Älyvalaistus on kasvava ala
Älykäs valaistus talotekniikassa on edelleen suuri hyödyntämätön ala. Näin sanoo Sähkötekniikan ja automaation laitoksella 15. elokuuta aloittanut Professor of Practice Jaakko Ketomäki.
”Teknologiaa, jota voi hyödyntää älyvalaistuksessa, on olemassa jo paljon. Alan kasvu vaatii vielä onnistuneita ratkaisuja ja asennuksia sekä erityisesti sellaisia tuotteita markkinoille, jotka vastaavat kysyntää. Lisäksi uudisrakentamisen ohella on huomioitava myös korjausrakentaminen”, Ketomäki visioi.
Hän toimii Professor of Practice -tehtävän ohella myös VTT:n erikoistutkijana ja ratkoo vuorovaikutteisten rakennusten haasteita läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.
”Tavoitteeni on saada yritykset kiinnostumaan ja olemaan aktiivisesti mukana sekä löytämään tutkimussuunnat, joita ala tarvitsee kasvun aikaansaamiseksi.”
Tietoa kaivataan lisää
Älyvalaistusalan murroksessa on vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Sopivien sovelluskohteiden lisäksi tutkijoiden pöydällä on haaste siitä, miten älyvalaistus saadaan tulevaisuudessa toimimaan niin, etteivät käyttäjät sitä edes huomaa.
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi päivänvalon entistä tehokkaampaa käyttöä tai erilaisten valojen hyödyntämistä vaikkapa iltaisin nukkumaan mennessä. Tietoa tarvitaan lisää, mitkä ovat älyvalaistuksen hyödyt ihmiselle.”
Ketomäki vertaa kehitystä ledien nopeaan tuloon markkinoille. Saman hän uskoo tapahtuvan myös älyvalaistuksen osalta.
”Valon ja lämmön tarve on ihmisellä hyvin yksilöllistä, mikä vaatii tutkijoilta laajaa näkökulmaa. Kun älyvalaistus lisää viihtyvyyttä ja sisäolosuhteiden hallinta paranee, kuluttajat kiinnostuvat ja markkinoille syntyy tuotteita vastaamaan kysyntää.”
Älykkään talotekniikan kehitys luo alalle myös uusia työpaikkoja. Ketomäki kannustaa tulevaisuuden osaajia monitieteisyyteen.
”Laaja-alaisen perustiedon lisäksi kannattaa keskittyä muutamaan asiaan syvemmällä tasolla. Verkottuminen on nykyään erittäin tärkeässä roolissa ja muiden ihmisten kuunteleminen. Muista, ettet tee vain niin sanotusti omia juttuja”, hän kannustaa.
Kuva: Aino Huovio
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.