalle yleisesti asetettavat laatuvaatimukset ja onko väitöskirja valmis julkaistavaksi. Esitarkastajaa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Väitöskirjan tieteellinen oikeellisuus ja hypoteesien tai tutkimuksen tavoitteiden selkeys, kiinnittäen erityistä huomiota niihin väitöskirjan osiin, jotka eivät ole aiemmin läpikäyneet tieteellistä arviointiprosessia 
2. Väittelijän oman tutkimuspanoksen riittävyys (erityisesti kun väitöskirjaan sisältyy yhteisjulkaisuja) 
3. Tutkimustulosten merkitys ja asema alan tutkimuskentässä
4. Työn laajuus ja aineiston riittävyys
5. Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
6. Väitöskirjan rakenteen johdonmukaisuus
7. Kirjallisuusviittaukset, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
8. Kieliasu

Esitarkastajan tulee lausunnossaan antaa lyhyt yhteenveto väitöskirjatyön tärkeimmistä uusista tieteellisistä tuloksista ja suurimmista ansioista sekä todetuista puutteista. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että esitarkastaja ryhtyy työn ohjaajaksi tai paneutuu liiaksi kehitysehdotuksiin. Esitarkastaja voi tarvittaessa keskustella väittelijän tai väitöskirjatyön vastuuprofessorin kanssa väitöskirjaan liittyvien seikkojen tarkistamisesta. Väitöskirjatyötä ei kuitenkaan pidä kehittää yhdessä väittelijän kanssa ennen lausunnon kirjoittamista, vaan tarvittavat korjaukset sekä kehitysehdotukset mainitaan esitarkastuslausunnossa.

Esitarkastajan tulee myös arvioida onko käsikirjoitus valmis julkaistavaksi sellaisenaan väitöskirjana, vai vasta tarvittavien korjausten jälkeen. Mikäli esitarkastaja ei edellytä tehtävän korjauksia, lausunnon pituudeksi riittää hyvin 1-2 sivua. Mikäli esitarkastaja lisäksi haluaa esittää kommentteja tai ehdotuksia väitöskirjan jatkokehittämistä varten (esim. tukea julkaisemattoman artikkelin kehittämistä), esitarkastajan tulee lausunnossaan selkeästi mainita että nämä kommentit eivät vaadi mitään muutoksia väitöskirjan käsikirjoitukseen ennen kuin se voidaan julkaista väitöskirjana.

Pieniä stilistisiä korjausehdotuksia voi joko sisällyttää lausuntoon tai lähettää suoraan väitöskirjan tekijälle. Jos stilistisiä korjausehdotuksia lähetetään suoraan väitöskirjan tekijälle, tämä tulee mainita esitarkastuslausunnossa. Jos esitarkastaja vaatii suuria korjauksia käsikirjoitukseen, esitarkastajan tulee myös lausua tarvitaanko käsikirjoituksen uusintatarkastus ennen väitöskirjan julkaisemista. Jos uusintatarkastus tarvitaan, mainitsethan oletko käytettävissä uusintatarkastajana.

Lausuntonsa lopussa esitarkastajan tulee selkeästi esittää kannanottonsa voidaanko väitöskirja julkaista sen jälkeen kun tarvittavat korjaukset on tehty (jos niitä on esitetty).

Väitöskirjapalkinto

Perustieteiden korkeakoulussa 10% väitöskirjoista palkitaan väitöskirjapalkinnolla. Jos esitarkastaja pitää väitöskirjaa poikkeuksellisen ansiokkaana kansainvälisellä tasolla ja suosittelee väitöskirjaa huomioitavaksi väitöskirjapalkinnolla, häntä pyydetään erittelemään se lausunnossaan.

Lausunnon toimittaminen

Esitarkastajaa pyydetään antamaan vapaamuotoinen lausuntonsa neljän viikon kuluessa virallisen lausuntopyynnön saapumisesta, jotta väitöskirjan tarkastusprosessi korkeakoulussa voidaan viedä säädetyssä kokonaisajassa läpi. Lausunto toimitetaan tohtorinkoulutusneuvostolle. Lausunto pyydetään kirjoittamaan englanniksi. Esitarkastajien tulee toimittaa omat, erilliset lausuntonsa.

Lausunnot saatuaan tohtorinkoulutusneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä. Päätöksenteossaan neuvosto huomioi esitarkastuslausunnot sekä mahdollisen tohtorikoulutettavan tekemän vastineen. Tohtorinkoulutusneuvosto voi harkintansa mukaan pyytää väittelijää tekemään vastuuprofessorin vahvistamia muutoksia käsikirjoitukseen ennen väittelyluvan myöntämistä. Se voi myös harkintansa mukaan lähettää korjatun käsikirjoituksen uudelle esitarkastuskierrokselle.

Väitöskirjan julkaiseminen

Huomioithan, että kun tohtorinkoulutusneuvosto on myöntänyt väittelyluvan, väitöskirja tullaan julkaisemaan jo ennen väitöstilaisuutta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52.