Aallon tutkijat vauhdittavat vihreää siirtymää ABB:n veturiohjelman hankkeissa

Miten kehittää mahdollisimman toimivia ratkaisuja vihreän siirtymän vauhdittamiseen? Miten varmistaa Suomen edelläkävijäasema hiilineutraaliuden saavuttamisessa? Tai miten pidetään huolta koko energiajärjestelmän turvallisuudesta ja resilienssistä jatkossakin? Teknologiayritys ABB:n vetämä viisivuotinen Green Electrification 2035 -veturihanke kokoaa tutkimus- ja yritysmaailmojen osaajia yhteisiin ekosysteemeihin, joissa muun muassa näihin kriittisiin kysymyksiin etsitään oikeita, konkreettisia ratkaisuja.

Vetyteknologioita, alustataloutta ja sähkömoottoreita

ABB on Aalto-yliopiston eri korkeakouluille pitkäaikainen ja tärkeä strateginen kumppani, joten Aallon tutkijoita on myös veturihankkeen ekosysteemeissä mukana monelta eri alalta. Monitieteistä tutkimusta tehdään paitsi professori Tanja Kallion ryhmässä modernien vetyteknologioiden, myös esimerkiksi apulaisprofessori Kimmo Karhun vetämänä alustatalouden ja verkostovaikutusten parissa. Mutta toki perinteinen yhteistyö kone- ja sähkötekniikan osaajien kanssa nivoutuu saumattomasti osaksi veturihanketta, kuten apulaisprofessori Raine Viitalan esimerkki osoittaa. 

Simo Säynevirta muistuttaa, että vihreään siirtymään tähtäävästä veturihankkeesta huolimatta – ja toki myös sen myötä – tämä ABB:n ja Aallon yhteistyön perinteisin alue on pysynyt ja pysyy ennallaan, ja tarve niin sähkö- kuin konetekniikankin insinööriosaamiselle jatkuu.

”Olemme esimerkiksi sähkötekniikan koulun ja tehoelektroniikan kehityksessä tehneet pitkään Aallon kanssa hyvää yhteistyötä ja se on varmasti edelleenkin se ydin, joka jatkaa”, Säynevirta sanoo.

Säynevirta ja Hovila kertaavat veturihankkeessa jo aikaansaatuja tuloksia, muun muassa yrityksen kahden teknologia-alustan avaaminen muiden toimijoiden käyttöön. Juuri perinteisen yhteistyökuvion, eli tehoelektroniikkaan ja niiden ohjausmenetelmiin liittyvän alustan kehittämisessä on myös Aallolla ollut rooli.

”Tavoitteena on tuoda joustavuutta erilaisten järjestelmien rakentamiseen lisäämällä toiminnallisuutta ja päivittämällä ohjelmistoja. Sen sijaan, että tekisimme kaikki tulevaisuuden sovellukset itse, olemmekin avanneet alustoja muille, jotta he pystyvät tekemään omia sovelluksia lähemmäs sitä laitteen ydintä. Me tuomme avoimuutta ja joustavuutta laitealustoihin, että ne jatkossa nopeammin ja laajemmin palvelevat eri sovelluksia – joita kaikkia me emme ehkä tänä päivänä vielä tiedäkään”, Petri Hovila sanoo.

ABB:n ja Aallon arvokasta yhteistyötä hyvä kehittää edelleen

Paitsi vetyinnovaatioiden ja Green Electrification 2035 -veturihankkeen, myös muiden yhteistyökuvioiden kannalta monitieteisyys on suuri valtti Aalto-yliopistolle, toteaa myös ABB:n Simo Säynevirta.

”Aalto on rakenteellisesti aivan hirveän hyvä, kun on tekniikan korkeakoulujen lisäksi Kauppakorkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Löytyy kaupallinen ja design-osaaminen vielä samassa yliopistossa”, hän sanoo.

Konetekniikan apulaisprofessori Raine Viitala kiittelee pitkällistä yhteistyötä ABB:n kanssa myös niiltä osin, että yritys on toimittanut paljon erilaista infraa Aallon tutkijoiden käyttöön. Säynevirta ja Hovila toteavat, että yrityksen halu auttaa perustutkimustakin edesauttaa puolestaan uusien innovaatioiden syntymistä.

”Senkin takia haluamme tuoda state-of-the-art-teknologiaa tutkimuskäyttöön, että opiskelijat saavat jo perusopintojensa aikana kosketusta siihen, millaista teknologia voi olla. Yliopistoilla pitää lähtökohtaisesti olla viimeisimmät teknologiat käytössä”, Säynevirta sanoo.

”Uusien laitteiden avulla myös edesautetaan ihan konkreettisten ongelmien löytämistä ja niiden ympärille uuden tutkimuksen luomista”, Hovila jatkaa.

Raine Viitala mainitsee erityisenä onnistumisena ABB:n ja Aallon yhteistyöstä jo päättyneen Met4Wind-projektin. EU-rahoitusta saanut projekti tähtäsi sähköisen heiton vähentämiseen laitteissa – ja siitä on saavutettu myös kaupallista hyötyä. Tämänkaltaisista onnistumisista huolimatta aina löytyy parannettavaa: EU-rahoitusta pitäisi osata hakea paremmin, sillä turhan usein nämä rahat valuvat muihin maihin. Tästä ovat yhtä mieltä ABB:n Säynevirta ja Hovila: Säynevirta myös muistuttaa, että paras tulos syntyy siten, että rahoituksen hakemista mietitään alun perinkin yhteistyössä.

Toinen parannuskohde on akateemisen maailman hitaus – asia, johon ei vihreässä siirtymässä olisi juuri nyt aikaa, kuten Säynevirta jo aiemmin mainitsi. Tämänkin korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä.

Aikaan pitää saada enemmän aiempaa nopeammin

”Me tarvitsemme osaajat, me tarvitsemme uudet innovaatiot, ja meidän yhdessä pitää ratkaista se ongelma, kuinka saamme entistä nopeammin aikaan entistä enemmän. Yhteistyötämme täytyy kehittää edelleen niin, että parhaat ideat muuttuvat tutkimustuloksista vaikuttaviksi tuotteiksi ja ratkaisuiksi nykyistä polkua nopeammin”, Säynevirta sanoo.

ABB:ltä löytyy halua olla tukemassa tulevaisuuden innovaatioiden syntymistä, jos esimerkiksi tutkimusryhmillä olisi mielenkiintoa lähteä kaupallistamaan ratkaisujaan. Säynevirta mainitsee esimerkkinä professori Tanja Kallion ryhmän tutkimuskohteen: Suomessa ei ole vielä elektrolyysereiden valmistajia jonoksi asti.

”Yksi osa tätä veturihanketta on, että globaalina yrityksenä ABB:n alustoilla on uusille ratkaisuille jakelu yli sataan maahan. Me haluamme tukea suomalaisia nousevia tähtiä – ja mitä ratkaisuja sieltä voi tullakaan”, Säynevirta pohtii.

Myös Hovila muistuttaa, että veturihankkeella on Business Finlandin kautta saatua rahoitusta hyvin vielä tarjolla.

”Ollaan mielellään auttamassa, jos idea täsmää hankkeeseen. Ei muuta kuin startupia pystyyn ja hyvää ideaa pöydälle”, hän kannustaa.