Alustatalouden faktat ja myytit
Sarjassa pistetään luulot ja tiedot oikeaan järjestykseen ja pureudutaan asiantuntijavieraiden kanssa kohti alustatalouden hohtavan kuumaa ydintä.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin uudella kaudella pureudutaan tekoälyyn
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin uudella kaudella käsitellään sitä, miten datan ja tekoälyn käyttö auttaa yrityksiä menestymään. Luvassa on kahdeksan jakson verran huippuvieraita. Uusi jakso ilmestyy aina tiistaisin.
Podcastin neljättä kautta luotsaavat Aalto-yliopiston työelämäprofessori Tero Ojanperä ja strategisen johtamisen professori Timo O. Vuori tuotantotalouden laitokselta. Tero Ojanperä on Pohjoismaiden suurimman yksityisen tekoälylaboratorion, Silo.AI:n, hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista. Timo Vuoren tutkimus strategisen johtamisen psykologisesta puolesta on saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta.Tero ja Timo ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan ”Platform Strategy”, joka kuvaa, miten vakiintuneet organisaatiot voivat uudistaa itsensä alustatalouden aikakautena.
Tyhmä hissi vai älykäs ihmisvirta?
Tiistaina 2.5. ilmestyvässä uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa keskustellaan siitä, miten perinteikäs hissivalmistaja Kone muuttuu älykkääksi ihmisvirtojen ohjaajaksi hyödyntämällä analytiikkaa, tekoälyä ja alustataloutta. Vieraana on Koneen Chief Analytics Officer Maija Hovila.
Koneen datastrategiassa panostetaan ihmislähtöisyyteen ja innovatiivisiin tuoteratkaisuihin, mutta millaisia haasteita hissiyhtiö kohtaa datan kyllästämässä maailmassa? Entä mikä on generatiivisen tekoälyn rooli Koneen tulevaisuudessa?
Ehkä tunnetuin Koneen dataa hyödyntävistä palveluista on ennakoiva huolto, jossa käytetään hissin dataa, koneoppimismalleja ja tekoälyä hyväksi ennustamaan hissin vikaantumista. Ennakoivan huollon avulla on pystytty esimerkiksi vähentämään 40 prosentilla tapauksia, joissa ihminen juuttuu hissin sisään.
”Uusimmat hissimme ovat alustoja. Myös kolmannet osapuolet voivat rakentaa niiden päälle erilaisia palveluita. Esimerkiksi sen sijaan, että ihmiset veisivät sairaaloissa lääkkeitä kerroksesta toiseen voivat hissien kanssa kommunikoivat palvelurobotit hoitaa tämän. Tai näkövammaiset voivat kommunikoida hissin kanssa sovelluksen kautta”, kertoo Maija.
Koko organisaatiossa on vaadittu ajattelutavan muutosta. ”Tämä on ollut pitkä tie. Vaaditaan johtajia, jotka näkevät mahdollisuudet ja ovat avoimia muutokselle. Haasteena onkin se, miten balansoidaan pitkän tähtäimen kyvykkyyksien kasvattaminen ja oikeat arkkitehtuurit, mutta luodaan tarpeeksi nopeasti arvoa, jotta saadaan johto uskomaan, että tähän kannattaa investoida,” sanoo Maija. Tärkeintä on panostaa datan laadun kehittämiseen ja siihen, että organisaatiossa on aito ymmärrys siitä, mitä data tarkoittaa ja miten sitä voidaan hyödyntää.
Kuuntele jakso
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastia voi kuunnella kaikilla suurimmilla podcastalustoilla, kuten Spotifyssä ja Apple Podcasteissa.
Tutustu aiempiin jaksoihin
Löydät täältä kaikki podcastin aimmin ilmestyneet jaksot ja niiden saavutettavuustekstitykset.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.