Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kunniamaininta – Professori Riikka Puurunen edistää esimerkillään kestävää avointa tiedettä

Professori Riikka Puurunen on katalyysin ja atomikerroskasvatuksen (ALD:n) tutkija ja tutkimusryhmän vetäjä. Puurunen ja hänen Katalyysi-tutkimusryhmänsä huolehtivat hyvästä tutkimusdatanhallinnasta sekä avaavat julkaisuja, dataa ja koodia. Lisäksi Puurunen on johtanut laajaa ja kansainvälistä avoimen tieteen projektia ja jakanut osaamistaan blogeissa ja videoissa. Pitkäjänteinen työ avoimen tieteen edistämiseksi palkittiin Aalto-yliopiston Avoimen tieteen palkinnon kunniamaininnalla.

Tutkimusalueina katalyysi ja atomikerroskasvatus

Katalyysi-tutkimusryhmässä on kaksi päätutkimusaluetta: katalyysi ja atomikerroskasvatus (engl. atomic layer deposition, ALD). Professori Riikka Puurunen kertoo, että katalyysi on vaikuttanut merkittävästi maailman ruokatuotannon varmistamiseen, sillä katalyysin avulla ilmassa olevaa typpeä voidaan muuttaa lannoitteiden valmistuksessa käytettäväksi ammoniakiksi. Toinen tunnettu sovellus on autojen pakokaasujen puhdistus katalysaattoreilla. Katalyysia tarvitaan myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Professori Puurusen toinen päätutkimusaihe on ALD, Suomessa ja itänaapurissa lähes samaan aikaan keksitty materiaalinvalmistustekniikka. Atomikerroskasvatus (ALD) on ”monitoimityökalu”, joka mahdollistaa hyvin erityyppisiä nanoteknologisia sovelluksia. ALD:llä valmistettuja ohutkalvoja käytetään muun muassa mikroelektroniikassa, aurinkokennoissa ja hopeaesineiden suojaukseen tummumiselta. 

Avoimen tieteen projekti ALD:n historiasta

ALD oli aiheena professori Puurusen avoimen tieteen projektissa ”Virtual Project on the History of ALD” (vph-ald.com), jota aloittaessaan Puurunen ei vielä ymmärtänyt aloittavansa avoimen tieteen projektia. Motivaationa projektille oli halu ymmärtää ja kuvata oman tutkimusalan historiaa.  Puurusen vuonna 2013 neljän hengen voimin aloittama selvitys ALD-tutkimuksen historiasta kasvoi laajimmillaan 72 osallistujan projektiksi. Kaikki osallistujat tekivät työtä ilman korvausta ja loivat yhteisymmärrystä ALD-tutkimuksen varhaisesta historiasta. Tietoja kerättiin avoimesti ja yhteisöllisesti. Puurunen esitteli projektissa havaittuja avoimen tieteen hyötyjä ALD-alan symposiumissa luennossaan “Learnings from an open science effort: Virtual project on the history of ALD”. Projektissa kerätyt tiedot on linkitetty myös Puurusen ylläpitämään avoimeen oppimateriaalikokoelmaan Aalto OpenLearning-alustalla (Course: Atomic Layer Deposition (ALD) (aalto.fi).

Monipuolista toimintaa kestävän avoimen tieteen ja opetuksen puolesta

Professori Puurunen edistää tieteen ja opetuksen avoimuutta toimimalla muutoksen eturintamassa ja pyrkimällä johtamaan esimerkillään. Hän omaksuu avoimen tieteen käytäntöjä, mutta soveltaa tutkijan kriittistä ajattelua myös avoimeen tieteeseen. Puurunen puhuu kestävästä avoimesta tieteestä, tarkoittaen avoimen tieteen toimenpiteitä, jotka ovat hyödyllisiä sekä yhteiskunnalle että tutkijoille pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi pelkkä datan avaaminen ei ole kestävää, jos dataa ei voi ymmärtää ja käyttää puutteellisen dokumentaation takia. Tutkijoiden aika on rajallinen resurssi ja kaikkeen, mitä olisi mahdollista tehdä, ei ole kestävää tai järkevää panostaa. Myös energian kulutuksen ja tietoteknisten resurssien käytön kestävyys kannattaa ottaa huomioon, kun pohditaan, mitä dataa kannattaa säilyttää data-arkistoissa vuosikymmeniä.

Avainasia avoimen tieteen edistämisessä on, että tutkijat ymmärtäisivät avoimen tieteen hyödyt itselleen. Puurusen mielestä tutkimustulosten taustalla olevaa dataa ja koodia kannattaa julkaista tieteellisten artikkeleiden yhteydessä. Jakamalla tutkimusdataa ja -koodia tuloksia on helpompi validoida, mikä tukee tieteen ja tutkimuksen laatua ja luotettavuutta. Itsekkäämpi syy avaamiseen on se, että tekijällä itselläänkin on aina pääsy dataan ja koodiin, kun se on avattu julkisesti. Tästä on erityisesti hyötyä väitöskirjantekijöille ja postdoceille, jotka eivät muuten ehkä enää helposti pääse käsiksi edellisessä organisaatiossa keräämäänsä dataan, kun heidän työpaikkansa vaihtuu.

Esimerkin voima

Mikäli tutkijat eivät koe, että avoimesta tieteestä on heille hyötyä ja avoimen tieteen esimerkit puuttuvat lähipiiristä, on kynnys tutkimustuotosten avaamiseen korkea. Lisäksi ajatus siitä, että kerätty data tai kehitetty koodi tuo itselle kilpailuetua saattaa estää tutkimustuotosten jakamisen. 

Esimerkin voima on kuitenkin suuri: saman alan tutkijan koodin avaaminen auttoi Puurusen ryhmää avaamaan omaa koodiaan. Professori Puurunen on vienyt hyvää eteenpäin ja tehnyt tutkimusryhmänsä kanssa esimerkkivideon siitä, miten voidaan julkaista koodi Githubissa, hankkia sille Zenodo-integraation kautta pysyvä DOI-tunniste ja lisätä viittausohjeet. Aalto-yliopiston tutkimusdatan hallinnan suunnittelun työpajoissa käytetään professori Puurusen tutkimusryhmän julkaisemaa datasettiä yhtenä esimerkkinä siitä, miltä hyvin dokumentoitu tutkimusdatan metadata voi näyttää. (Training in Research Data Management and Open Science | Aalto University)

Tutkimustuotosten avaaminen kannattaa tehdä huolella

Tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen julkaiseminen tieteenalakohtaisessa preprint-arkistossa, ennen kuin artikkeli on hyväksytty lehteen, on kemian alalla vielä suhteellisen harvinaista. Puurusen tutkimusryhmässä pyritään jakamaan preprintejä avoimesti kemian alan ChemRxiv-palvelussa. Avoimen tieteen käytännöissä pitää kuitenkin ottaa huomioon myös mahdollisia vaaranpaikkoja. Käsikirjoitusten jakamisessa ei kannata käyttää sellaisia avoimia lisenssejä, jotka sallivat artikkelin tallentamisen kolmansien osapuolten palveluihin (esim. CC-BY). Mahdollisimman avoin lisenssi on paras vaihtoehto, kun artikkelin lopullinen versio julkaistaan lehdessä, mutta ennen julkaisemista käsikirjoituksen kaupallista jatkokäyttöä on syytä rajoittaa. Pahimmassa tapauksessa preprintin julkaiseminen kaupallisessa palvelussa saattaa johtaa siihen, että tutkija ei saa omaa artikkeliaan julkaistua missään lehdessä, koska tulkitaan, että artikkeli on jo julkaistu. 

On käynyt ilmi, että jotkut kaupalliset toimijat, esimerkiksi ResearchGate, keräävät tietoja preprint-arkistoista ja julkaisevat preprintin omassa palvelussaan kysymättä lupaa tutkijoilta. Puurunen on löytänyt omia ChemRxiv-palvelussa julkaistuja preprint-artikkeleitaan ResearchGatessa, vaikka preprinteissä oli kaupallista käyttöä rajoittava CC-BY-NC-ND –lisenssi. Vasta julkinen pyyntö X:ssä (entinen Twitter) sai palveluntarjoajan poistamaan preprintin palvelustaan. Näissä tapauksissa Puurunen toivoisi tukea ja apua Aallon palveluorganisaatiolta.

Miltä avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus näyttää?

Professori Puurusen mielestä kestävää avointa tiedettä kannattaa edistää askel kerrallaan, ja hän toivoo lisää edistymistä ruohonjuuritasolla. Puurunen myös toivoo, että lähitulevaisuudessa tutkijoiden ja tutkimuksen arvioinnissa arvostettaisiin työtä avoimen tieteen hyväksi. Johtoa professori Puurunen kiittää siitä, että avoimen tieteen ja tutkimuksen palkinto on perustettu: on hyvä tunnistaa ja tehdä näkyväksi avoimen tieteen toimintaa myös Aalto-yliopistossa.

Tule kuulemaan professori Puurusta Avoimen tieteen palkintotapahtumaan!

Pääset tapaamaan Avoimen tieteen palkinnon 2023 voittajia ja kunniamaininnan saaneita toukokuun 7. päivä kampuksella järjestettävässä palkintotilaisuudessa. Professori Puurunen osallistuu tapahtumassa järjestettävään paneelikeskusteluun, jossa myös yleisö pääsee esittämään kysymyksiä. Tapahtuma on kaikille avoin ja ohjelman jälkeen on tarjolla kahvia ja jäätelöä (myös maidottomia vaihtoehtoja).

Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa esitellään Aallon avoimen tieteen palkinnon voittaja ja kunniamaininnan saaneita. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi palkintotilaisuuteen, joka järjestetään 7.5.2024.