Uutiset

Aivojen magneettistimulaatio paransi tietoisuutta omista kognitiivisista kyvyistä

Julkaistu:
Tutkijat onnistuivat vaikuttamaan työmuistitehtävän metakognitioon yhdistämällä hermoratakuvantamista ja aivojen magneettistimulaatiota.
Yhdistelemällä monipuolisesti eri aivotutkimusmenetelmiä on mahdollista huomioida yksilöllinen vaihtelu aivojen anatomiassa. Kuva: Juha Gogulski & Mikko Nyrhinen.

Yhdistelemällä monipuolisesti eri aivotutkimusmenetelmiä tutkijat osoittivat ensimmäisen kerran, että otsalohkon etuosaan kohdistettu aivojen magneettistimulaatio voi parantaa koehenkilöiden kykyä arvioida suoriutumistaan työmuistitehtävästä. Tällaista arviointikykyä eli tietoisuutta omista kognitiivisista toiminnoista kutsutaan metakognitioksi. Aivotoiminnan ymmärtäminen voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia hoitokeinoja neuropsykiatrisiin sairauksiin.

Metakognitio on ihmiselle tärkeää, ja monissa neuropsykiatrisissa tautitiloissa voidaan havaita sen heikkenemistä.

”Potilaan alentunut sairaudentunto on tuttua muun muassa Alzheimerin taudissa, skitsofreniassa ja traumaattisessa aivovammassa. Terveiden koehenkilöiden aivotoiminnan ymmärtäminen voikin auttaa tulevaisuudessa kehittämään uusia hoitokeinoja neuropsykiatrisiin sairauksiin”, kertoo tohtorikoulutettava Juha Gogulski.

Turvallinen menetelmä

Transkraniaalinen magneettistimulaatio tarkoittaa menetelmää, jossa aivojen hermosoluja aktivoidaan kallon ulkopuolelta magneettikentän avulla. Menetelmä on oikein käytettynä turvallinen, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi aivoleikkauksia edeltävissä kartoituksissa määrittämään liikeaivokuoren tai puhealueen sijainti sekä masennuksen hoidossa.

Tutkimuksessa oli mukana 14 vapaaehtoista tervettä koehenkilöä. Heille tehtiin ensin aivojen rakenteellinen magneettikuvaus sekä diffuusiokuvaus, jossa mitataan vesimolekyylien liikettä aivoissa ja jonka avulla voidaan määrittää hermoratojen kulkusuuntia. Aivojen magneettikuvausten jälkeen tutkittaville määritettiin yksilöllisesti tuntoaivokuoren ja otsalohkon etuosan väliset hermoratayhteydet.

Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa koehenkilöt suorittivat työmuistitehtäviä, joissa heidän tuli pitää mielessä sormeen annettujen tuntoärsykkeiden ominaisuuksia sekä arvioida, oliko juuri esitetty tuntoärsyke samanlainen vai erilainen kuin edeltävä tuntoärsyke. Kokeen aikana he saivat magneettisia pulsseja otsalohkon etuosaan alueille, joilla oli hermoratayhteys tuntoaivokuoren etusormen edustusalueelle. Koehenkilöt arvioivat myös antamansa vastauksen varmuusastetta, minkä avulla laskettiin, kuinka hyvin oma arvio vastasi todellista suoriutumistasoa.

Otsalohkon etuosaan kohdennettu magneettistimulaatio paransi oman suoriutumisen arviointia. Tämä havaittiin siten, että tutkittava pystyi totuudenmukaisemmin arvioimaan, oliko suoriutunut tehtävästä oikein vai väärin.

Tutkimus suoritettiin Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan fysiologian osaston tutkijoiden välisenä yhteistyönä. Alkuperäisen artikkelin julkaisi arvostettu kansainvälinen tiedelehti Cerebral Cortex.

Lisätietoja:

Juha Gogulski
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 040 570 0451

Synnöve Carlson
Professori
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 040 760 2286

Artikkeli

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Väitöskirjoille tulossa uudet kannet, kirjoituspohjat ja uusi tilaustapa

Väitöskirjojen tilausalusta vaihtuu 30.11.2024 jälkeen. Väitöskirjoja varten on myös suunniteltu uudet kannet ja kirjoituspohjat.
Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä

Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?
Tekoalylla-tuotetieto-talotekniikan-menestystekijaksi.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi

Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.