10 vuotta finanssikriisiä – mikä pankkeja vaivaa?

Syksyn 2008 tapahtumat vaikuttavat edelleen meidän kaikkien elämään. Yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys Lehman Brothers meni silloin konkurssiin ja koko maailman talous ajautui taantumaan. Tapahtumat etsivät vertaistaan 1930-luvun lamasta, joka oli erittäin tuntuva globaalisti.

”Reilut 10 vuotta sitten Yhdysvalloissa alkoi lama. Euroopassa ensin ajateltiinkin, että kyseessä on vain amerikkalaisten päänsärky. Pian me eurooppalaiset kuitenkin huomasimme, ettei näin ollutkaan ja että eurooppalaiset pankit eivät olleetkaan niin vakavaraisia kuin aiemmin ajattelimme. Silloin veronmaksajat ja regulaattorit päättivät, että vastaavaan tilanteeseen, jossa veronmaksajien rahoilla jouduttiin pelastamaan pankkeja, ei haluta ajautua uudestaan. Pankeilta alettiin vaatia muun muassa aiempaa vahvempaa vakavaraisuutta”, professori Vesa Puttonen kertoo.

Vuoden 2012 helmikuussa nähtiin, että muutamat pankit pystyvät ratkaisemaan pääomahankintansa. Monilla pankeilla oli kuitenkin suuri riski olla saamatta pääomia kasaan.

Professori Puttosen mukaan Euroopassa taloutemme on hyvin pankkikeskeinen, toisin kuin Amerikassa. Amerikassa on toki isoja pankkeja, mutta yritykset hankkivat rahoitusta myös muualta.

”Euroopassa olemme tottuneet siihen, että jos yritys tarvitsee rahaa, se menee pankkiin. Tämä on eurooppalainen käytäntö. Jos pankit yskivät, niin silloin yritykset eivät saa niiltä rahoitusta. Etelä-Euroopassa tämä on ollut yrityksille erittäin iso ongelma, koska heidän pankkinsa ovat olleet todella huonossa kunnossa. Emme siis voi puhua pelkästään finanssikriisistä, emmekä pelkästään pankkien ongelmasta, vaan lamalla on todellakin ollut vaikutusta meidän jokaisen elämään viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana”, Vesa Puttonen sanoo.

Mitä sitten pankeissa on tapahtunut, Vesa Puttonen?

”Pankkien osakekurssit ovat tulleet alas, Amerikassa kurssit ovat menneet ylös. Euroopassa pankkien liiketoimintaan on pitänyt sitoa lisää omistajien pääomia. Pankkeja on pitänyt lisäpääomittaa, ja niiden kannattavuus on heikentynyt. Erityisesti näin on ollut niiden pankkien kohdalla, joilla on vain ns. peruspankkitoimintaa eli talletusten vastaanottoa ja lainanantoa. Sellaiset pankit, jotka eivät ole ymmärtäneet luoda myös uusia liiketoimintamuotoja, kuten sijoitusrahoitusliiketoimintaa, ovat ongelmissa. Suomalaiset ovat tämän onneksi ymmärtäneet, ja niillä meneekin suhteellisen hyvin”, Puttonen kertoo.

Puttonen: ”Illan panelistit muodostavat unelmapaneelini”

”En olisi voinut saada tähän paneeliin parempia osallistujia. Olen onnekas, että kaikki kolme rahoitusalalla johtotehtävissä toimivaa vaikuttajaa vastasivat myöntävästi kutsuuni”, Vesa Puttonen sanoo. Marraskuun 7. päivänä Kauppakorkeakoululla järjestettävän Better Business – Better Society -seminaarin panelisteina ovat Jukka Vesala, Timo Löyttyniemi ja Esko Aho.

Helsingin kauppakorkeakoulusta väitellyt KTT Jukka Vesala työskentelee Nordean Group Credit Risk Control -yksikön johtajana vastaten Nordea-konsernin luottoriskien valvonnasta. Tätä ennen hän on toiminut Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan johdossa ja osastopäällikkönä Finanssivalvonnassa. Hän on myös toiminut esimerkiksi Euroopan pankkivalvojan EBAn johtokunnassa sekä Euroopan Investointipankin EIB:n tarkastusvaliokunnassa.

KTT Timo Löyttyniemi, joka hänkin on väitellyt Helsingin kauppakorkeakoulusta, toimii EU:n kriisinratkaisuneuvoston (SRB) varapuheenjohtajana. Hän on toiminut Brysselissä vuodesta 2015 alkaen, ja hänen viisivuotiskautensa jatkuu tämän vuoden loppuun asti. EU:n kriisinratkaisuneuvosto (The Single Resolution Board, SRB) vastaa ongelmapankkien ratkaisusta pankkiunionin alueella. SRB vastaa myös EU:n kriisinratkaisurahastosta (The Single Resolution Fund, SRF), johon on nyt kerätty lähes 33 mrd euroa pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla. Rahaston tavoitekoko on noin 60 mrd euroa. Löyttyniemi on aiemmin työskennellyt mm. Valtion Eläkerahaston toimitusjohtajana.

Kauppakorkeakoulussa Executive in Residence -tehtävässä vaikuttava Esko Aho toimii Cinia Oy:n ja Adven Groupin hallitusten puheenjohtajana. Hän on myös Sberbankin hallintoneuvoston jäsen ja JP Morganin neuvonantaja. Aho koordinoi kotimaiset ja kansainväliset toimeksiannot omistamansa Verbatum Oy:n kautta.   

Katso myös torstaina 7. marraskuuta järjestettävän Better Business – Better Society -seminaarin tapahtumatiedot: https://bit.ly/2MZBDCv

Professori Vesa Puttosta haastatteli Terhi Ollikainen.