Älyrakennukset, käyttäjäkokemus ja kestävyys: Talotekniikan avainasema 2030

Tutkimus kokoaa yhteen nykyistä tietämystä talotekniikan vaikutuksesta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Se herättelee alan toimijoita miettimään omaa rooliaan hankkeissa ja mahdollisuuksiaan kehittää kilpailukykyä. 

Tutkimuksen toteuttivat Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Juha Franssila ja projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen. 

Molempien haastateltavien tausta on rakennustekniikassa. Junnonen on pitkän linjan rakentamistalouden tutkija ja Franssila valmistelee väitöskirjaa puukerrostalorakentamista. 

”Sekä puurakentamisen että talotekniikan uuden aseman tarkastelussa tarvitaan samanlaista kokonaisuuden hahmottamista ja verkosto- ja arvoajattelua”, Franssila toteaa. 

Roolimuutoksen ajurit 

Tutkimuksen – ja koko Talotekniikka 2030 -ryhmän perustamisen – keskeinen kysymys oli, miksi haluamme muutosta. 

Suomalainen rakennustekniikka on kansainvälisessä tarkastelussa jo hyvällä tasolla, mutta talotekniikassa on vielä paljon kehityspotentiaalia. Sen osuus esimerkiksi rakennusalan opetuksessa on pieni ja rakennushankkeissa talotekniikka on enemmän seuraaja kuin aloitteentekijä. 

Talotekniikan rooli ja painoarvo on kuitenkin jatkuvasti kasvanut ja sen merkitys tilojen käyttäjäkokemukselle on suuri. Kun käyttäjät ja kuluttajat siirtyvät verkkoon ja etätyön osuus kasvaa, kiinteistöt kilpailevat virtuaalisten elämysten kanssa. Sisäolosuhteiden on siksi oltava kunnossa. 

Talotekniikalla on myös ratkaiseva merkitys kestävyystavoitteiden saavuttamiselle ja älyrakennuksille, jotka edellyttävät koko elinkaaren kattavaa digitalisaatiota. 

”Betoniseiniin ei paljon digitaalisuutta mahdu”, Junnonen huomauttaa. 

Projektiajattelu hämärtää päämäärän 

Koko rakennusala on virittynyt projektien varaan. Projekti on tapa toteuttaa tilaajan tarve ja yhä kiristyvät vaatimukset, joita vähähiilisyys, energiantuotanto ja lainsäädäntö hankkeille asettavat. 

Franssilan mielestä projekti on lopulta vain välttämätön tapa toteuttaa tuote. Projektista on kuitenkin tullut pääasia, johon huomio kiinnittyy.  

Kun tuotteen käsite ja merkitys on rakentamisessa hämärtynyt, osapuolet optimoivat omaa toimintaansa projektissa. Hankkeen alkuperäiset päämäärät ja tarkoitus jäävät helposti kustannusjahdin varjoon. 

Prosessissa on useita epäjatkuvuuskohtia. Esimerkiksi talotekninen suunnittelu yleisillä komponenteilla ei vastaa urakoitsijan valitsemia todellisia tuotteita. Toinen epäjatkuvuus liittyy käyttöönottoon. 

”Yksi taho vastaa suunnittelusta ja toinen toteutuksesta, mutta kukaan ei vastaa käytöstä. Sen johdosta esimerkiksi talotekniikkasäädöt ovat tekemättä tai pielessä. Laitos ei toimi kuten se on ajateltu”, Junnonen toteaa. 

Palapelistä kokonaiskuvaan 

Suomessa sisäolosuhteiden ja sitä kautta talotekniikan peruselementit on jo viritetty korkealle tasolle. Vaatimusten edelleen kasvaessa kokonaisuudesta on kuitenkin tullut haastava palapeli suunnittelijoille, suunnittelun ohjaajille ja urakoitsijoille. Esimerkiksi suunnittelu asennusta varten on tässä ympäristössä kova vaatimus. 

Junnosen mielestä ratkaisuina voisi olla yksi taho, joka vastaa kaikesta talotekniikasta. Toinen ratkaisu on uusien tehtävänimikkeiden – vaikkapa ”käyttöönottopäällikkö” – tuominen prosessiin.  

Suunnittelijoiden tärkein tehtävä on Junnosen mielestä tuottaa toimiva kokonaisuus ja jättää asentamisen detaljiratkaisut urakoitsijoille. Myös Franssila korostaa urakoitsijoiden markkina- ja tuotetietämyksen hyödyntämistä. Se edellyttää joko toteutussuunnittelun siirtoa urakoitsijoille tai heidän nykyistä varhaisempaa osallistumistaan projektiin. 

Tuotteistaminen kilpailueduksi 

Lähtökohta talotekniikan uudelle asemalle on haastateltavien mielestä liiketoiminnallinen. Alan yritysten on määriteltävä liiketoimintamallit ja strategiat, jotka mahdollistavat muutoksen. Yritykset eivät voi odottaa, että tilaajat vaativat tai määrittävät niitä. 

Jos tuottavuutta haluaa radikaalisti muuttaa, projektiajattelusta olisi siirryttävä tuoteajatteluun. Tuotteistamisesta on puhuttu pitkään ja asuntotuotanto onkin tässä suhteessa pitkällä. Asuinkerrostaloissa pohjaratkaisut ovat lähes samoja kaikilla toteuttajilla, samoin toteutustekniikat. Asuntotuotannon vakiointimallia ei silti voi viedä suoraan esimerkiksi liike- ja toimitilarakentamiseen. 

”Entä jos talotekniikkayritykset tekisivät eri tavoin paketoituja ratkaisuja vähähiilisiin ja älykkäisiin ratkaisuihin ja kertoisivat, miten ne viedään projekteihin ja miten ne vaikuttavat käytön aikana?”, Franssila pohtii. ”Kyseessä olisi investointi, jonka elinkaariarvo omistajalle ja käyttäjille olisi todennettavissa.” 

Muutos voi olla nopeaa 

Autoteollisuuden sähköistyminen on Franssilan mielestä hyvä esimerkki tuoteajattelun ja kärkiyrityksen voimasta. Yksi voimakastahtoinen yrittäjä ja yritys sai aikaan läpimurron, jonka seurauksena sähköautojen vaatima infrastruktuuri on nopeasti levinnyt Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Myös perinteiset autonvalmistajat ovat alkaneet sähköistää mallistoaan. 

Talotekniikassa ja rakentamisessa ylipäänsä ei ole vielä nähty samalaista veturia, joka pakottaisi koko alaa muuttumaan. 

Rakennusalan yritykset pyrkivät hallitsemaan riskejä toimimalla vanhojen toimintatapojen ja vahvuuksiensa puitteissa. Nyt monet ympäristön muutostekijät, kuten energiamurros, kuitenkin avaavat mahdollisuuksia kehittää uusia kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja. Se vaatii teknisen osaamisen rinnalle liiketoiminnallista kyvykkyyttä. 

Arvoketjuista arvoverkostoihin 

Vahvakaan yritys ei pysty hallitsemaan koko rakentamisen palettia tai eristäytymään omaan lokeroonsa arvoketjussa. Perinteiset kumppanuusmallit eivät kuitenkaan ole menestyneet rakennusalalla koska asiakkaat epäilevät niiden kustannustehokkuutta ja kumppanit pelkäävät liian tiukkaa sitoutumista. 

Tutkimus esittää ratkaisuksi arvoverkostomallia, jossa verkoston jäsenet ottavat huomioon verkoston muut jäsenet ja hyödyttävät toisiaan. Arvo ei ole enää vain kustannustehokkuutta tai asiakkaan odotuksia vaan yhä enemmän tietopohjaista, sosiaalista ja aineetonta. 

Talotekniikka 2030:n visio ”talotekniikalla tehdään maailman vastuullisimmat rakennukset” haastaa alan yritykset tarkastelemaan omaa liiketoimintaansa hankkeissa ja arvoverkostossa. Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa -raportti antaa siihen hyvää evästystä. 

Tutustu tutkimusraporttiin.