Alumni Ksenia Avetisova on ihminen teknologian ytimessä

”Kyllä kevät oli vaativa”, myöntää Ksenia Avetisova kauniina loppukesän päivänä Lapinlahden puiston penkillä Helsingissä. Avetisova johtaa TietoEVRYn XR-yksikköä eli laajennetun todellisuuden (XR, extended reality) osaamiskeskusta, mutta on monen muun lailla tehnyt etätöitä keittiönpöydän ääressä ja valvonut samalla lastensa opintoja.

”Muutos toimistosta kotona työskentelyyn oli suuri. Verkkotapaamiset tuntuivat työläiltä, koska ei ollut suoraa katsekontaktia eikä saanut palautetta sitä kautta.”

Verkkokokoukset ovat yksi esimerkki immersiivisestä teknologiasta, jonka avulla ihmiset voivat olla läsnä ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä, vaikka ovat fyysisesti kaukana toisistaan. Immersiivisyydellä tarkoitetaan käyttäjän täydellistä uppoutumista sovelluksen, esimerkiksi pelin, maailmaan.

Ksenia Avetisova tutkii myös työssään sitä, miten ihmiset pystyisivät työskentelemään tehokkaammin ja olemaan paremmin läsnä virtuaalisesti.

Avetisovan tiimi tutkii virtuaalilasien ja biosensorien avulla sitä, miten immersiiviset kokemukset vaikuttavat työntekijän tuottavuuteen.

”Eikö olisikin mukavaa pitää tauko ja levähtää eksoottisella saarella tai vuoristossa? Virtuaalitodellisuus voi viedä sinut toiseen paikkaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitset. Virtuaalinen poistuminen työpaikalta voi irrottaa hetkeksi stressaavasta ilmapiiristä ja auttaa suoriutumaan paremmin”, Avetisova sanoo.

Teknologia on kuitenkin yhä suhteellisen uutta, eikä virtuaalitodellisuuden vaikutuksia ihmisen aivoihin ole vielä tutkittu riittävästi.

”Immersiivinen tekniikka voi olla voimaannuttamisen väline ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Harjoittelemalla virtuaalitodellisuuden avulla voi luoda keskittyneen ja rauhallisen tilan, johon voi myöhemmin mielessään palata ilman teknologiaakin. Jo tämä lisää resilienssiä – ja hymyä.”

Aivotutkimus nimittäin tietää, että hymyllä on myönteinen vaikutus tuottavuuteen ja että se lisää yhteistyökykyä.

Isoäiti ja HIM vaikuttivat uraan

Ksenia Avetisova on kotoisin Etelä-Venäjän Taganrogista Asovanmeren rannalta. Hänellä on akateemisesti ansioituneita perheenjäseniä useammassa sukupolvessa ja monilla aloilla.

”Isoäitini käynnisti paikallisen yliopiston englannin kielen laitoksen, isoisäni oli etäoppimisen pioneeri. Äidin alaa taas oli matematiikka ja sumea logiikka eli tekoälyn silloinen muoto, isä puolestaan työskenteli lääketieteen teknologian parissa.”

Ihailemansa isoäidin jalanjäljissä Avetisova päätyi opiskelemaan lingvistiikan ja kulttuurienvälisten suhteiden maisterintutkintoa Taganrogin tekniseen yliopistoon. Opinnot saivat jatkoa Stanfordin yliopistossa, jonne Venäjän federaatio myönsi hänelle stipendin.

Ensikosketus Suomeen oli Avetisovalle takavuosien suositun rockbändin HIMin ansiota: hän tuli ystävineen Helsinkiin bändin uudenvuoden keikalle ja viihtyi kaupungissa heti. Niinpä hän innostui lähtemään vaihto-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.

”Helsinki on pieni verrattuna Yhdysvaltain tai Venäjän suurkaupunkeihin. Täällä pääsee luontoon helposti ja liikkuminen on muutenkin vaivatonta. Pienemmän mittakaavan takia minulle syntyi myös tunne, että täällä voi saada jotakin aikaan, olla merkittävässä roolissa.”

Teknologian inhimilliset elementit

Valmistuttuaan hän halusi jatkaa opintoja Helsingissä, mutta englanninkielisiä koulutusohjelmia oli tuolloin tarjolla vain vähän. Yksi harvoista tarjokkaista oli New Media -maisteriohjelma silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa, ja siihen Avetisova tarttui. Kun hän valmistui vuonna 2010, koulu oli jo Aalto-yliopisto.

Opinto-ohjelmassa nousi esiin näkökulmia, jotka silloin olivat uutta mutta nyt valtavirtaa. Tällainen on esimerkiksi design thinking, suunnitteluajattelu, josta Avetisova on myöhemmin suorittanut myös Aalto University Executive Educationin tarjoaman täydennyskoulutuksen.

”Suomessa opin uutta mediaa ja uusia viestinnän tapoja, teknologian inhimillisiä elementtejä. Ymmärsin, että teknologia on työkalu, joka voimaannuttaa ihmisiä, ei korvaa heitä. Teknologian ytimessä on ihmisolento ja käyttäjäkokemus.”

Aallossa Avetisovaan teki vaikutuksen myös rentous ja hierarkian puute verrattuna venäläiseen yliopistomaailmaan.

”Täällä voi lähestyä ketä tahansa professoria vapaasti ja tehdä paljon projekteja yhteistyössä. Tiiviit yhteydet yritysmaailmaan auttoivat luomaan verkostoja työelämää varten.”

Verkostojen kutoja

Ksenia Avetisova onkin luonut ahkerasti verkostoja myös muille kuin itselleen. Hän oli aktiivisesti mukana jo opiskelijatoiminnassa. Nykyisin hän mentoroi nuorempia kollegoita sekä virallisesti että epävirallisesti. TietoEVRYllä hän onkin se, joka mielellään pannaan kertomaan yrityksestä opiskelijoille, kun halutaan luoda hyvää työnantajakuvaa.

Yksi Avetisovan tärkeistä verkostoista on XR Women Nordic -yhteisö, jonka perustajiin hän kuuluu. Verkoston tavoitteena on yhdistää ja tarjota mahdollisuuksia naisille, jotka tuntevat paloa virtuaaliseen ja lisättyyn todellisuuteen.

”Verkoston jäsenyys antaa mahdollisuuden kontakteihin vertaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä tarjoaa tietoa, työkaluja ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.”

Monista kulttuureista kiinnostunut Avetisova on matkustanut paljon, puhuu useita kieliä ja opiskelee nyt suomea. Hän on työskennellyt muissakin maissa aiemmalla urallaan konsulttina digitaalisen käyttökokemuksen parissa. Kokeilemalla oppii, mikä maa tuntuu kodilta, hän sanoo.

Aina, kun Ksenia Avetisova astuu Helsinki- Vantaalla ulos lentokoneesta, hän tuntee olevansa onnellinen.

Keskuksen tekemiä käytännön sovelluksia on esimerkiksi Virtuaalimetsä, jonka avulla metsänomistaja voi liikkua metsässään VR-järjestelmällä (VR, virtual reality, virtuaalitodellisuus), mobiilisti tai verkkoselaimessa. Metsänomistaja voi katsella, mitkä metsänhoitotyöt ovat ajankohtaisia, paljonko toimenpiteistä syntyy tuloja tai menoja, ja miltä metsä näyttää toimenpiteiden jälkeen.

Avetisova katsoo työssään tulevaisuuteen: mitä eri tekniikan sovelluksia eri toimialoilla ja liiketoiminta-alueilla on. Tulossa on hänen mukaansa vähemmän näkyvää teknologiaa, mutta enemmän sisältöä laajemmalle joukolle.

”Uskon, että muutaman vuoden kuluttua teknologiasta tulee ubiikkia, kaikkialla läsnä olevaa. Meidän on kuitenkin varmistettava, että tästä ei synny ristiriitaa yksityisyyden ja etiikan suhteen.”

Virtuaalinen todellisuus tuskin korvaa täysin tunnetta siitä, että on tietyssä paikassa, Avetisova arvioi. Se voi kuitenkin auttaa ihmisiä terävöittämään taitojaan esimerkiksi valmistautumisessa vaaralliseen työhön, kun tekijä pääsee testaamaan tilanteen virtuaalitodellisuudessa.

Avetisovan mukaan immersiivinen teknologia on myös apuväline empatian kehittymiseen, voimakkaan tunnereaktion luomiseen ja myötätunnon herättämiseen.

”Ajatellaan vaikka ilmastonmuutosta: virtuaalitodellisuudessa voi kokea, millaista olisi metsäpalon keskellä tai jos merenpinta nousisi. Tämänkaltainen kokemus voi ohjata ihmisiä toimimaan aivan eri tavalla kuin pelkät faktat ja numerot.”

Ksenia Avetisova
• Johtaa TietoEVRYn laajennetun todellisuuden osaamiskeskusta. Mukana myös yrityksen uudessa sisäisessä digitaalisen konsultoinnin innovaatiokeskuksessa.
• Taiteen maisteri Aalto-yliopistosta, opintosuuntana New Media. Myös viestinnän ja lingvistiikan maisteri Taganrogin teknillisestä yliopistosta.
• Asuu Espoossa, perheessä mies, kaksi lasta ja koira.

ON MYÖS
• Kiinnostunut avaruustieteestä: ”Luen aiheesta kirjoja ja inspiroidun niistä. On jännittävää, miten avaruussukkulalla voi vierailla myös virtuaalisesti.”
• Harrastajamaalari: ”Digitaalisten työkalujen ohella ilmaisen itseäni mielelläni myös maalaamalla.”
• Puoliksi armenialainen: ”Äitini suku on Armeniasta ja olen ylpeä sikäläisestä kulttuuriperinnöstäni.”

Teksti: Heidi Hammarsten.
Kuvat: Aleksi Poutanen.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 27 lokakuussa 2020.