Addcomposites auttaa pieniä yrityksiä automatisoimaan komposiittiosien valmistuksen
Komposiittimateriaalit, kuten hiilikuitu, ovat monin kerroin terästä vahvempia mutta painavat vain murto-osan teräksen painosta. Ne ovat suosittuja esimerkiksi ilmailu- ja autoteollisuudessa sekä tuulivoimaloissa.
Keveälle ja kestävälle materiaalille löytyisi teollisuudessa käyttöä, mutta usein esteenä on hinta. Komposiittimateriaalin valmistus vaatii monia työvaiheita, ja automaatiojärjestelmät maksavat miljoonia euroja. Pienet komposiittiosat joudutaankin valmistamaan useimmiten työvoimavaltaisesti käsityönä.
Aalto-yliopiston alumnien perustama Addcomposites aikoo muuttaa tämän. Startup on kehittänyt tekniikan, jolla komposiittiosien valmistus voidaan automatisoida pienin kustannuksin.
”Kehittämämme lisäosa voidaan ottaa käyttöön missä tahansa robottikäsivarressa, eli se hyödyntää jo monilla yrityksillä valmiiksi olevaa teknologiaa”, kertoo Addcompositesin toimitusjohtaja Pravin Luthada.
”Ratkaisumme avulla myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus automatisoida komposiittiosien tuotanto ja skaalata liiketoimintaansa.”
Opiskelijaprojektista kansainvälisille markkinoille
Kaikki sai alkunsa opiskelijaprojektista, kun Luthada suoritti Aalto-yliopistossa konetekniikan maisteriopintojaan. Hän oli saanut kokemusta komposiittimateriaaleista jo aiemmin työskennellessään Intiassa satelliittiteollisuudessa.
Projektikurssilla hahmoteltu teknologia osoittautui niin lupaavaksi, että opiskelijatiimi päätti hakea siihen patenttia. Aalto-yliopiston innovaatiopalveluista kannustettiin hakemaan Business Finlandilta Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -rahoitusta, jonka avulla tiimi pystyi jalostamaan ideansa kaupalliseksi tuotteeksi.
Nyt ensimmäinen vuosi yritystoimintaa on takana. Viisi henkeä työllistävä Addcomposites toimii Otaniemessä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yrityskiihdyttämössä, ja sillä on meneillään satelliittiosiin liittyviä pilottiprojekteja ESA:n kanssa. Ratkaisua pilotoidaan myös useilla eri teollisuuden aloilla, kuten tuulivoima- ja autoteollisuuden sovelluksissa.
Samalla yritys kehittelee uusia malleja tuoteperheeseen.
”Ensimmäinen vuosi oli rankka, mutta olemme oppineet paljon teknologian kansainvälisestä kaupallistamisesta. Hyvä teknologia ei riitä, vaan täytyy kehittää myös myyntiä ja markkinointia”, Luthada sanoo.
Tuote on käytössä ensimmäisillä asiakkailla Suomessa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Lupaavimmat markkinat ovat Luthadan mukaan tällä hetkellä Euroopassa, sillä Suomessa on suhteellisen vähän valmistusteollisuutta.
Kysyntää tuotteelle on usealla alalla, ja Luthada uskoo, että se tulee vain kasvamaan.
”Uskomme, että hiilikuitu ja muut komposiittimateriaalit tulevat olemaan hallitseva materiaali monilla teollisuudenaloilla, koska ne ovat räätälöitävissä hyvin erilaisiin tarpeisiin. Meidän tavoitteemme on tarjota Euroopan paras ratkaisu komposiittiosien valmistuksen automatisointiin.”
Uusi oleskelulupamenettely palvelee startup-yrityksiä
Otaniemen kampusympäristö on ollut Pravin Luthadan mukaan hyvä kotipaikka nuorelle yritykselle. Tuotteen kehityksessä on voitu hyödyntää yliopiston konehalleja ja tiloja, ja tukea esimerkiksi rahoituksen hakemiseen on myös ollut runsaasti tarjolla.
Intialainen Luthada on tyytyväinen myös Suomen uuteen startup-yrittäjille tarkoitettuun oleskelulupaohjelmaan, joka mahdollistaa oleskeluluvan hakemisen kahdeksi vuodeksi kerrallaan liiketoiminnan perusteella. Ohjelman on tarkoitus nopeuttaa lupaprosessia ja houkutella kansainvälistä huippuosaamista Suomeen.
Vuonna 2018 käynnistyneessä menettelyssä EU:n ulkopuolelta tuleva startup-yrittäjä voi hakea oleskelulupalausuntoa innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta. Se arvioi, onko yrityksellä aineksia kansainväliseen kasvuun.
”Saimme todella nopeasti puoltavan lausunnon Business Finlandilta, jonka jälkeen päätös tuli Migristä parissa viikossa. Tämä on todella hyvä aloite kaikkien startup-yrittäjien kannalta”, Luthada sanoo.
Juttusarjassa esittelemme tutkimukseen perustuvia startupeja. Vuosittain Aalto-yliopiston tuella syntyy keskimäärin 5–10 uutta tutkimuspohjaista yritystä.
Lisätietoja
Aalto-yliopiston innovaatiopalvelut
Panu Kuosmanen
0503841600
[email protected]
Katso kaikki esittelyt
Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia
Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Unified Chargers antaa virtaa sähköautojen vallankumoukseen
Opiskelijoiden ideasta syntynyt yritys haluaa tuoda edistynyttä latausteknologiaa helpommin saataville.
Uusi laserterapia pyrkii pysäyttämään silmänpohjan ikärappeuman etenemisen
Maculaser-lämmityshoito perustuu silmänpohjan pigmenttiepiteelin eli pigmenttisolukerroksen lämmittämiseen lähi-infrapunalaserilla ja tarkkaan lämpötilan kontrolliin hoidon aikana. Tavoitteena on silmänpohjan ikärappeuman yksilöity, turvallinen ja tehokas hoito.
Addcomposites auttaa pieniä yrityksiä automatisoimaan komposiittiosien valmistuksen
Opiskelijaprojektista syntynyt startup suuntasi heti kansainvälisille markkinoille. Se aikoo olla Euroopan ykkösratkaisu kasvavalla alalla.- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.