Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto 6,1 % vuonna 2016
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto vuonna 2016 oli 6,1 % kulujen jälkeen. Vuonna 2015 salkun tuotto oli 3,4 %. Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta lukien on ollut 5,1 %. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 948 miljoonaa euroa (901 miljoonaa euroa 31.12.2015). Vuoden 2016 aikana sijoitussalkun kertyneestä reaalituotosta käytettiin 8 miljoonaa euroa yliopiston toiminnan rahoittamiseen.
Vuoden 2016 lopussa sijoitussalkusta oli 51 % korkosijoituksissa, 48 % osakesijoituksissa ja 1 % hajauttavissa strategioissa. Osakesijoitusten osuus laski hieman vuoden aikana. Korkosijoitukset tuottivat 4,8 %, osakesijoitukset 7,8 % ja hajauttavat strategiat -0,9 %. Tuottoon vaikuttivat parhaiten pohjoisamerikkalaiset osakkeet ja kehittyvien markkinoiden lainat.
Sijoitusmarkkinoilla riskilliset omaisuuslajit heikkenivät voimakkaasti heti vuoden ensimmäisten viikkojen aikana erityisesti globaaliin kasvuun ja Kiinan valuuttapolitiikkaan liittyvien huolien myötä. Valtaosa alkuvuoden kurssilaskusta kuitenkin palautui huhtikuun puoliväliin mennessä. Sekä Britannian EU-kansanäänestys että Yhdysvaltain presidentinvaalit lisäsivät markkinaheiluntaa, mutta markkinareaktio kääntyi nopeasti positiiviseksi. Vuoden jälkipuoliskolla myös talousluvut paranivat laajalti ja taantumahuolet hälvenivät. Vuosi päättyi vahvan osaketuoton saattelemana.
Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen muodostama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.
Lisätietoja:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
puh. 040 563 6110
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.