Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto 6,5 % vuonna 2017
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto vuonna 2017 oli 6,5 % kulujen jälkeen (6,1 % vuonna 2016). Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto sijoitustoiminnan alusta lukien on ollut 5,2 % kulujen jälkeen. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 1 052 miljoonaa euroa (948 miljoonaa euroa 31.12.2016). Sijoitustoiminnan ohella sijoitussalkkua kasvattivat valtion vastinrahoitus, joka maksettiin suhteessa yliopiston vuosina 2014–2017 keräämiin yksityisiin rahalahjoituksiin, sekä yliopiston perustama tenure track -rahasto uusia professorirekrytointeja varten.
Vuoden 2017 lopussa sijoitussalkusta oli 44 (51) % korkosijoituksissa, 52 (48) % osakesijoituksissa ja 4 (1) % hajauttavissa strategioissa, joiden osuutta on lisätty vuoden aikana sijoitusstrategian mukaisesti. Myös osakesijoitusten osuus kasvoi jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana allokaatiomuutosten ja pääomarahasto-ohjelman aloittamisen myötä.
Vuonna 2017 riskilliset omaisuuslajit jatkoivat vahvaa kehitystään ja osakesijoitukset päätyivät 11 % tuottoon. Positiivisin tuottovaikutus salkkuun tuli sijoituksista eurooppalaisiin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Yrityslainojen 3,3 % tuottoa ajoi etenkin kehittyvien markkinoiden valuuttamääräiset valtionlainat. Korot heiluivat läpi vuoden, päätyen lähelle alkuvuoden tasoa. Sijoitussalkun korkoherkkyys pidettiin varsin alhaisella tasolla, ja valtionlainojen tuotto oli niukan positiivinen. Hajauttavat strategiat päätyivät 5,5 % tuottoon. Euron vahvistuminen muita valuuttoja vastaan vaikutti negatiivisesti salkun kokonaistuottoon.
|
Allokaatio 31.12.2017 |
Tuotto 2017 |
Keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta (05/2010) |
|
|
Rahamarkkinat |
13,1 % |
-0,2 % |
1,0 % |
|
Valtionlainat |
4,7 % |
0,5 % |
2,5 % |
|
Yrityslainat |
26,6 % |
3,3 % |
4,2 % |
|
Osakesijoitukset |
51,6 % |
11,0 % |
8,9 % |
|
Hajauttavat strategiat |
4,0 % |
5,5 % |
0,6 % |
|
Aalto-yliopiston sijoitussalkku |
100 % |
6,5 % |
5,2 % |
Lisätietoja:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
040 563 6110
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.