Uutiset

Alumnipäivä toi sukupolvia yhteen – monien mieliin ovat jääneet vappuaatot ja yhdessä tekeminen

Monen teekkarin tie on vienyt myös ulkomaille. Kemian tekniikan korkeakoulu tarjoaa laajat työkalut työelämään ja yrittäjyyteen.
The Dean Kristiina Kruus speaking in front of alumni day attendees
Dekaani Kristiina Kruus toivottaa alumnit tervetulleeksi tapahtumaan

Kemian tekniikan korkeakoulun ensimmäistä alumnipäivää vietettiin lokakuun lopussa. Otaniemeen kokoontui noin 200 alumnia, joista vanhimmat olivat aloittaneet opintonsa jo 1950-luvulla. Eri sukupolvia yhdistäviksi kokemuksiksi Kemian tekniikan opinnoista ovat muodostuneet erityisesti vappuaatot sekä yhdessä tekeminen. 

Päivän aikana tutustuttiin alan viimeisimpään tutkimukseen sekä kiltojen toimintaan. Moni asia on Otaniemessä vuosien varrella muuttunut, mutta kaikille yhteistä on edelleen se, että kemian tekniikka ja sen eri erikoistumisalat antavat erinomaiset, laajat valmiudet tulevaisuuden työelämään Suomessa ja maailmalla.

Vuonna 1994 diplomi-insinööriksi valmistunut Marko Fabritius muistelee erityisellä lämmöllä laboratoriotöitä ja kaikkea sitä, mitä on tehty isolla porukalla yhdessä. Valmistumisen jälkeen Fabritius on työskennellyt savukaasujen puhdistuksen parissa.
”Eihän se koskaan ole niin, että et valmistuisi täältä mihinkään. Aina pitää pystyä omaksumaan uusia taitoja ja kehittyä siinä työtehtävässä, missä tulee olemaan.”

Kirsi-Maria Teppo valmistui vuonna 1999. Tämän jälkeen tie vei ulkomaille. Hän kertoo kuitenkin viettäneensä vappua Kaivopuistossa vielä muutaman kerran valmistumisen jälkeenkin.

Lähtö Müncheniin pantenttitutkijaksi oli Kirsi-Marian mukaan helppo, kiitos Suomessa kehittyneen kielitaidon.

”Halusin heti lähteä, kun olin oppinut täällä niin hyvin kieliä. Halusin käyttää niitä. Suomalaiselle lähteminen on helppoa, koska kaikki kirjat ovat englanniksi. Ulkomailla asuttuaan huomaa, että muille ihmisille se on paljon isompi askel, kun oppikirjat ovat olleet oman maan kielellä.”

Vuonna 2015 valmistuneelle Tuomo Tarvaiselle vaihto-opiskelu oli hieno kokemus. Tarvainen opiskeli Puerto Ricossa.
Valmistumisen jälkeen tie vei yrittäjäksi ja myöhemmin elintarviketeollisuuden kautta Postin palvelukseen business manageriksi.

Lapsi ja vanhemmat tekevät yhdessä biohajoavaa slimeä
Nuorimmat alumnipäivän osallistujat saivat tilaisuuden valmistaa bioslimeä.
Alumni in laboratory
Alumnit pääsivät tutustumaan laboratorioihin ja verkostoitumaan vuosikurssilaistensa sekä muiden alumnien kanssa.
Opiskelijat keskustelevat alumnien kanssa
Opiskelijajärjestöt olivat mukana tapahtumassa ja alumnit pääsivät virkistämään muistojansa opiskeluajoista.
Alumni in laboratory
Käynnissä oli myös Ioncell™ -laitteisto. Laite kehrää lankamaista kuitua selluloosasta.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu

Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Talent Boost -strategiaprojekti Aallossa 2021-2024

Tämä artikkeli tarkastelee Talent Boost -projektin saavutuksia.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.