Aalto Magazinen teemana terveysteknologia
Terveyden ja hyvinvoinnin teknologisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tutkitaan Aalto-yliopistossa laajasti. Vararehtori Tuija Pulkkinen muistuttaa, että tutkimusmaailman käytännöt ovat kansainvälisiä, ja tähtäimessä on saattaa tulokset aina myös globaaliin tietoisuuteen.
Lehden pääartikkeli Terveydestä vientituote käsittelee Health Capital Helsinki -hanketta. Tavoitteena on nostaa Helsingin seutu Pohjois-Euroopan johtavaksi terveysteknologian ja life sciences -osaamisen keskittymäksi.
Yliopiston professoreista artikkeleissa ovat esillä muiden muassa aivotutkimusta sekä Aallossa että Harvardissa tekevä Matti Hämäläinen, potilastietoa laskennallisesti hyödyntävä Kimmo Kaski ja hoitotyön prosesseja kansainvälisesti tunteva Paul Lillrank.
Kuka-palstan alumnihaastattelussa tavataan ”kasvuyritysten kummisetä”, terveysteknologia-alan konkari Olli Riikkala. Kolumnistina on alan yritysten yhteenliittymän, FiHTA ry:n toiminnanjohtaja Terhi Kajaste.
Kuvareportaasi In there kuljettaa toisenlaisiin tunnelmiin Berliiniin, valokuvataiteen pariin. Artikkeli kertoo Helsinki School -ohjelmasta, joka vie nuoria valokuvaajia kansainvälisille areenoille – ja maailmanmaineeseen.
Aalto University Magazine on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.